Vanhat harvainvallan lakeijat Nato- ja EU-propagandan tukena; huomiot

Suomen entisen presidentin Martti Ahtisaaren (MA) mukaan Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä ennen Ruotsia. Ahtisaari sanoo myös, että kansalaisia johdetaan harhaan Suomen ulkopolitiikkaa koskevassa keskustelussa. MA kuittaa puolueettomuuspolitiikan höpinäksi, joka ei kuulu läntiseen demokratiaan.

Kiihkomielinen USA:n ihailija Jaakko Iloniemi kannattaa tietysti myös Natoon liittymistä, mutta ei pidä Ruotsin ohittamista Nato-asiassa realistisena.

Kansanäänestykset ovat myrkkyä olipa kyse sitten Suomen Nato-jäsenyydestä tai Britannian suhteesta Euroopan unioniin. Olen ollut jo vuosikymmeniä sitä mieltä, että referendum (kansanäänestys) pitäisi kieltää kaikkialla muualla paitsi Sveitsissä, totesi MA esitellessään eilen entisen ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen kanssa julkaisemaansa kirjaa Miten tästä eteenpäin (Docendo 2016).

Valtamedialla näyttää olevan pulaa elitistisen EU:n ja globaaleja pääoman imperiumeja tukevista Naton puolustajista sortuessaan turvautumaan iljettäviin ja pölyttyneisiin läntisen harvainvallan lakeijoihin sekä isänmaansa surkeisiin vihollisiin.

 

Millainen on Ahtisaaren ”demokratia”?

MA alistaisi EU:n jäsenmaat Unionin byrokraattiseen ja diktatoriseen Isoveli valvoo kontrolliin. Tällainen suurkorporaatioiden ja pääoman imperiumien edunvalvonta kansojen vapauden ja oikeuden kustannuksella on Martti Ahtisaaren käsitys ”demokratiasta”. Miksi valtioiden ja kansalaisten tulisi alistua päätöksiin, jotka palvelevat vain ja ainoastaan ylikansallisten talous- ja pankkiirieliittien etua?

Miksi MA:n mielestä puolueettomuuspolitiikka ei sisälly läntiseen demokratiaan? Mikäli Suomen täytyy pakolla sitoutua Naton ja Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikkaan, on silloin demokratia käsite kaukana siitä. Palaamme tähän Nato-kysymykseen hiukan jäljempänä.

Ei kait MA tosissaan kuvittele EU:n edustavan kansainvälisen vapauden, oikeuden mukaisuuden ja turvallisuuden arvoyhteisöä, joka torjuu toisen maailmansodan kaltaiset kauheudet? Sionistinen läntinen liittouma (ei Nato kokonaisuudessaan) on jo nyt aiheuttanut hirvittävää kärsimystä muiden muassa Jugoslaviassa, Lähi-idässä ja Ukrainassa.

Miksi Ahtisaari kannattaa EU:ta ja Natoa?

Martti Ahtisaari on ollut erittäin hyödyllinen läntisen harvainvallan kansainvälisille pyrkimyksille. MA valittiin vuonna 1994 Suomen kymmenenneksi presidentiksi maallemme hyvin onnettomin seurauksin: fanaattisena Suomen EU-jäsenyyden kannattajana MA laittoi arvovaltansa peliin hankkeen toteutumisen puolesta. Poliittisen eliitin ja sitä tukevan valtavirtamedian mielten manipuloinnin tuloksena myönteisellä kansanäänestyspäätöksellä Suomi liitettiin EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta lähtien. Tosin liittyminen EU:n oli perustuslain vastainen ja täysin laiton teko. Ahtisaari jakoi samana vuonna pääministeriksi kohonneen Suomen syöjän Paavo Lipposen näkemyksen Suomen roolista unionissa, tavoitteena kohti ytimiä ja Euroopan komission aseman tukemisesta, vaikka Euroopan komissio ei ole demokraattisesti valittu elin. EU:n komission valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla. Tämä tietysti sisältyy Ahtisaaren läntiseen demokratiakäsitykseen.

