Välttäkää sytostaatteja ja säteilyhoitoa
Jo vuosia lääkäripiireissä asioista hyvin perillä olevat ovat tienneet sytostaatti- ja säteilyhoitojen olevan haitallisia ja pohjimmiltaan hyödyttömiä kasvaimien hoitamisessa. Tämä tieto on kuitenkin valtamediassa tehokkaasti peitelty ja siten nämä kaksi hoitomuotoa ovat edelleen maallikoiden mielestä parasta saatavilla olevaa hoitoa syöpäkasvaimiin. Kuin sopulit ikään kansa jonottaa pääsyä näihin hoitoihin ja lähes kaikki hoidetut potilaat jatkavat kuolemista syöpään.
Kysymykseen, miten pohjimmiltaan hyödytöntä hoitomuotoa voidaan edelleen jatkaa, vastaus on yllättävän selvä: Kyse on aina rahasta. Sytostaatit tuovat lääketeollisuudelle yli miljardi dollaria vuodessa. Syöpälääkärit tienaavat tuhat taalaa jokaisesta annetusta injektiosta. Pelkästään Yhdysvalloissa on yli 40 Kansallisen Syöpäinstituutin keskusta, joissa jokaisessa on tuhansia työntekijöitä. Syövän parantaminen tuhoaisi kukoistavan teollisuuden, eikä sitä saa tapahtua. Tutkimusohjelmat, jotka väitetysti etsivät parannusta syöpään, ohjaavat tutkimukset harmittomille sivuraiteille, joista ei voi löytyä parannusta syöpään. Alle 1 % tutkimusvaroista käytetään tutkimuksiin, joilla yritetään löytää ratkaisu estää syövän leviäminen, joka johtaa yli 90 % syöpäpotilaista tappavaan kakeksiaan, eli kuihtumiseen ja yleisinfektioihin.
Jotta kansa ei pääsisi näkemään sytostaattihoitojen epäsuotuisia tuloksia, televisio-, radio- ja sanomalehtiuutisointiin sotketaan vihamielisiä puoskarointisyytöksiä ja tappouhkauksia todellisia syöpäparannuksia tehneitä kohtaan. 1900-luvun alusta tunnetaan ainakin tusina parannuskeinoa, jotka on jätetty kylmästi huomiotta tai jopa salattu. Useita varmistettuja syövän parantajia on paneteltu ja mustamaalattu niin pahasti, että he ovat tehneet itsemurhan tai kuolleet syrjäytyneinä alkoholisteina. Lupaava lääkäri tri Milbrook Johnson myrkytettiin juuri edeltävänä iltana 1940-luvulla, ennen kuin hänen oli tarkoitus puhua kansallisessa radiossa tri Royal Rifen sähköisestä koneesta, jolla voitiin parantaa syöpä ja tulehduksia.
Sekä solunsalpaajilla että säteilyhoidoilla on ihmiskeholle niin myrkyllinen vaikutus, että ne pitää lopettaa ennen kuin ne tappavat potilaan. Sytostaattien alkuvaiheessa huomattiin epäluuloisten potilaiden, jotka kieltäytyivät solunsalpaajista, elävän yleensä pidempään kuin normaalikuurin läpikäyneet potilaat. 1940-luvulla tehdystä tutkimuksesta kävi ilmi, että elinajanodote oli 4 kertaa pidempi niillä, jotka eivät käyneet läpi kemoterapiaa.
Säteilyhoito, joka suuntautuu syöpää sisältävään luuhun, voisi tuntua harmittomalta, mutta sillä on todellisuudessa vaikutuksia koko kehoon. Verenkierto läpi säteilytetyn alueen siirtää säteilytetyn veren muualle kehoon, jossa se voi vaurioittaa luuytimen punasolujen, makrofagien ja hiutaleiden tuotantoa. Immuniteetti heikkenee ja usein ruokahalu katoaa ja pahoinvointi lisääntyy. Säteilyhoito vatsan alueelle voi johtaa pysyviin vaurioihin ohut- ja paksusuolessa, maksassa, haimassa ja arterioskleroosiin verisuonissa kaikkialla säteilytetyllä alueella.
Eräs 26-vuotias nainen kävi röntgenkuvauksessa syöpäepäilyn vuoksi. Kuvissa näkyvät läpikuultavat samankokoiset kudokset aivokuoressa ja selkäytimessä tulkittiin väärin aiemman melanooman etäpesäkkeiksi. Tehokas säteilyhoito pään ja niskan alueelle johti ruokahaluttomuuteen ja pahoinvointiin sekä yleiseen kuihtumiseen ja potilas kuoli 8 päivää myöhemmin. Ruumiinavauksessa havaittiin, ettei mitään syöpäkasvaimia koskaan ollutkaan, vaan muuten terve 26-vuotias nainen oli saanut perheen koirien heisimadoilta ekinokokkoosin muodostamia hydatidikystoja.
Mitä seuraa solunsalpaajien käytöstä? Australialainen apulaisprofessori Graeme Morgan johti tutkimusta, jossa seurattiin ”solumyrkyllisen sytostaattihoidon vaikutusta aikuisten selviämiseen 5 vuotta pahanlaatuisista kasvaimista.” Tutkimus osoitti sytostaattihoitojen parantavan aikuisten syöpäpotilaiden selviämistä 5 vuoteen asti vain 3 prosentilla. Vuonna 1987 tri Dana Levi Kalifornian yliopistosta kirjoitti: ”Useimmat syöpäpotilaat Amerikassa kuolevat solunsalpaajiin. Ne eivät tuhoa rinta-, paksusuolen- tai keuhkosyöpää. Tämä tosiasia on tunnettu jo yli 10 vuotta. Rintasyövästä kärsivät naiset kuolevat todennäköisesti nopeammin sytostaattihoidoilla kuin ilman niitä.”
Tri Ralph Moss LT kirjoittaa: ”Perinteinen syöpähoito on niin myrkyllistä ja epäinhimillistä, että pelkään sitä enemmän kuin syöpään kuolemista. Kuitenkin useimmat vaihtoehtohoidot, huolimatta potentiaalista tai todistetuista hyödyistä, on julistettu laittomiksi ja siksi potilailla ei ole vaihtoehtoja. Heidät pakotetaan alistumaan epäonnistuneille hoidoille, joiden tiedämme olevan tehottomia.” Tri Moss työskenteli tieteellisten artikkeleiden kirjoittajana Memorial Sloan Ketteringin syöpäsairaalassa New Yorkissa. Kirjassaan The Cancer Industry hän kertoo, miten kalliit ja tuhoisat solumyrkyt sytostaatit ovat päätyneet ylistettyyn ja vakiintuneeseen asemaan ainoana hyväksyttynä hoitona lääketeollisuuden ja syöpäteollisuuden läheisten suhteiden myötävaikutuksella. Vuonna 1995 tri Moss kertoi haastattelussa, että sytostaatit vaikuttivat positiivisesti vain 2 – 4 % kaikista syöpätapauksista (Hodgkinin tauti, akuutti lymfaattinen leukemia, lapsuusiän leukemia, kivessyöpä ja koriokarsinooma (istukan syöpä)).
Solunsalpaajien pakkausselosteissa kerrotaan, että sytostaattikuuri voi nostaa riskiä sairastua uuteen syöpään noin 10 %. Työpaikkojen turvallisuudesta ja terveydestä vastaava NIOSH varoittaa sytostaattien olevan niin myrkyllisiä, että jopa niitä käsittelevät ihmiset saattavat sairastua syöpään. Nämä lääkkeet ovat tappavia pidempään käytettynä. Ne vahingoittavat immuunijärjestelmälle välttämättömien valkosolujen, punasolujen ja makrofagien tuotantoa ja altistavat potilaan bakteeri- ja sieni-infektioille, jotka ovat useiden sytostaatti- ja säteilyhoitopotilaiden kuolinsyy. On mahdotonta ymmärtää, miten myrkyllinen aine, joka aiheuttaa paljon tuhoa ja sivuvaikutuksia, voisi parantaa pahanlaatuisen kasvaimen.
