Vaihtuvat ilmastokäyrät

Ilmatieteen laitoksen keskilämpötiloja kuvaavat käyrät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Laitoksen tutkijat näyttävät näkevän lämpenemistä aineistoissa, joista moni muu tutkija ei ole sitä löytänyt.

 

Lämpötilan mittausten uskottavuus on hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raporttien myötä joutunut varsin kovalle koetukselle: Todisteet tilastojen tarkoitushakuisesta manipuloinnista ja valikoidusta otannasta pistävät epäilemään, että ihmisiä johdetaan tietoisesti harhaan ilmastonmuutos- nimisen agendan eteenpäin viemiseksi. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA on myös kunnostautunut valheellisen tilastojen esittäjä. NASA:n lämpötilakartoissa oli nimittäin yhdistelty arvoja alueilta, joilla oli erisuuruiset mitta-asemapeitot.

Tilasto puuttuvalle arvolle oli jälkikäteen arvioitu tiettyjen mallien perusteella, jotka mahdollistavat datan vääntämisen haluttuun suuntaan. Lisäksi toisin kuin sata vuotta sitten, on meillä nykyään käytössä sääsatelliitteja, minkä vuoksi vanhojen tilastojen vertailu uusiin on saanut osakseen suurta kritiikkiä. Ennen lämpötilanmittaus saatettiin suorittaa jopa ottamalla näyte pilssivedestä, aluksen pohjalle sekoittuneesta öljyisestä vedestä.

 

Huomio on kiinnittynyt myös Suomen kamaralle Ilmatieteen laitokseen, joka näyttää kaivavan lämpötilatilastoista irti lämpenemistä, mitä moni laitoksen ulkopuolinen tutkija ei ole tilastoista kuitenkaan löytänyt.

Ilmastokäyrien tasoittelun ja manipuloinnin lisäksi erään tietolähteen mukaan Suomesta olisi myös lähetetty IPCC:lle lukemia, joista puuttuivat ”vahingossa” miinusmerkit. Vuonna 2010 tapahtunui skandaali, jossa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija esitti poikkeavan puulustotutkimuksen. Sen mukaan Lapin ja Pohjoiskalotin lämpötiloissa ei ole tapahtunut mitään oleellista muutosta viimeiseen sataan vuoteen. Tämä sai sekä Metsäntutkimus- että Ilmatieteen laitoksen johtajat kiireesti lausumaan, etteivät kyseisen tutkimuksen tulokset edusta laitosten virallista kantaa.

Ilmatieteen laitoksen analyysimenetelmät ovat vuosien mittaan muuttuneet, mikä on näkynyt myös eri aikoina päivitetyissä laitoksen virallisissa ilmastotilastoissa. Vuodesta 2001 lähtien Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla on ollut erikseen Ilmasto ja sen muutos- niminen osio, johon oli kerätty tilastotietoa Suomen keskilämpötilan muutoksista. Niitä havainnollistamassa sivuilla oli muutama graafinen kuva Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän lämpötilojen keskiarvoista.
Ensimmäisen, vuonna 2001, päivitetyn kuvaan mukaan ajanjakson lämpimimmät vuodet olivat 1938,1934,1989 ja 2000. Selvää lämpenemistä ei ollut vielä tällöin havaittavissa.

 

Vuoden 2004 alkupuolella sivustoa uudistettaessa vanha käyrä korvattiin kuitenkin uudella kuvalla, joka niin ikään kuvaa muutoksia vuoteen 2002 saakka kuten edellinenkin. Tämän uuden kuvan mukaan vuodesta 1989 olikin tullut lämpimin vuosi, jonka lisäksi 1990-luvun kohdalla olevaa käyrää oli tasoitettu sopimaan 1930-luvun huippuun.

Myös sivuilla ollutta tekstiä uudistettiin vastaamaan tätä ”ilmiselvää” eli jälkikäteen tehtyä lämpenemisen todistetta.

 

Tällä viikolla Ylen julkaisemassa Martti Backmanin ohjaamassa MOT-ohjelmassa Jääkausihälytys pohditaan tätä samaa ilmiötä. Miksi Ilmatieteen laitos muutteli käyriä, jotka kertoivat kuitenkin samasta ajasta kuin edellinenkin käyrä? Ohjelmassa haastateltu laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta perustelee vuosien mittaan tapahtuneita muutoksia analyysimenetelmien muuttumisella. Tutkijan mukaan menetelmiä ja tilastokuvia pitää aika ajoin päivittää.

Vuoden 2009 joulukuussa Ilmatieteen laitos vaihtoi Suomen keskilämpötilan laskentamenetelmää ja palasi ns. mannilaisesta tasoituksesta takaisin alkuperäiseen, kymmenvuotiseen juoksevaan keskiarvoon ilman loppupistetasoitusta. Oliko ajoituksella tekemistä sen kanssa, että kylmän vuoden 2009 mittaustulokset olisi kääntänyt mannilaisen loppupistetasoituksen sojottamaan suoraan alaviistoon eli viileämmän puolelle, jolloin lämpenemisen trendiä ei olisi ollut havaittavissa?

Tässä muutoksen 1930-luvun lämpöjakso oli taas yhtä lämmin ja jopa lämpimämpi kuin 1980-luvun loppuvuodet. Muutoksen yhteydessä sivulle lisättiin vielä teksti, jossa selvitettiin, miksi 1930-luvulla oli ”luonnostaan” niin lämmintä.

 
Heikki Tuomenvirran mukaan kyseiset muutokset tehtiin selkeyden vuoksi. Vuoden 2009 kylmä trendi jatkui vuonna 2010, minkä lopussa Ilmatieteen laitos jälleen muutti laskentamenetelmäänsä. Nyt vuodesta 1938 tuli selkeästi lämpimin vuosi, ja keskilämpötilatrendi osoitti selvästi laskua. Ilmaston lämpenemistä käyristä ei ole enää havaittavissa. Ilmatieteen laitos pitää kuitenkin edelleen yllä ilmaston lämpenemisen agendaa. Vastikään kolme laitoksen tutkijaa ennusti tutkimuksensa perusteella, että sadan vuoden päässä Suomen talvien keskilämpötila olisi 14 astetta nykyistä lämpimämpi.

MOT-ohjelmassa haastateltu tilastotieteilijä Pekka Hjelt Turun yliopistosta kävi läpi kyseisen tutkimuksen datan, eikä hän löytänyt omilla menetelmillään niistä minkäänlaista nähtävissä olevaa trendiä. Hänen mielestään 14 asteen muutos on täysin mahdoton. Hjelt kritisoi voimakkaasti Ilmatieteen laitoksen nykyään käyttämiä tilastointimenetelmiä. Hjeltin mukaan menetelmät ovat vanhanaikaisia, yksinkertaisia ja sopimattomia, jotka on yleisesti hylätty jo 1970-luvulla. Hjelt itse ei näitä menetelmiä tutkimuksissaan käyttäisi.

[Muokattu ja lisätty kuvia 9.6.2015]

 

Ilmatieteen laitoksesta tehdyt havainnot: nimimerkki ”JeanS”, Tiede-lehden keskustelupalsta.

Lue lisää: MOT antaa virallista kritiikkiä