Vahvasti sionistisen eliitin vaikutuksessa oleva läntinen valtamedia ”löysi” Ahtisaaren sopivasti silloin, kun Suomea ujutettiin Euroopan Unionin kuolettavaan syleilyyn.

MA on siis lahjottu mies täyttämään läntisen harvainvallan kansainväliset pyrkimykset, jotka polkevat kansakuntien ja kansojen oikeuksia. Tässä yhteydessä lahjuksilla tarkoitetaan lähinnä virka-asemia ja muita etuisuuksia. Kuitenkin Ahtisaaren väitetään tosissaan olevan korruptoituneen: Serbian parlamentin puhemies Oliver Dulic on syyttänyt YK:n Kosovon erityislähettilästä Martti Ahtisaarta lahjusten otosta.

Lienee syytä selvittää niitä toimijoita, joita MA on urallaan hyödyntänyt ja ennen muuta kuinka nämä toimijat ovat hyödyntäneet MA:ta.

Edesmenneen tohtori Karl Steinhauserin mukaan bilderbergkokoukset toimivat vapaamuurarien salaohjekonfresseina. Suomen EU-jäsenyyden tullessa ajankohtaiseksi vuonna 1994 suomalaisia oli kutsuttu kansainvälisten johtajien salaiseen Bilderbergryhmän kokoukseen. Kokous järjestettiin 2.–5. kesäkuuta 1994 Helsingin Kalastajatorpalla. Kokouksen paikallinen organisoija oli Mirja Jarimo-Lehtinen. Vuoden 1994 Bilderbergkokoukseen osallistui The Spotlight –lehden mukaan mainitut henkilöt: suomalaisia olivat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Esko Aho, Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen ja Helsingin Sanomien pääomistaja Aatos Erkko sekä Jorma Ollila, Krister Ahlström, Georg Ehrnrooth, Max Jakobson, Jaakko Ihamuotila, Jaakko Iloniemi ja Gerhard M. H. Wendt.¹ Nämä henkilöt ovat ja olivat innokkaita EU:n kannattajia. Lisäksi pitkään Bilderbergin ohjausryhmässä mukana ollut Étienne Davignon on todennut muutama vuosi sitten, että Bilderberg toimi euron kätilönä.²

Euroopan Unioni on sionistisen eliitin eli kasaarimafian luomus. Juuri tätä mafiaa yllä nimitettiin harvainvallaksi, jolle Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi, Paavo Lipponen ja lähestulkoon kaikki suomalaiset vaikuttavat poliitikot ovat sielunsa myyneet.

Siten sionistit löysivät suunnitelmilleen inspiraatiota Coudenhove-Kalergin kirjoituksista, joissa ennustettiin tulevaisuuden Euroopasta muodostuvan eri populaatioiden ja kulttuurien sulatus-uuni.³

Steinhauser kirjoittaa lukuisissa teoksissaan kuinka vapaamuurarit pyrkivät kehittämään EU:sta täysin byrokraattisen ja demokraattisen kontrollin saavuttamattomissa olevan super-Neuvostoliiton, mitä salapuolue eli sionistit välillisesti diktatorisesti hallitsee. Tämä kauhu skenaario on kylläkin jo toteutunut, mutta hirvittävämpänä kuin Steinhauser kuvailee.

 

Ahtisaari on täysin pihalla Naton vaarallisuuden suhteen Suomelle

MA haluaa Suomen turvautua sotilasliitto Natoon. Miltä uhalta MA haluaa Naton suojelua? Luonnollisesti EU:n yhtenä syrjäisenä maakuntana Suomi tahtoo suojelua paljon provosoidun Venäjän taholta. Tämä uhka konkretisoituu, mikäli ulko- ja puolustuspoliittisilla päätöksillä saadaan Suomesta länsiliittoutuman viimeisin itärintama Venäjää vastaan, kuten on jo osittain tapahtunutkin. Voimakasta provosointia Venäjää vastaan tapahtui, kun esimerkiksi Suomi solmi laittoman⁴ Nato-sopimuksen,⁵ salli Amerikkalaisen hävittäjälaivueen tunkeutumisen Suomen vesi-, ilma- sekä maatilaan⁶, puolustusministerit Jussi Niinistö ja Michael Fallon ovat mahdollisesti jo allekirjoittaneet puolustusyhteistyösopimuksen Iso-Britannian kanssa, Suomi suunnittelee kahdenvälistä sopimusta myös Yhdysvaltojen kanssa⁷ ja Suomi haluaa kiihkeästi Naton jäsenmaaksi elitististen Martti Ahtisaaren ja Jaakko Iloniemen kaltaisten poliittisten idioottien hurmahengessä.