Lääketieteen tohtori William Campbell Douglass II valaisee: ”Jotta ymmärtää sytostaattihoitojen täydellisen tekopyhyyden, pitää tietää tämä: Kanadan McGill syöpäsairaala, yksi maailman suurimmista ja arvostetuimmista syöpäsairaaloista, teki kyselytutkimuksen syöpälääkäreiden keskuudessa kysymällä, miten he suhtautuisivat omaan syöpädiagnoosiin. Luottamuksellisessa kyselyssä 58 kaikkiaan 64 lääkäristä sanoi, että he ja perheensä kieltäytyisivät kaikista sytostaattihoidoista.”
Omalla lääkärin vastaanotollani 33 vuoden toiminnan aikana ohjasin kaikki syöpäpotilaat onkologien luo. Ainoa elossa selviytynyt oli kiinalainen mies, jolla oli lievä keuhkosyöpä. Hänen keuhkosyöpänsä reagoi aina viiden vuoden välein pariin säteilyannokseen.
Alkuperäinen artikkeli: http://www.newswithviews.com/Howenstine/james191.htm
Ihan muutamankin erilaisista ja -asteisista syövistä parantuntta kohdanneena voin sanoa että pH-tasapaino ei ole avain malignin taudin hoidossa. Oikein toteutettu, huolellisesti valittu sytostaatti/säde-/leikkaushoitoyhdistelmä on parantava hoito.
Eikä nykyään sytostaatteja/sädehoitoa anneta jos niistä ei ole odotettavissa mahdollista hyötyä.
Esimerkki: 80- luvulla melanoomaleikkauksen jälkeen annettiin varmistuksena sytostaattia ja sädehoitoa.
Nykyään ei enää, ainoastaan siinä tapauksessa, että melanooma on levinnyt eikä sitä voi parantaa.
Näin siksi, koska näillä ei saada pysyvää vaikutusta melanoomaan.
Hoitokäytäntö on muuttunut tiedon lisääntymisen myötä.
Tiede kehittyy, tieto tarkentuu.
Valetieteissä ei näin tapahdu, vaan vedotaan vaikkapa 40- luvun puoskarointilaitteisiin.
Rifen koneesta puheen ollen, niitä myydään kyllä, googlella löytyy.
Taattua humpuukia.
Joo se on aika jännä että tässäkin artikkelissa vedotaan epämääräisiin tutkimuksiin 1940-luvulta, jolloin syövän hoito vielä oli varsin alkeellista. Myös väitteet vuodelta 1987 ovat auttamattomasti vanhentuneita.
Magneettimedian lukijat ovat tienneet tämän: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288563965258.html
Kuten myös moni muu.
Tämän artikkelin hullujen väitteiden kanssa ei tällä uutisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä.
Koivuntuhkalipeä on erinomainen syöpälääke. Aiheesta kirjoitettu kirja ”Koivuntuhka ja syöpä” kertoo lukuisista tapauksista, jolloin syöpä on saatu paranemaan koivuntuhkalla ilman sivuvaikutuksia.
Erinomainen artikkeli. Moni tehokkaan luonnollisen syöpähoidon tai -valmisteen kehittänyt on joutunut Yhdysvalloissa FDA:n hyökkäyksen kohteeksi. Potilaskortistot on tuhottu ja potilaat ovat jääneet ilman hoitoa. Todella parantavat hoidot eivät saa päästä julkisuuteen. Bisnes on bisnestä lääketieteessäkin.
Oppikoulu nimeltään syöpä
Avaan tähän nyt sydämeni ja tarinamme. Toivon, että se voisi osaltaan auttaa saattamaan länsimaista lääketiedettä siihen rooliin, mikä sille on alunperin asetettu, eli parantamaan kansanterveyttä ja vielä parempi, että se olisi taas rinta rinnan luonnonmukaisten lääkkeiden ja hoitojen kanssa, toinen toistaan tukien. Tärkeänä osana kaikkeen, ollaan me ihmiset. Me mahdollistetaan kaikki itse, mutta myös ne muutoksen avaimet ovat käsissämme.
Minulla ei ole tarvetta mustamaalata tai tuomita mitään tahoa. Pääsisin paljon helpommalla toteamalla vain, että rakas mieheni sairastui syöpään ja sitten hän kuoli.
Mieheni toiveeksi jäi kuitenkin, että ihmisten täytyy kuulla hänen tarinansa ja kun hän ei ole itse täällä sitä kertomassa, niin se jäi minun tehtäväkseni.
Tässä kirjoutuksessani keskityn syöpälajeihin, joihin lääketiede ei ole keksinyt parantavaa hoitoa.
Johdanto
Tähän alkuun haluan korostaa, että lääketiede on kehittänyt huikean paljon terveyttä edistäviä ja parantavia lääkkeitä. Valitettavasti, mukaan on astunut suurella volyymilla ahneus lääketeollisuuden puolelta, joka on sokaissut lääketeollisuuden monella saralla, tekemään bisnestä terveydellä/sairaudella. Ihmiset näkevät tuon vääristymän päivä päivältä paremmin ja nyt aletaan olemaan pisteessä, että luotto alkaa kärsimään niin paljon, että ihmiset alkavat kääntämään selkää myös sille kaikelle hyvälle kehitykselle ja kovalle uurastukselle, jolla on ollut puhtaat tarkoitusperät.
Kyseenalaistetaan päivä päivältä enemmin, onko tarkoituksena nyt, tässä minun sairaudessani, tällä kyseisellä lääkevalmisteella parantaa vai tehdä rahaa? Nämä kysymykset nousevat esille pohdittaessa mm. räjähdysmäisesti kasvaneen kolesterolilääkeiden käyttöä tai influenssarokotteiden todellisesta tarpeellisuudesta.
Lääketeollisuus on nyt kääntynyt itse itseään vastaan ahneudellaan. Kuinka paljon meitä ihmisiä opastetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä, kun käymme lääkärissä, että annettaisiin esim. oikeanlaista ravitsemusneuvontaa tai tehdäänkö elämän tilanteen kartoitusta? Kuinka paljon yritetään selvittää oireiden syytä? Kuinka paljon hoidetaan pelkkiä oireita? Mm. syöpäkin on oire, ei syy. Jostain syystä elimistö ei toimi niin kuin pitäisi.
Tarinamme
Olipa kerran onnellinen nuori aviopari, joiden perheeseen kuului kaksi lasta. He uskoivat, että lääketeollisuuden tarkoituksena on vain ja ainoastaan parantaa kansanterveyttä. Sillä olisi polttava halu suurella sydämellä keksiä ja ETSIÄ kaikkia mahdollisia keinoja parantaa vaikeita sairauksia. He uskoivat, että lääketeollisuus tarttuisi riemulla tietoon, että jotkut ovat parantuneet kuolemantuomiosta huolimatta ja alkaisivat selvittää sitä, mikä on ollut kulloinkin tuo ”ihmeen” tekevä parannuskeino. Tältä luottamuksen tai sanotaanko sinisilmäisyyden pohjalta, meidän syöpä tarinamme alkoi.
Mieheni matka
Miehellä oli hyvä perusterveys, ikää 36 v, ei polttanut, eikä ollut alkoholin suurkuluttaja.
2011 joulun aikaan alkoi miehelläni ilmetä vatsaoireita. Oireet olivat närästyksen kaltaisia ja mies kuvaili, kuin vatsa tulisi täyteen jo pienistä ruoka määristä. Hän arveli, jos hänellä onkin pallea tyrä. Käsikauppa närästyslääkkeillä oireet lievenivät, eikä hän kiirehtinyt lääkäriin.
2012 huhtikuussa tuli kova munuaisallastulehdus ja olin silloin ensimmäisen kerran polvillani elämän edessä: Te ette voi viedä rakastani; mesosin ja rukoilin katsoen taivaalle. Tästä selvittiin, mutta kysymykseksi jäi, mikä tulehduksen oli aiheuttanut.
Toukokuussa tuli vatsatähystys ja otettiin koepalat. Miehelläni diagnosoitiin pahanlaatuinen mahasyöpä vatsalaukussa ja tuolloin mies tapasi syöpälääkärin ensimmäisen kerran.
Heti diagnoosipäivänä painelin ostamaan seleeniä, koska ystävämme syöpäsolut olivat hävinneet sen avulla. (Hän oli saanut pahanlaatuisen rintasyöpädiagnoosin, jonka jälkeen alkoi syömään heti seleeniä. 3 viikon päästä tuli leikkaus, eikä kasvaimesta löytynyt enää syöpäsoluja, kasvain oli vain sidekudosta. Sama tarinan toisinto oli ollut heidän tutullaan, jolla oli pahanlaatuinen kilpirauhassyöpä.)
Mitään ennusteita ei kerrottu mieheni paranemisesta ja sytostaattihoidot aloitettiin 2 viikkoa diagnoosista ja me uskottiin niiden parantavan. Sytostaattitiputukset 3 viikon välein + 3000mg sytostaattitabletteja 2 viikkoa ja sitten 1 sytostaattivapaaviikko ennen seuraavaa tiputusta.
1. sytostaattihotojakso. Järkytyin, kun mieheni meni niin huonoon kuntoon ensimmäisestä sytostaattitiputushoidosta. Oksentelua, ruoka ei maistunut, palelua/kylmäämistä, kovat kivut käsissä, virtsatulehdusvaivoja ja raju pahoinvointi. Ajattelin, että rakas kuolee noihin hoitoihin. Kysyin: Eikö sinua mitenkään opastettu ravinnossa ja kuinka suojata terveitä soluja, ettei solumyrkyt tuhoa niitä? -Ei, kun oltiin sanottu: Syö mikä maistuu ja annettiin jalkarasvaa, ota voi sivellä, kun iho alkaa menemään haavaumille sytoista.
Sytostaattien lisäksi tuli hurja arsenaali muita lääkkeitä: vatsansuojalääke, kipulääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, virtsatietulehdustenestolääke, ripulilääke. Lääkettä, lääkettä, lääkettä, mutta miehen kunto vain huononi. Tuollainen kasa lääkkeitä miehelle, jonka ei ollut juuri koskaan tarvinnut lääkkeitä syödä. Olin aivan ymmälläni, että mitä ihmettä täällä Suomen terveydenhuollossa tapahtuu?
2. sytostaattihoitojakson aikana mieheltä alkoi lähtemään hiukset ja hän meni entistä huonompaan kuntoon. Oksentelua, ei pystynyt syömään, kylmäämistä/palelua, rajuja lihaskramppeja jaloissa, kovat kivut käsissä, virtsatulehdusvaivoja ja raju pahoinvointi kesti yli viikon.
Huikeaa apua ruokavaliosta ja luonnonmukaisista lisäravinteista
Löydettiin netistä tietoa diffuusisyöpämuodon ennustettavuudesta ja se oli melko karuaa luettavaa. Lääketiede ei ole keksinyt siihen parantavaa keinoa, jos sitä ei pystytä leikkaamaan. Sytostaateilla haetaan vain ns. lisäaikaa. Mutta minkälaista?
Niinpä alettiin etsimään tietoa luonnonmukaistenhoitojen puolelta. Saatiin henkilökohtaista asiantuntija opastusta
funktionaalisestalääketieteestä Elonvalo ky:ltä, ruokavaliosta, turvallisista ja oikeista määristä lisäravinnevalmisteita sekä kuinka
tärkeä osa on myös oman mielentyö paranemisprosessissa.
Alkoi syövän häätökuuri. Mieheni alkoi syömään öljypohjaista D-vitamiinia 300mikrog/vrk, seleeniä nostettiin 200mikrog/vrk, magnesium sitraattia 400mg/vrk, maitohappobakteereita, Arctic Nutrition spirulinat, -laajakirjoinen Omega, -Nonimehua ja -marjaeliksiiriä.
Ruokavalio laitettiin uusiksi, jotta ei annettaisi ravinnosta syövälle elinvoimaa. Nopeasti imeytyvät sokerit pois, suomalainen vaaleavilja pois, maito pois (sallittuja ovat vain maustamattomat hapanmaitotuotteet), kaikki einekset ja ei luonnonmukaiset valmisteet pois mm. kevyt tuotteet pois, punainen liha minimiin, eli ruoasta mahdollisimman luonnonmukainen. Lisättiin ruokavalioon reilusti kylmäpuristettuja öljyjä, voita, marjoja ja kasviksia.
Tätä elintärkeää ravitsemusopastusta eli funkionaalistalääketiedeopastusta ei anneta lääkekoulukunnan terveydenhuollon puolella, miksi?
Kun mieheni alkoi noudattamaan ravitsemuspuolen ohjeistusta, niin hiusten lähtö pysähtyi siihen paikkaan. Hän kesti paljon paremmin 3. ja 4. hoitojakson sytostaatit ja saatiin paljon hyviä päiviä ja reissuja kesäämme. Miehen kunto alkoi nousta
kohisten ja paino nousi taas 10kg, lähes normaalipainoon. Vatsa oireet hävisi kokonaan. Ei tullut Ihovaurioita, eikä limakalvovaurioita, jotka yleensä tulevat väistämättä sytostaateista. Aloimme olemaan toiveikkaita, että syöpäkin on nujerrettu.
Ensimmäiset sytostaateista aiheutuvat haima ja sappi oireet
5. ja 6. sytostaattihoitojakson alettua, ilmeni rajuja kramppeja haima ja sappialueella. Yritin herätellä miestäni, että oireet johtuvat sytoista, koska hoitovapaallaviikolla ko. oireita ei ole ollut. Hänet oli kuitenkin peloteltu niin hyvin uskomaan, ettei ilman sytostaatteja saa olla. Oireet helpottivat sitten parissa päivässä. Miehellä oli edelleen lievää pahoinvointia sytojen aikana ja muita edm. oireita, mutta ne eivät olleet mitään verrattuna siihen, mitä ne alussa olivat ilman ravinto-opastusta ja mies pystyi syömään nyt hyvin.
Kuoleman tuomio
Elokuussa 28.8.12 mieheni tapasi toisen kerran syöpälääkärin sairastamisensa aikana. Lääkäri pamautti: Tätä syöpää ei voida parantaa, se ei voi hävitä ilman leikkausta, on erittäin lapsellista ajatella, että ko. syöpä häviäisi. Ko lääkärin mukaan syöpäsolut eivät voi hävitä ilman leikkausta.
Mies oli todella hyvässä kunnossa ja olimme aivan ymmällämme. Miten sitten selitetään ko. mahaoireiden häviäminen, mistä kaikki oli alkanut? Eikö tähystystä voisi tehdä uudestaan ja varmistetaan, onko siellä enää mitään?
Lääkäri jatkaa: Sitä on turha enää uudestaan tutkia, kun se on kerran todettu. Nyt sytostaatteja täytyy ottaa niin kauan, kuin kroppa kestää. Ilman sytostaatteja ei saa olla missään nimessä, ellei halua kuolla nopeammin. Samaan hengen vetoon lääkäri alkoi selostamaan, kuinka sytostaatit tuhoavat sisäelimet, verisuonistot, sydänlihaksen jne. Lopulta on sitten vain kipulääkitys ja kehoitti meitä valmistautumaan terminaalihoitoon.