Solmitut sopimukset eivät Suomea auta

Korkea-arvoisen Nato-lähteen mukaan Suomen hallitukselle on tehty kristallinkirkkaasi, ettei Natolta heru tosipaikassa suomalaisille apua, jos Suomi ei ole puolustusliiton jäseniä.⁸ Tähän vedoten voisivat Nato-fanaatikot Suomessa hihkua kurkkusuorana, että mitäs me sanoimme: Natoon täytyy pyrkiä!

Yllä mainittu Aamulehden uutinen oli esitetty tietysti Nato-myönteisyyden lisäämiseksi. Kuitenkin, kyseisen Nato-lähteen mukaan, Suomen allekirjoittamat sopimukset, kuten Nato-sopimus ja lähestymiset läntistä liittoutumaa ovat Suomelle täysin turhia ja jopa hengenvaarallisia.

Tulee huomauttaa, että toisin kuin korkea-arvoinen Nato-lähde väittää, Nato-Suomi ei tulisi saamaan minkään kaltaista tukea Nato-jäsenmailta sodan syttyessä muiden muassa Suomen ja Venäjän välille. Tätä käsittelemme hiukan jäljempänä.

Mikäli Suomi liittyisi Natoon, Helsinkiin perustettaisiin Szczecinin alainen 40 upseerin esikunta, sillä Suomen maa-alue kuuluu Natossa Puolan Szczecinissä sijaitsevan Itämeren tukikohdan toiminta-alueeseen.⁸

Nato-jäsenmaana Suomea ei katsottaisi puolustamisen arvoiseksi; Nato-jäsenyyden haitat

Yllä mainittuun viitaten muistettakoon Suomen ja Venäjän yhteinen pitkä rajalinja. Konfliktin syttyessä lännen ja idän välille Nato-jäsenenä Suomen alueella ei olisi vain esikunta, vaan sinne sijoitetut liittoutuman sotilaallisesti strategiset järjestelmät, jotka pakottaisivat Venäjän reagoimaan rajusti: Strategisena keskipisteenä Suomi joutuisi pommitusten kohteeksi ja sen yli juostaisiin sekä lännen, että idän suunnalta. Konfliktin syttymisellä ei tarkoiteta sotaa Suomen ja Venäjän välillä, vaan konfliktia Venäjän kanssa esimerkiksi Baltian alueella, johon tietyt läntiset Nato-maat osallistuisivat.

Suomessa tulisi ymmärtää Naton luonne jäänteenä kylmän sodan ajalta ja että se toimii pääsääntöisesti paperijärjestönä. Vaikka Natolla on moniportainen sotilashallinto esikuntineen, ei sillä ole joukkoja. Naton sotavoimat koostuvat jäsenvaltioiden sotajoukoista, joiden luovuttaminen käyttöön on täysin jäsenvaltioiden päätäntävallassa. Nato on Yhdysvaltojen johtoaseman symboli Euroopassa ja viidettä artiklaa on sovellettu vain kerran – New Yorkiin ja Washingtoniin 11. syyskuuta 2001 kohdistetun hyökkäyksen jälkeen.⁵

Jos Euroopassa syttyisi sotatila, kukin Nato-maa määrittelisi itse omat turvallisuustarpeen sekä niiden ensisijaisuusjärjestyksen. Suomi on tietysti geopoliittisesti keskeisessä asemassa Länsi- ja Keski-Euroopan maille. Suomea pidettäisiin siis vain tukikohdan arvoisena. Muut eivät katsoisi Suomea puolustamisen arvoiseksi.⁵ Selkkauksessa Venäjää vastaan olisimme yksin ja Suomessa kuoltaisiin viimeiseen suomalaiseen Nato sotilaaseen saakka.