Kerroimme kuinka olimme saaneet huikeaa apua ruokavaliosta ja lisäravinteista. Tähän lääkäri reagoi voimakkaasti, että niitä ei saa missään nimessä käyttää ja kuka teille tämmöistä on neuvonut? Ja jos jotain tuotteita käyttää, ne täytyy olla apteekin tuotteita. Mutta lisäravinteita ei suositella. Sillä ei ollut mitään merkitystä, kuinka hyvin mieheni voi ruokavalion ja lisäravinteiden ansioista.
Mieheni oli tuon käynnin jälkeen täysin lyöty. Kuin hänet olisi haloilla hakattu ja lähetetty kotiin. Kaikki kova henkinen työ romutettiin silmän räpäyksessä.
Käynti Docrateksen syöpäklinikalla
Syyskuun alussa menimme hakemaan toista mielipidettä yksityiseen syöpäklinikkaan Docratekseen ja siellä ihmeteltiin syvästi ed. lääkärikäyntiä sairaalassamme. Siellä pidettiin hyvänä asiana ruokavaliota ja lisäravinteita. Docrateksen syöpälääkäri ei nähnyt järkevänä jatkaa sytostaattitiputuksia, koska pysyvät tuhot alkavat lisääntymään ja miehen vointihan on tärkein mittari ja hänhän on nyt hyvässä kunnossa. Meillä oli mukana täysin kaikki sama materiaali, kaikkine kuvineen, kuin oli 28.8.12 ollut.
Tuon käynnin jälkeen menimme toisen lääkärin luokse sairaalassamme ja he suostuivat uuteen tähystykseen. Vatsassa ei näkynyt enää kasvustoa ja myöhemmin koepalat todettiin puhtaiksi.*Syöpä oli kuin olikin hävinnyt vatsalaukusta ilman lääkekoulukunnan ymmärrystä! Sen ei pitänyt olla mahdollista ilman leikkausta.
Jatkohoito ja haima/sappivaivat
Mies ei enää ottanut sytotiputuksia kovasta painostuksesta huolimatta. Hän päätti kuitenkin jatkaa sytostaattitableteilla 3000mg/vrk. Uskoen, ettei niistä ole niin suurta haittaa ja lopettaa ne sitten jossain vaiheessa.
Ennen kuin mies alkoi syömään taas sytotabletteja syyskuun lopulla ja hänellä oli ollut sytostaattivapaajakso, niin hän oli elämänsä kunnossa. Oltiin mökillä, hän kävi sorsajahdissa ja painatti pitkin jokia ja kaislikoita. Söi hyvin ja mitään vatsanalueen oireita ei ollut. Meillä oli fantastinen viikko.
Seuraavalla viikolla hän alkoi syömään sytotabletteja (3000mg/vrk) ja taas ilmeni haima ja sappialueen kovia kramppeja. Yritin taas herätellä, että nyt noi krampit johtuvat varmasti sytoista, koska viime viikolla ei ollut mitään ko. alueen oireita. Mies ei halunnut itse uskoa siihen ja jatkoi niiden syömistä. Pikku hiljaa krampit ikään kuin helpottivat ja menihän koko ajan rinnalla lisäravinteita. Mutta ihmeisiin nekään ei pysty, kun solumyrkky määrä elimistössä alkaa olla liian suuri. Tästä alkoi suuri ongelmien vyöry.
Seurasi raju haimatulehdus. Se aiheutti sappitiehyen tukoksen. Mies alkoi laihtumaan ja elimistö kuihtumaan, kun ei pystynyt syömään tukoksen vuoksi. Mutta lääkärit päättivät tutkimatta eli koepalaa ottamatta, että tukos on syövän aiheuttama ja siksi leikkausta ei edes harkittu. Vaikkakin syöpä oli hävinnyt vatsalaukusta. Ja kun sairaalassa ei saa lisäravinteita, niin vointi laski
entisestään.
Tuli kivulias toimenpide, kun sappitiehyetukokseen asetettiin stentti. Toimenpiteessä meni suolistobakteeri verenkiertoon ja alkoi raju antibioottitiputuskuuri ja miehen yleiskunto huononi entisestään. Tästä kuitenkin selvittiin.
Googlettamalla löytyi tietoa haimatulehduksista, jotka ovat yleisimpiä alkoholisteilla. Kuitenkin valtava myrkky määrä sytostaatteja, on kuin olisi vetänyt kovia viinoja monia vuosia. Haimatulehdus voi aiheuttaa sappitiehye tukoksia (tulehdusmassaa) ja tämän lääkärikin myönsi olevan mahdollista, mutta asia kuitenkin sivuutettiin.
Aina kun mies meni kertomaan vaivoistaan, niin todettiin, että se on syöpä. Sytostaattien tuhovaikutukset yms. ei otettu ollenkaan huomioon. Mm. kun sairaalassa makaamisesta oli mennyt selkä jumiin, niin terveyskeskuslääkäri totesi, että syöpä on tainnut levitä selkänikamiin. Kivut hävisivät sittemmin osteopaatin ja jäsenkorjaajan avulla. Tai kun tuli imusolmuke turvotuksia nivusiin, niin nopeasti päivystyksessä näppituntumalla sanottiin syövän levinneen ko. kohtiin. Vasta viikkoja myöhemmin ultrattiin
kunnolla ja todettiin ettei kasvustoa nivusissa ole.
Uusi sappitiehyetukos
Joulukuun alussa todettiin sappitiehyen menneen taas tukkoon. Olimme jo aiemmin ihmetelleet, että miksi tukosta ei leikattu alunperin, koska sehän voi tukkeutua uudestaan? Ai niin, kun he päättivät tutkimatta (koepalaa ottamatta) sen olevan
syöpää, jota ei voi leikata. Syöpää ei voi todentaa varmaksi, mitenkään muuten, kuin koepaloin laboratoriossa.
Tuli uusi kivulias toimenpide 7.12.12 ja asetettiin uusi stentti sappitiehyeen. Seuraavana päivänä mieheni joutui kipuhelvettiin
ja vatsaontelon kivut oli sanoin kuvaamattoman järkyttäviä.
Kiirehdin hoitajien luokse, ”että nyt on joku pahasti pielessä, tuommoista turvotusta ja kipua ei ole ennen ollut vatsaontelossa. Nyt on toimenpide mennyt pieleen.” Meille sanottiin, että se on se syöpä, joka siellä kipuilee ja turvottaa.
Yritin suurin kirjaimin sanoa, että kun mitään oireita ei ole koskaan ennen vatsaontelossa ollut. He katsoivat säälivästi, kun me vain kiellämme totuuden. Kivut jatkuivat järkyttävinä. Lopulta la 8.12 päivystävälääkäri tuli katsomaan tilannetta ja kysyi, mitä eilisessä toimenpiteessä on tehty, kun siitä ei näy mitään kirjauksia? Me yritimme sitten asiaa selostaa. Päivystävälääkäri epäili heti, että sappitiehyeen on jäänyt vuoto ja se valuttaa sappinestettä vatsaonteloon. (Jokainen, joka on joskus sappinesteen tuntenut kurkussaan, voi vain kuvitella, minkälaisen kivun ja tuhon se saa aikaan herkallä vatsan limakalvon pinnalla).
Kuvauksissa ei kuitenkaan löytynyt vuotokohtaa, joten asia jätettiin sillä erää siihen. Kuvissa näkyi paksuuntunut vatsaontelonseinämä ja rakkula muodostumaa ja sen päätettiin olevan taas syöpää. Eikö heillä tullut
mieleen, että miltä mahtaa kuvissa näyttää rajusti tulehtunut vatsakalvo ja sappinesteen polttama vatsakalvon pinta? Ei, koska he olivat päättäneet sen olevan syöpää.
Mies kärsi maanantaille 10.12.12 helvetillisiä kipuja ja lopulta iltapäivällä päättivät kokeilla dreenillä, jos sieltä saisi jotain nestettä
tyhjennettyä. Sieltä oli muutamassa sekunnissa purskahtunut 2 litraa nestettä, lopulta kaikkiaan 7 litraa poistettiin. Nesteestä näkyi, kun se oli vihertävän kellertävää, eli siinä oli sappinestettä ja se oli polttanut vatsaontelossa yli 2 vuorokautta. Tulehdus arvot olivat 320 (norm 10) ja kovat antibiootit menivät tietenkin. Hengitys vaikeutui ja taas arveltiin ensin sen olevan syöpää. Pari päivää haukottuaan henkeä todettiinkin sen olevan keuhkoveritulppa, jota alettiin sitten liottamaan.
Viimeiset hetket
Mieheni vointi alkoi kohentua ja tulehdusarvot laskea ja pahimmat kivut hellittivät. Lauantaina 15.12.12 tulehdusarvot olivat enää 115. Sitten todettiinkin antibiootin aiheuttama suolistobakteeritulehdus (clostridium difficile) ja lääkkeet jouduttiin vaihtamaan. Maitohappobakteeri lääkitystä ei ollut mennyt sairaalassa ollessa, jota minä pöljä pidin itsestäänselvyytenä, että niitä tietenkin antibiootin kanssa menisi. Uudet antibiootit eivät enää purreetkaan tulehdukseen ja tulehdusarvot lähtivät taas nousuun.
Maanantaina 17.12.12 mieheni sanoi minulle: Minä olen täysin varma, että en olisi täällä sairaalassa tässä kunnossa, jos olisin tajunnut lopettaa ne sytostaatit. Hän oli kaikesta huolimatta vahvassa uskossa, että selviää ja riemuitsimme vielä iltapäivällä, kun selvisi, että kotisairaanhoito järjestyy ja mies pääsee jouluksi kotiin sen turvin. Soitin vielä illalla ja hän vakuutti, että ei ole todellakaan lähdössä minnekään ja hän selviää. Mieheni piti tärkeänä, että ihmisten täytyy saada tietää vaihtoehdoista ajoissa, silloin kun lääkekoulukunnalla ei ole niitä tarjota. Silloin, kun lääkärit tietävät, että heillä ei ole tarjota parantavaa hoitoa, saatikka elämänlaadun hyvänä pitävää hoitoa.
Tiistaina aamulla 18.12.12 todettiin lisäksi verenmyrkytys, antibioottien aiheuttama sekin, eli veri oli täynnä hiivaa ja sientä. Sitten munuaiset alkoivat hiipua ja loppu oli nähtävissä. Edellisen päivän keskustelut, jäivät viimeisiksi selkeiksi keskusteluiksi.
Mieheni nukkui pois 18.12.12 n. klo 21.30 rakkaiden läsnäollessa. Lähtö oli onneksi erittäin kaunis ja rauhallinen morfiinin ja rauhoittavien lääkkeiden turvin.
Mieheni oli uskomaton soturi ja hän taisteli viimeiseen asti. Hän ei missään vaiheessa suostunut puhumaan, että tässä voisi käydä huonosti. Hän aina jaksoi vannoa Rakkautta ja kannustaa, että tästä selvitään. Emme siis päässeet puhumaan kuolemasta. Me kaikki läheiset kunnioitimme mieheni taistelutahtoa, emmekä alkaneet vastoin hänen tahtoaan hellittämään, vaan taistelimme ja
uskoimme ihmeeseen hänen rinnalla. Mies sai elää täysillä loppuun asti, uskoen elämään ja rakkauteen.
Nyt jäljellä on meidän rakkaus ja rakkaushan ei koskaan katoa <3
KIITOS
Näin syöpäosaston työntekijöiden tekevän kaikkensa niillä tiedoilla ja työkaluilla joita heillä oli. He laittoivat todellakin sydämensä peliin ja en missään nimessä halua tuomita heidän ponnisteluitaan, vaan olen tietysti kiitollinen kaikista yrityksistä pelastaa mieheni.
Mutta mitä jos, jonain päivänä heilläkin olisi aivan uusia ajatusmalleja hoitaa ja uusia paljon tehokkaampia keinoja nujertaa syöpää, jotka eivät tuhoa terveyttä? He ottaisivat nämä varmasti avosylin käyttöön. Ja kuinka paljon siinä terveydenhuolto säästäisi rahaa ihan maailman laajuisesti, kun todella kalliita hoitoja ei tarvitsisi ja korjaaviin toimenpiteisiin ei menisi tolkuttomasti resursseja.
Jos ko. syövänhoitoa pystyttäisiin muuttamaan parantamiseen, solujen tuhoamisen sijasta, niin se säästäisi miljoonia potilaita kivuilta ja tuskilta ja säästäisi myös valtavasti maailmanlaajuisesti terveydenhuollon rahoja, jotka ovat nyt todella kovasti hätää kärsimässä budjetti- ja resurssipulan vuoksi. Meidän lähisairaalan syöpähoito-osasto, poliklinikka ja ylipäätänsä syöpälääkärit hukkuvat jo nyt töihin ja hyvää, inhimillistä hoitoa ei pystytä takaamaan resurssien puuttuessa. Uusia lääkäreitä on vaikea saada, koska he tietävät alan olevan täysin kaaoksessa. Eli muutos olisi enemmän kuin tervetullut heillekin!
Lopuksi pohdintaa ja linkkejä syövän vaihtoehtohoidoista
Syöpäpotilas vai sytostaattipotilas?
On totuttu kuulemaan, että henkilö sairastui syöpään ja sitten hän kuoli. Mitä kaikkea siihen välille mahtuu, niin ne ovat aivan omia tarinoitansa. Kuoliko potilas oikeasti syöpään vai rankkoihin hoitoihin? Kun puhutaan syöpäpotilaasta, on monilla mielikuvana kalju, laihtunut ja kalpea ihoinen ihminen. Mutta onko tuo kalju kuva syöpäpotilaasta vai sytostaattipotilaasta?
Meille on syötetty vahvasti ajatusmalli, kun on kyseessä vakavatauti, pitää sen hoidotkin olla todella rankkoja ja tuhoavia.
Minulle on nyt monet tulleet kertomaan tarinoita, kuinka heidän läheisensä sai syöpädiagnoosin ja kuoli 1-3kk hoitojen alettua. Ko. henkilöt ovat olleet ennen hoitoja hyvässä kunnossa noin muuten, eikä syöpä ole levinnyt koko kehoon. On nimittäin erittäin harvinaista, että syöpä olisi levinnyt niin pahasti joka paikkaan diagnoosi hetkellä, että se veisi 1-3kk:ssa.
Syöpäsoluteoria?
Tämä dokumentti - Miksi syöpää ei saa parantaa avasi silmäni. -> http://bambuser.com/v/1548437
Tuossa mm. italialainen syöpälääkäri on todennut tutkimuksissaan syövän olevan sientä ja on parantanut potilaita niinkin yksinkertaisin keinoin, kuin ruokasoodalla vaikuttamalla potilaan elimistön ph tasapainoon, (sienet ja infektiot viihtyvät matalan ph arvon ympäristössä). Sillä seurauksin, että lääkärin luvat vietiin häneltä. Eli ei ole merkitystä, että potilaat paranee, vaan sillä, onko sitä lääketieteellisesti todistettu ja halutaanko sitä todistaa. Joitain tutkimuksia on tehty vitamiinien yms. tehokkuudesta syöpähoidossa, mutta niissä vitamiini määrät ovat olleet todella pieniä ja riittämättömiä todentamaan asiaa. On myös tärkeää, että tuotteen pitää olla mahdollisimman luonnonmukainen.
Tässä myös listaa vaietuista parannuskeinoista: http://www.aitoterveys.fi/Vaietut-parannuskeinot.php
Täältä löytyy yksi mielenkiintoinen artikkeli erään itseoppineen tutkimuksesta: Syövästä paranee: http://napapiirinjuoksijat.nettisivu.org/uutinen-57/
Joka tapauksessa nykyinen teoria syöpäsolusta on vaillinainen, koska se ei pysty mitenkään järkevästi selittämään, kuinka parantumattomaksi diagnosoitu syöpä on voinut hävitä jopa 3:ssa viikossa. Nämä tapaukset sivuutetaan julistamalla ne ihmeiksi tai vääriksi diagnooseiksi. Miksi näihin tapauksiin ei tartuta suurella innolla ja sydämellä lääketieteen puolella?!
Parantavia hoitoja on jo olemassa luontaisella puolella ja ne eivät tuhoa terveitä soluja, niin kuin mm. sytostaatit.
Se että syövän aiheuttaisi sieni/hiivaloinen tms., niin selittäisi kristallin kirkkaasti sen, kuinka se on voinut hävitä joiltakin jopa 3:ssa viikossa luonnonlääkkein. http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1397247/syopasairas-sai-kuolemantuomion—parantui-kolmessa-viikossa-juotuaan-luonnonlaaketta
Miksi ei Suomessa ja maailmalla jo kiivaasti kehitetä seleenin käyttöä syöpähoidoissa, niin kuin Ruotsissa?
Dosentti Mikael Björnstedt tutkii seleenin vaikutuksia syöpäsoluihin ja on todennut syöpäsolujen hävinneen jopa 48 tunnissa. Seleeni on tehonnut parhaiten syöpälajeihin, joihin solumyrkyt eivät tehoa. Sivut 4-5:http://www.antioxidant.fi/PDF/nakokulma_1_08.pdf
Rakkautta ja voimia kaikille taistelussa syöpää vastaan ja toivoa, että hoitoja aletaan kehittämään inhimillisempään suuntaan, kulkemaan käsi kädessä, lääketieteen ja luonnontieteen kanssa!
http://kreetalandia.blogspot.fi/2013/05/oppikoulu-nimeltaan-syopa-avaan-tahan.html
Kiitos totuudenmukaisesta kertomuksesta, joka perustuu omiin havaintoihin. Siitä käy selkeästi ilmi, että sytostaatit eivät paranna vaan aiheuttavat kärsimystä ja kuolemaa. Useimmat lääkärit ovat nielleet valheen ja ovat ylimielisesti parantavinaan syöpää saaden aikaan potilaan ennenaikaisen kuoleman.
Mahasyöpä nuorella ihmisellä on järkyttävä sairaus ja käytännössä se todetaan aina liian myöhään. Jussin tarinan potilas oli sinänsä tyypillinen. Myös sytostaattien haitat kuten pahoinvointi ja väsymys olivat tyypillisiä. Aluksi hoito oli potilaalle liian raskas. Jussi unohtaa kertoa, että hoitoja muutettiin ja haitat lieventyivät sen myötä. Myös sappiteiden tukkeutuminen ja tulehdukset ovat mahasyövässä yleinen ongelma. Tässäkin tapauksessa ne johtuivat syövästä eivätkä sytostaateista – potilahan oli jo jättänyt raskaammat hoidot ja käyti korkeintaan tablettisytostasttia (kapesitabiini), joka ei huononna immuniteettia niin paljon että siitä koituisi niin vakavia tulehduksia kuin Jussi kuvailee. On ikävää, jos Jussille on sairaalassa annettu virheellistä tietoa syövän taudinkulusta ja komplikaatioiden syistä, vai onko tämä kaikki keksittyä?
Syövästä paranee kun hoitaa Biolääke-ja ravitsemuksen kautta kehonsa kuntoon.
Ihmisen terveys lähtee maha/suolikanavan hyvinvoinnista.
Candida Albicans hiivaloinen on syy syövän syntyyn ja siitä ei parane muutoin kun välttämällä säde-ja kemoterapia sekä sytostaattihoitoja.
JA
Aloittamalla kyseisen hiivasienen taltuttamisen suolistosta pois ja sitten kehon muista osiata.
Biolääketieteen tiedot Candida albicans hiivasta:
A: se on vain ihmisillä esiintyvä hiiva. Sitä ei koskaan ole löydetty luonnosta ja ruuista. Jos sitä löytyy eläimistä, niin ihminen on saastuttanut ko. eläimen! Tämä tieto on ristiriidassa esim. lääketieteen mikrobiologian oppikirjan kanssa. He kirjoittavat, että C. albicans hiivaa on ihmisillä sekä eläimillä. Tosin tartuntalähteestä he eivät puhu mitään !
B: Candida albicans on niin vähään ravintoon tyytyvä, että se pysyy elossa jopa puhtaassa vedessä !
C: kun C. albicans tuntee kuolevansa, se alkaa muodostaa entistä enemmän itiöitä (ikään kuin siemeniä) voidakseen näillä sitten jatkaa sukuaan.
D: nämä itiöt ovat lähes täysin häviämättömiä, ne kestävät ankaraa pakkasta, kuumuutta ja kuivuutta (jopa vuosikausia !). Vain ihmisen mahalaukun muodostama suolahappo- “kylpy”” estää sen, että hiivaitiöistä ei kasva uusia sienisoluja ja rihmastoa.
E: jos suolistotestistä löytyy C. albicans hiivaa, se on alun perin joutunut sinne ko. ihmisen omassa suussa kasvaneesta sienikasvustosta. (Tai sitten kiihkeän suutelun / syljen vaihdon jälkeen toiselta partnerilta). Suuhun C. albicans on tullut todennäköisimmin synnytyksessä.
F: jos C. albicans aiotaan todella häätää, se pitää tehdä rotaatioperiaatteella: I) Ensin tapetaan sillä hetkellä kasvava kasvusto ko. hiivalajikkeeseen purevilla tappoaineilla. II) Pidetään tappoaineiden käytössä tauko. III) Odotetaan itiöiden puhkeamista uuteen kasvuun. Palataan takaisin vaiheeseen I). Sama rotaatioperiaate täytyy toteuttaa suun, suoliston ja myös emättimen hoidossa useita kertoja.
Tutkimusraporttien mukaan hiiva tuottaa seuraavia haitallisia aineita: kaasua, alkoholia, D-arabinitolia, pyruvaattia, lyhytketjuista karpoksyylihappoa, acetalhydiä. Kuutta erilaista entsyymiä: neuraminidase, asparticproteinase, hyaluronidase, chondroitin sulphatase, proteinase ja phospholipase. Lisäksi se erittää tulehdusta synnyttäviä prostaglandiineja sekä homemyrkky GLIOTOKSIINIA. Tämän viimeksi mainitun löytyminen oli se, jonka olemassa oloa olin epäillyt jo pitkään. Gliotoksiini kuuluu samaan supermyrkkyjen sarjaan kuin muutkin homeiden tuottamat toksiinit.
Jos nämä toksiset aineet pääsevät suolistosta verenkiertoon, ne menevät maksaan. Jos näistä pääsee jotain karkuun, niin ne leviävät systeemisen verenkierron avulla kaikkialle kehoon. Toinen reitti on lymfanestekierto. Nämä kudoksiin leviävät toksiset aineet aiheuttavat ns. hiivasyndrooman oireet.
Rihmastoksi muuttunut Candida albicans tuottaa edellä kerrottuja entsyymejä Nämä, ns. proteolyyttiset, syövyttävät entsyymit, tekevät myös suoliston seinämään “reikiä”. Suolistosta tulee tällöin “vuotava”, joka on eräänä syytekijänä yleiselle allergisoitumiselle että myös ruoka-aineyliherkkyyksille.
Hoidan syövän Intiaanien linimentillä, ESSIAC linimentti (Iherb) 12×300ml/2-viikkoaja tauko ja sitten uusi paukku,sekä
Laetriini amygdaliinia B-17 vitamiini tunkeutuu syöpäsolun sisään tuhoten sen ja eikä vaikuta terveisiin soluihin ja poistuu munuaisten kautta virtsaan ja sitä saadaan esim;aprikoosin siemenistä tai synteettinen muoto, sekä
C-vitamiinin suurella määrällä 20g/vrk.
NAC, natriumasetyylikysteiini+seleeni+molybdeeni.
Vihreän tee uutteen epigallogatecingallate eli katekiinien vaikutus perustuu syöpäsolukon entsyymien toimintakyvyn tuhoamiseen. Orgaaniset vihreät teet ovat hyväksi.
Ruokavaliosta pois sokeri, gluteeni, maitotuotteet ja väärät rasvat sekä sianliha.
Käytä kylmäpuristettua oliviöljyä (sitia), voita, sekä maitohappobakteereita sekä Molkosan valmistetta.
Ps; Suolihuuhtelu olisi suoritettava, vaikka se on hoidon ensimmäinen ja “ahistavin” vaihe.
Kohta lisää…
Mantelia muistuttava aprikoosin sydän (“Bitter Apricot Seed”) on aprikoosi-hedelmän kovan siemenkuoren sisällä oleva vaalea siemen. Aprikoosin sydämet sisältävät hyvien rasvahappojen lisäksi amygdaliinia eli B17-vitamiinia.
Kitkerältä maistuva amygdaliini sisältää pellavansiemenen tapaan syanidia, joka on pieninä määrinä vaaratonta terveille kudoksille. Amygdaliini hyökkää suoraan syöpäsoluja vastaan ja immuunijärjestelmän ohella taistelee syövän voittamiseksi.
Kehossamme muodostuu jatkuvasti syöpäsoluja, joista immuunipuolustusjärjestelmämme normaalisti selviää, mutta stressi, jatkuva altistuminen karsinogeeneille tai jonkin kehon osan heikkous saattaa aiheuttaa liian voimakasta syöpäsolujen lisääntymistä.
Amygdaliini on aine, joka kerääntyy syöpäsoluihin niiden erilaisen aineenvaihdunnan takia. Amygdaliini toimii siten suoraan syöpäsoluja vastaan, ollen kuin myrkkyä niille. Normaalit solut taas ulkoistavat B17-vitamiinin munuaisten ja maksan kautta eritettäväksi. Amygdaliini on toistaiseksi ainoa tunnettu aine, joka hyökkää suoraan syöpäsoluja vastaan.
Syövän selättämisessä toki myös immuunipuolustusjärjestelmän vahvistaminen ja karsinogeeneja vastaan taistelevien antioksidanttilisien käyttäminen on tärkeää.
Amygdaliinia on useissa ruoka-aineissa, mutta sen pääasialliset lähteet ovat hävinneet länsimaisesta ruokavaliosta. Aiemmin ravintomme on sisältänyt B17-vitamiinia luonnostaan 1-2g/vrk, mutta nykyään saamme tätä syöpiä ehkäisevää ainetta ruoasta vain noin 50mg vuorokaudessa.
Aprikoosin sydänten lisäksi amygdaliinia on mm. viinirypäleen, omenan ja kirsikan siemenissä, karvasmanteleissa, hirssissä, härkäpavuissa ja joissain marjoissa. Aprikoosin sydämet sisältävät noin 10 kertaa enemmän amygdaliinia kuin amygdaliinipitoisimmat metsämarjamme.
http://napapiirinjuoksijat.nettisivu.org/uutinen-57/
Juhani Mattila sairastui syöpään ja sai kuolemantuomion. Kolme viikkoa diagnoosin jälkeen kasvain oli hävinnyt ja syöpä parantunut. Juhani joi tuon ajan havupuu-uutetta.
Juhani Mattilan, 65, terveys alkoi reistailla kymmenisen vuotta sitten.
– Minulle tuli jumalaton yskä. Köhin kolme kuukautta yötäpäivää kuin hevonen. Usein tuntui, että henki loppuu kesken, Juhani kertoo.
Lääkäriin häntä ei saanut kuin tajuttomana.
– Pyörryin yhtenä sunnuntaina lattialle ja heräsin ambulanssissa sireenien ulvontaan. Minut vietiin terveyskeskukseen, mutta suostuin keuhkokuvien ottoon vasta seuraavana päivänä.
Illalla Juhanille soitettiin terveyskeskuksesta: äkkiä tänne! Hänet lähetettiin Seinäjoelle sairaalaan.
– Oikea keuhko oli aivan ummessa ja vasenkin puoliksi. Kuvissa näkyi 2,4 cm x 4,1 cm syöpäkasvain.
Syöpä diagnosoitiin keuhkokuvien perusteella. Kuva ei liity haastatteluun.
Kieltäytyi hoidoista
Keuhkosyöpädiagnoosin saanut Juhani ei suostunut jäämään osastolle. Ei, vaikka lääkäri antoi hänelle vain kolme kuukautta elinaikaa.
– Sanoin, että se sopii mulle – lähden kotiin ja olen valmis kuolemaan. En halunnut revittäväksi.
Juhanin piti allekirjoittaa sairaalassa paperi, jossa hän kieltäytyy hoidosta ja kantaa siitä kaiken vastuun.
– Pihamaalla olikin sitten tuttu mies, Ari Kriikkola, joka ihmetteli kovaa yskääni. Hänen äitinsä kauppasi ravintolisänä toimivaa havupuu-uutejuomaa, ja mies otti minut mukaansa hakemaan pulloja, Juhani kertoo.
Mies hörppäsi juomaa ensimmäisen kerran jo samana iltana.
Seuraavana päivänä yskä loppui kuin seinään.
Syöpä hävisi
Havupuu-uute valmistetaan lähdeveteen männyn kuoresta ja nilasta.
Juhani jatkoi uutejuoman juomista puoli pullollista päivässä. Hän säilytti juomaa jääkaapissa, jotta pihkalta maistuva ja näyttävä troppi menisi paremmin alas.
Sairaalasta soiteltiin edelleen joka toinen päivä ja pyydeltiin tutkimuksiin. Lääkärit eivät suostuneet jättämään sairasta heitteille.
Lopulta kolmen viikon päästä diagnoosista Juhani suostui tähystykseen nukutettavana.
– Kun heräsin, ympärilläni seisoi lääkäreitä, jotka pitelivät käsissään kolmen viikon takaisia ja juuri otettuja keuhkokuvia. He eivät olleet uskoa silmiään: keuhkoni olivat kuin parikymppisellä kollilla, ja syöpä oli poissa.
Epäiltiin väärää diagnoosia
Kasvaimesta oli jäljellä vain 9 senttiä pitkä arpi.
– He kyselivät, mistä pirusta tämä johtuu. Kerroin juoneeni päivittäin kolmen viikon ajan havupuu-uutejuomaa.
Lääkäreitä juoma ei vakuuttanut. He alkoivat epäillä aikaisemmissa kuvissa syövän sijaan tulkintavirhettä ja tulehdusta.