Lisää Natosta koituvia haittoja

Lisäksi Naton kaltaisessa globaalissa sotilasliitossa pienellä Suomella ei olisi tarpeeksi sananvaltaa vaan sen olisi tyytyminen isompien päätöksiin. Siten on aivan turhaa väittää, että tulee olla ”siellä, missä päätöksiä tehdään”.

Naton toiminta hyödyttää nimenomaan globaaleja eturyhmiä ja rakenteita, kansainvälistä pankkiirieliittiä, investointipankkeja, IMF:ia, EVM:ia, EKP:ia, ehkä myös vapaakauppasopimuksia ja niin edelleen. Sotilasliitto hyödyttää kaikkia niitä organisaatioita ja instituutioita, jotka ovat kansainvälisten sionistien hapatuksella kyllästetty.

Kuten yllä esitettiin, sotilasliitto Nato ei ole kokonaisuudessaan osallistunut sotaoperaatioihin kuin muutaman kerran, mutta tietyt yksittäiset Nato-maat useasti.

Suomen poliittinen johto sekä Martti Ahtisaari katsoo, että maallemme on erikoisen tärkeää ja oikein, että: Natoon liittymisen myötä saamme tilaisuuden puolustaa ylikansallisia verenimijöitä, saamme näyttää pitkää nenää Venäjälle ja harrastaa muuta kevyttä ulkopoliittista naljailua idän suuntaan, vihdoin saamme tilaisuuden puolustaa sionisteja, tuota väärin ymmärrettyä mafiaperhettä, löytyisi vihdoin väylä tapattaa itsemme kasvottomien pankkiiri- ja korporaatioeliittien alttarille ja tuhota Suomi asuinkelvottomaksi sotatantereena satojenvuosien ajaksi.

 

Venäjästä ei ole uhkaa lännelle

Ensinnäkin on syytä teroittaa, että Yhdysvaltoja ja Venäjää ohjailee yhtäläinen sionistisen eliitin vaikutus, joka pyrkii hajota ja hallitse ohjelmallaan murskaamaan lännen ja Venäjän keskiluokkaa ja yritystoimintaa. Tähän tuhotoimintaan kytkeytyy muitakin tavoitteita, joita emme nyt tarkastele. Nato rintaman levittäytyminen yhä syvemmälle Itä-Eurooppaan on vain yksi harvainvallan hajota ja hallitse pyrkimyksistä.

Sionistinen läntinen liittouma ja sitä tukeva valtavirtamedia on järjestelmällisesti luonut Venäjästä kuvaa läntisenä uhkana, jota se ei ole. Itämeri on sotilasstrategisesti Venäjälle hyvin tärkeä ja muodostaen alueella asemahdin. Tästäkään huolimatta Venäjä ei ole uhka, eikä tule hyökkäämään länteen, mikäli läntinen liittoutuma ei tahallaan kärjistä tilannetta vastakkainasettelullaan.

Nato on työntynyt aivan Venäjän rajojen läheisyyteen. Siksi Venäjäkin on aikonut vahvistaa sotilasvoimaansa maan länsi- ja eteläosissa. Yhdysvallat on tunkeutunut laivueineen aivan Venäjän nenän alle Itämerelle. Eikö tällainen toiminta ole Venäjän provosointia?⁹