Yksi lääkäreistä kuitenkin pyysi Juhania tuomaan pulloja itselleen. Juhani uskoo sanan uutejuomasta levinneen niin eteenpäin.
Syövän jälkeen maratonille
Juhani Mattila maratonin startilla.
Kolme vuotta syövän jälkeen Juhani juoksi maratonin.
– Uskon 101-prosenttisesti, että parannuin havupuu-uutejuoman ansiosta. Nyt, kun harjoittelen maratonille, juon taas puoli lasia uutetta päivittäin. Kun kaikki 11 lastani olivat nuhassa, säilyin itse täysin terveenä, Juhani kertoo.
Hän luottaa silti myös perinteiseen lääketieteeseen.
– Eihän kukaan nyt jätä vaikkapa umpisuolileikkaukseen menemättä. Mutta tällaisessa tapauksessa ja hoitojen lisänä juomakin toimii, Juhani uskoo.
– Tiedän kymmeniä tuttuja ja tuttujen tuttuja, jotka ovat parantuneet syövästä juotuaan tätä, Juhani väittää.
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva ja Juhani Mattilan kotialbumi
Piia Simola/Studio55.fi
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1397247/syopasairas-sai-kuolemantuomion—parantui-kolmessa-viikossa-juotuaan-luonnonlaaketta
Ennen kuin uskoo Juhanin tarinaa, täytyy muistaa että hänelle ei koskaan tehty kunnollista diagnostiikkas, koska hän oli ääliö ja lähti kotiin vastoin henkilökunnan suosituksia. Mikään tauti ei parane männynhavu- uutteella jo yhdessä päivässä, vaikkaJuhani väittää yskän heti loppuneen. Tarina on kovin subjektiivinen – voisiko juhani julkistaa oikean sairauskertomuksensa lisätodisteeksi eli sairaalan paperit?
Tämä on sitä niin sanottua puoskarointia. Niin uskomatonta uskovaisten saissea. Miten tällaista edes julkaistaan. Tätäkään kommenttia tuskin julkaistaan mutta laitoinpa kuitenkin.
Samaisen aiheen kirjoittaja voisi vaikka perehtyä aiheeseen ”HYVÄ-VELI-VERKOSTO”. Siitä saisi erittäin mielenkiintoisen aiheen joka herättäisi keskutelua, eikö totta??
Ja minulta löytyy lähipiiristä MONTA syövän sairastanutta henkilöä jotka ovat parantuneet NIMENOMAAN sytostaatti ja sädehoidoilla. Vanhin heistä on jo yli 80vuotias. Kyseessä ns sukurasite joka ei TODELLAKAAN parane millään luonnonlääkkeillä. Toivottavasti otatte jonkinlaisen vastuun näistä harhaanjohtavista kirjoituksista, vai riittääkö sunnuntaina yhdistyksellä käynti??
Omakohtaiset kokemukset puoskarointia ??
Antakaa nyt herrantähden ihmisten hoitaa sairauksiaan niinkuin kukin haluaa. Eihän meillä olisi mitään sairauksia jos esim. lääketiede olisi kaikkivoipainen sairauksien hoidossa. Raha se on joka ratkaisee miten yhteiskunnassa sairaat hoidetaan tai jätetään hoitamatta. Yleensä kun potilas saa lääkäriltä diaknoosin ja lääkemääräyksen, siihen loppuu potilaasta huolehtiminen. Potilas jätetään kuin p. p:stä tulemaan toimeen omin avuin eikä edes ehdoteta että ota yhteyttä jos jotain epäselvää asian suhteen ilmenee jne.
Rikolkisessa valtiossa ”asiantuntijat” ovat valehtelevia rikollisia ja oikeuslaitos vääryyslaitos.
Hulluja ihmisiä jotka puhuu sytoista kieltäytymisestä. Olen juuri lääketieteen parantamana elossa ja terveenä rintasyövän jälkeen. Ns. vaihtoehtohoidot ovat uskomushoitoja ja tutkittuja, parantavaa vaikutusta ei ole muuhun kuin psyykkeeseen kun oikein kovasti niihin uskoo. Sytostaattihoitojen sivuvaikutukset on mitä on ja minä ainakin siedin hiusten lähdön, pahoinvoinnit yms. kun ne eivät ole hengenvaarallisia ja menevät ohi. Hiukset alkoivat kasvaa kesken hoitojen, koska kaikki erilaiset sytostaatit eivät edes vie hiuksia. Ja mitä sitten jos hiukset lähteekin kun lähtee syöpäsolutkin. Olen niin kiitollinen kaikille viisaille Oys:n lääkäreille ja hoitajille jotka pelastivat minut ja saan elää! Jussin tarina on täynnä uskomuksia ja traagisen elämäntilanteen ja epätoivon tuomaa torjuntaa. Parasta olisi sitoutua lääketieteen apuun ja tehdä yhteistyössä kaikki mitä voidaan.
Syövän PARANTAMISTA ilman Big Pharman & Medical Mafian PATENTOIMIA, kiskurihintaisia synteettisiä myrkkyjä:
”Cancer breakthrough: Promising treatment uses patient’s own immune system to attack diseased cells”, http://www.cbsnews.com/news/cancer-breakthrough-promising-treatment-uses-patients-own-immune-system-to-attack-diseased-cells/
Big Pharman kemoterapia-lääkkeet voivat synnyttää enemmän uusia syöpäsoluja kuin mitä ne tuhoavat: ”Systematic screen of chemotherapeutics in Drosophila stem cell tumors”, http://www.pnas.org/content/early/2014/03/06/1401160111
Yrtittilääkkeet +vitamiinit ja hivenaineet vaikuttavat sairauksiin parantavasti ja elimistöä tukevasti. Mutta jos sairastuu syöpään tai vaikka jos itse sairastuisin pitäisin lääkärien hoitoa ensisijaisena.
Ja käyttäisin yrttejä ja vitamiineja virallisen hoidon tukena, maailmalla on liikaa turhia kuolemia syöpään puoskarihoitojen takia. esim. opettajani kertoi paksusuolen syöpään sairastuneen ihmisen uskoneen kahvin parantavan syöpätaudin ja kuten arvata saattaa se ei tehonnut ja kyseinen henkilö menehtyi sairauteensa joka olisi muuten voitu hoitaa ehkä suhteellisen helpostikin.Aina löytyy jotain ”guruja” jotka uskovat esimerkiksi jonkun kahvin parantavan syövän (jossa tietenkään ei ole mitään järkeä). Syöpää sairastavan kannattaa mennä paikalliseen luontaistuotekauppaan hakemaan neuvoja tukihoidoiksi, eikä puoskarille.
Ehdottomasti kannattaa aloittaa luontaishoidoilla ja välttää koululääketieteen syöpähoitoja. Kahvihoitaja saattaa olla täysi pelle tai sitten ei, mutta kahvi happamoittaa kehon ja syöpähoidoissa keho pitää nimenomaan saada emäksiseksi. Jos puoskareilla tarkoitat kaikkia niitä joita valtamedia leimaa puoskareiksi; suosittelen puoskareita.
Joo ei auta leivinjauheen ym. huuhaan syönti siihen, kun syöpä on katkaisemassa selkärankaa. Sädehoito tuhoaa edes joksikin aikaa syöpäkasvaimen ja pystyy elämään edes puoli vuotta pidempään vähemmillä kivuilla ja kerkeää järjestellä asiansa kuntoon ennen lähtöä.
Lisätään nyt vielä, että syöpäkasvaimet imevät ravintoa elimistöstä monta kertaa tehokkaammin kuin normaalit solut. Eli jos ravitsette elimistöä vitamiineilla ym. hyvillä ravinteilla, niin vaikutus voi olla päinvastainen. Annatte lannoitetta syöpäkasvaimille.