Uhka muodostuu, jos Balkanilla leimahtaa, johon olisivat osallisia myös Nato liittolaiset. Kaliningrad on Venäjälle tärkeä jo siksi, että siellä toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Venäjä ilmeisesti varmistaisi yllä kuvatussa konfliktissa avoimen reitin Pietarista Kaliningradiin. Estääkseen Naton sota-alusten etenemisen Itämerellä Tanskan suunnasta, Venäjän tulisi miehittää Ruotsin Gotlanti. Edelleen Venäjän puolustusvoimat eliminoisivat nopealla ja tehokkaalla iskulla Nato-maiden sotajoukot sekä tukikohdat Ruotsista ja Suomesta. Venäjän sotilasoperaatioon kuuluisi myös Suomen Lapin maakunnan osittainen miehitys pohjoisen rajan turvaamiseksi. Nato-sopimusmaina ja ennen muuta Naton jäsenmaina Ruotsi ja Suomi olisivat silloin menetettyjä. Kuka on sellainen kääpä, että haluaa sellaista? Yhdysvaltoja ja muita tiettyjä Nato-maita ei kiinnosta Suomen tai edes Ruotsin kohtalo, sillä globaalien talous- ja rahaimperiumien edunvalvojana Naton pyrkimykset palvelevat maailmanlaajuisia intressejä, jotka eivät palvele rauhaa ja hyvinvointia. Tämä tulisi jokaisen painaa mieleensä. Tämän tosiasian ymmärtäminen tulisi kuulua jokaisen yliopiston kansainvälisen politiikan linjan ja Sotakorkeakoulun perusteisiin.

Luonnollisesti Suomen on pyrittävä hallintorakenteisiin, jotka pitäisivät yllä puolueettomuuspolitiikkaa kuhunkin ulkopoliittiseen ilmansuuntaan. Muistettavaa on sekin, että Venäjän kansa ei halua olla Suomen kansan vihollinen; venäläiset ovat suomalaisten veljeskansa.

Suomen syöjien yhtä hyvin Ahtisaaren kuin Iloniemenkin olisi hyvä huomata, että Historian mukaan viimeisten 295 vuoden aikana Venäjä ei ole kertaakaan hyökännyt Suomen kimppuun, paitsi silloin kuin Suomen hallitsija Ruotsi hyökkäsi ensin tai suuren eurooppalaisen sodan osana. Lisäksi täsmennän vielä, että toisessa maailmansodassa Neuvosto-Venäjä hyökkäsi Suomeen, mutta se tapahtui osana maailmanlaajuista konfliktia, ja sen kansainvälisiä myllerryksiä: Venäjä esitti ensi aluevaatimuksia voidakseen paremmin suojautua mahdollista ja odotettavaa hyökkäystä Saksan suunnalta. Silloinkaan hyökkääjinä ei olleet venäläiset, vaan Neuvostoliittoa hallitseva kasaarimafia sekä kahden toisilleen vastakkaisen eliitin vihamieliyys – neuvostoliittolaisen ja saksalaisen.

Markku Juutinen

Suositellaan: Rinnakkaisjulkaisu.

 

Lähteet

1. Bilderberg Conferences: Bilderberg meeting in Helsinki, Finland, June 2-5 1994 – participants; Steinhauser, Karl (1994). EU huomispäivän super-Neuvostoliitto. Huhmari: Kaprint Ky.
2. Taloussanomat (2.9.2013). Professori MOT:lle: Bilderberg oli luomassa euroa. Saatavilla: http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001808018.html.
3. Coudenhove-Kalergi (1925). Praktischer idealismus. PANEUROPA-VERLAG WIEN-LEIPZIG.
4. Finlex/sopimukset (1992). http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063.
5. Keijo Korhonen (3.2015). Suomen Kuvalehti. Suomen uusi Nato-sopimus on historian häpeätahra.
6. HS (19.2.2016). Sotaharjoitukset saavat uudet tiedotussäännöt – USA:n joukkoja kolmeen harjoitukseen kevätkesällä.
7. Yle-uutiset (1.7.2016). Lännen Media: Suomi sopii puolustusyhteistyöstä Ison-Britannian kanssa.
8. Nurmi, Lauri (10.4.2016). Aamulehti. Nato-lähde: Suomen hallitukselle tehty kristallinkirkkaaksi, ettei apua tule ilman jäsenyyttä.
9. Turun Sanomat; TS–STT (4.5.2016). Venäjä vahvistaa joukkojaan lännessä – syynä Naton uhka; Yle (18.5.2016). Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta.