Totuus ”rasismista” ja roduista

Rotututkimukseen erikoistunut psykologian professori J. Philippe Rushton vastaa videollaan yleisiin rotuja ja ”rasismia” koskeviin väärinkäsityksiin.

1. Eikö puhe ”roduista” ole epätieteellistä ja pelkkä jäänne 1700- ja 1800-lukujen keskustelukulttuurista?

Vastaus: On totta, että rotua on länsimaissa tutkittu jo noin 200 vuoden ajan tieteellisesti. Arabi- ja turkkilaistaustaiset kirjoittajat ovat kuvanneet afrikkalaisia täysin samalla tavalla kuitenkin jo lähes 1 000 vuotta aikaisemmin.

Jo muinaiset kreikkalaiset kirjoittivat ihmisryhmien perinnöllisistä eroavaisuuksista.

Modernit DNA-tutkimukset vahvistavat rotujaottelut, joita on tehty satojen vuosien ajan erilaisissa yhteiskunnissa.

2. Eikö rodussa ole kyse vain ihonväristä? Eivätkö tutkijat ole yhtä mieltä siitä, että rotu on pelkkä sosiaalinen konstruktio eikä biologinen tosiasia?

Vastaus: Biologinen tutkimus osoittaa, että rotu ei ole ”sosiaalinen konstruktio”. Esimerkiksi kuolinsyytutkijat voivat selvittää uhrin rodun tämän luurangon (ja jopa pelkän pääkallon) perusteella. Rotu voidaan määrittää myös veri-, hius- tai siemennestenäytteen avulla.

On siis epätieteellistä väittää, ettei rotu ole biologinen tosiasia. Ihonväri on vain äärettömän pieni osa rotueroja.

3. Ihmisen geeniperimää kartoittavan HGP-hankkeen tutkimustulokset todistavat mielestäni, ettei rotuja ole olemassa. Olen lukenut, että ihmisillä on 99-prosenttisesti sama geeniperimä ihonväriin katsomatta. Eikö tämä todista, etteivät perintötekijät voi synnyttää esimerkiksi suuria älykkyys- ja käyttäytymiseroja eri ihmisryhmien välille?

Vastaus: Argumentti on naurettava. Samat tutkimukset osoittavat, että ihmisillä ja simpansseilla on 98-prosenttisesti yhtenevä geeniperimä. Kukaan ei kuitenkaan väitä, että ihmiset ja simpanssit olisivat lähes samaa lajia. Ihmiset ja simpanssit näyttävät ja käyttäytyvät täysin eri tavalla. Ihmisten ja simpanssien älykkyys ja aivojen koko ovat myös täysin eri luokkaa geneettisestä yhteneväisyydestä huolimatta.

On hyvä muistaa, että ihmisten ja hiirien geeniperimä on 90-prosenttisesti yhtenevä. Tämän takia ihmisten lääkkeitä testataan usein hiirillä.

Maallikot hämmentyvät usein, kun eri lajien ja rotujen geneettisistä eroista sekä yhteneväisyyksistän aletaan puhua. Kun yksilöiden ja ryhmien eroavaisuuksia tutkitaan, on paljon havainnollisempaa tutkia 3,1 miljardia emäsparia, jotka muodostavat 30 000 geeniä. Joka tuhannes emäspari luo eroavaisuuksia ihmisten välille. Muutokset emäspareissa muuttavat geenejä. Yhden emäksen monimuotoisuus on termi, joka kuvaa emäsparien eroavaisuuksia.

Emäsparien eroavaisuudet ovat erittäin tärkeitä ja ne erottavat rodut toisistaan. Emäsparin muutos hemoglobiinissa voi aiheuttaa sirppisoluanemiaa, joka on mustaa rotua vaivaava perinnöllinen sairaus.

Emäsparien erot vaikuttavat myös esimerkiksi älykkyyteen, aggressiivisuuteen ja mielenterveyteen. 3,1 miljardia emäsparia mahdollistavat suuret erot rotujen välillä. Jos rotuja ei olisi olemassa, ei eri ihmisryhmiä voisi määritellä perinnöllisesti. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että rotujen välillä on merkittäviä perinnöllisiä eroja.

4. Ei voi yleistää! Kaikki valkoiset eivät ole samanlaisia. Kaikki mustatkaan eivät ole samanlaisia. Eikö eri rotujen sisällä ole suurempia eroavaisuuksia kuin eri rotujen välillä?

Vastaus: Kaikkien rotujen sisällä on erittäin suuria yksilöllisiä eroavaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan kumoa tosiasiaa, että rotujen välillä on merkittäviä keskimääräisiä eroavaisuuksia.

Jokaisen rodun sisällä erilaiset ominaisuudet jakaantuvat kellokäyrän kuvaamalla tavalla: pieni määrä ihmisiä kärkipäässä, pieni määrä häntäpäässä ja enemmistö keskikohdassa.

Roduilla, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on korkea, on paljon enemmän huippuälykkäitä yksilöitä kuin roduilla, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on matala. Keskimääräisesti vähemmän älykkäillä roduilla on puolestaan enemmän erittäin typeriä yksilöitä kuin muilla roduilla.

Aasialaiset ovat keskimäärin 6 pistettä älykkäämpiä kuin valkoiset. Valkoiset ovat puolestaan 15 pistettä älykkäämpiä kuin länsimaissa elävät mustat [länsimaissa elävien mustien älykkyys johtuu sekoittumisesta valkoisiin. Afrikassa keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 70. Suom. huom.] Tämä selittää esimerkiksi sen, että maailmassa on paljon enemmän huippuälykkäitä aasialaisia kuin mustia. Tämä puolestaan selittää, miksi mustat ja aasialaiset menestyvät täysin eri tavalla esimerkiksi koulu- ja työelämässä.

5. Miksi puhut jatkuvasti kolmesta eri päärodusta – mustista, valkoisista ja aasialaisista? Etkö tiedä, että ihmislaji on todellisuudessa paljon monimuotoisempi?

Vastaus: Tietysti päärodut jakaantuvat moniin pienempiin ryhmiin. Aasialaiset voidaan jakaa koilisaasialaisiin (esimerkiksi kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset) sekä kaakkoisaasialaisiin (kuten filippiinot ja malesialaiset). Myös mustat ja valkoiset voidaan jakaa pienempiin ryhmiin. Esimerkiksi itä- ja keskiafrikkalaisten välillä on merkittäviä keskimääräisiä eroja.

On kuitenkin käytännöllistä puhua kolmesta päärodusta, sillä niistä voidaan tehdä helposti ymmärrettäviä tieteellisesti perusteltuja yleistyksiä. Kolme päärotua eroavat keskimäärin toisistaan monin eri tavoin, ja eroja voidaan tutkia tieteellisellä menetelmällä. Tutkimuksissa rodut jakaantuvat niin, että mustat ja aasialaiset ovat vastakkaisissa ääripäissä. Valkoiset ovat puolestaan keskellä.

6. Eivätkö monet käyttämistäsi tutkimuksista ole erittäin vanhoja (kuten tutkimukset eri rotujen keskimääräisestä aivokoosta)? Eivätkö modernit tiedemiehet ole jo todistaneet, että vanhat tutkimukset olivat rasistista huuhaata?

Vastaus: Modernit tutkimusmenetelmät ovat vahvistaneet vanhojen tutkimusten tulokset. Esimerkiksi aivojen magneettikuvaus on osoittanut, että aivojen keskimääräisessä koossa todellakin on merkittäviä rodullisia eroja. Vaikka uusi teknologia on paljon tarkempaa, ovat tulokset käytännössä samat kuin ennen.

Poliittinen korrektius pakotti tiedeyhteisön vaikenemaan vanhoista tutkimuksista, vaikka niiden tuloksia ei ole koskaan kumottu.

Itse asiassa uudet tutkimukset osoittavat, että rotujen välillä on enemmän keskimääräisiä eroja kuin aiemmin on uskottukaan. ”Rasistit” eivät ole vääristelleet tutkimustuloksia – monikulttuurisuususkovaiset sen sijaan ovat. On valehtelua väittää, ettei aivojen koossa ole keskimääräisiä rodullisia eroja. Rotuerot kiistävillä ihmisillä on voimakkaat poliittiset motiivit sensuroida tiedettä.

7. Onko muka oikein puhua rikollisten rodullisesta taustasta? Eivätkö pidätys- ja tuomiotilastot osoita, että virkavalta on toiminut kautta historian rasistisesti mustia ja muita vähemmistöjä kohtaan?

Vastaus: Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) kokoamat tilastot osoittavat, että myös rikollisuudessa vallitsee jako kolmeen päärotuun.

Afrikkalaisissa ja karibialaisissa valtioissa yksilöt syyllistyvät kaksi kertaa useammin väkivaltarikoksiin kuin ihmiset Euroopan maissa. Interpolin tilastojen mukaan Kiinan ja Japanin kaltaisissa maissa ihmiset syyllistyvät kolme kertaa harvemmin rikoksiin kuin afrikkalaiset.

8. Eivätkö mustat länsimaissa ole pikemminkin rikollisuuden uhreja kuin rikollisia itse?

Vastaus: Monet mustat todellakin joutuvat rikosten uhreiksi. On olemassa paljon valkoisia ja aasialaisia rikollisia. Tämä ei kuitenkaan kumoa tosiasiaa, että mustia rikollisia on suhteessa paljon enemmän kuin valkoisia tai aasialaisia rikollisia.

Tilastot myös osoittavat, että mustat hyökkäävät Yhdysvalloissa 60 kertaa useammin valkoisten kimppuun kuin valkoiset mustien kimppuun.

9. Eikö tieteellinen tutkimus roduista ja seksuaalisuudesta ole jonkinlaista kieroutunutta pornografiaa? Mielestäni on poliittisesti epäkorrektia puhua siitä, kuinka paljon kussakin rodussa on esimerkiksi sukupuolitauteihin sairastuneita yksilöitä.

Vastaus: Ei. Selvittämällä eri väestöryhmien riskit sairastua sukupuolitauteihin yhteiskunta voi kanavoida apua sitä eniten tarvitseville. Vain myöntämällä, että tietyissä roduissa on suurempi riski sairastua sukupuolitauteihin, yhteiskunta voi estää tautien leviämisen ja pelastaa ihmishenkiä.

10. Rotututkijat käyttävät paljon kaksostutkimuksia selvittäessään, paljonko perintötekijät ja toisaalta ympäristö vaikuttavat ihmiseen. Eivätkö perintötekijät ja ympäristö molemmat kuitenkin vaikuta ihmiseen?

Vastaus: Tietysti sekä perimä että ympäristö vaikuttavat ihmisen mieleen, fyysisiin ominaisuuksiin ja käytökseen.

Poliittisesti korrekti liike kuitenkin yliarvioi ympäristön vaikutuksen. Mikäli ympäristötekijät olisivat niin merkittäviä kuin niiden väitetään olevan, miksi syntymän jälkeen eri perheisiin sijoitetut kaksoset ovat aikuisinakin hyvin samanlaisia? Syy tälle on se, että perintötekijät vaikuttavat voimakkaasti kehitykseemme.

Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä enemmän geenit vaikuttavat meihin lapsuuden kasvuympäristön sijaan.

11. Oletetaan, että perintötekijät vaikuttavat voimakkaasti kehitykseemme. Todistaako tämä muka sen, että rotujen välillä on merkittäviä keskimääräisiä eroja?

Vastaus: Tutkimukset osoittavat, että geenit vaikuttavat oleellisesti rotueroihin. On esimerkiksi tutkittu perheitä, joihin on adoptoitu lapsi toisesta rodusta. Adoptoitiinpa valkoiseen perheeseen aasialainen, sekarotuinen, musta tai valkoinen lapsi, tulee lapsi aikuisena muistuttamaan biologisia vanhempiaan – ei kasvattivanhempiaan.

On myös selvitetty, että mulattilasten älykkyysosamäärä on keskimäärin valkoisten ja mustien keskimääräisen äo:n välillä.

Valkoisiin perheisiin adoptoitujen aasialaislapsien älykkyysosamäärä on keskimäärin korkeampi kuin valkoisten lasten. Tulos on ollut aina sama, vaikka aasialaiset koehenkilöt olisivat kärsineet aliravitsemuksesta varhaislapsuudessaan.

12. Eivätkö asiantuntijat ole kuitenkin kaikki yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi rotujen älykkyyserot johtuvat ympäristöstä eivätkä perintötekijöistä?

Vastaus: American Psychologist –lehti julkaisi 1987 kyselyn, jonka mukaan enemmistö – 52 % – tiedemiehistä oli sitä mieltä, että valkoisten ja mustien älykkyyserot selittyvät osaksi perintötekijöillä. Vain 17 % vastaajista oli sitä mieltä, että älykkyyserot johtuvat ainoastaan ympäristötekijöistä.

Sen jälkeen American Psychological Associationin työryhmä on myös myöntänyt, että aivojen koko ja älykkyysosamäärä erottavat kolme päärotua toisistaan. Todennäköisesti poliittisen korrektiuden vuoksi työryhmä ei kuitenkaan uskaltanut tehdä asiasta kunnollisia johtopäätöksiä vaan väitti, että ”kukaan ei tiedä, mistä erot johtuvat”.

13. Onko teoria r-lisääntymisstrategiasta ja K-lisääntymisstrategiasta vedenpitävä?

Teorian mukaan eri rodut suosivat erilaisia perhemalleja. R-strategian omaksuneet tekevät paljon lapsia ja käyttävät vain vähän aikaa sekä resursseja näiden kasvattamiseen. K-strategiaa suosivat puolestaan tekevät vähän lapsia mutta panostavat näiden kasvattamiseen.

Voidaanko todistaa, että eri rodut perustavat keskimäärin erilaisia perheitä?

Vastaus: Ihmiset yleisesti ottaen suosivat K-strategiaa enemmän kuin eläimet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisrotujen välillä olisi merkittäviä eroja.

Eri yksilöt ja rodut kasvattavat jälkeläisiään eri tavoin, minkä vuoksi r/K-teoriaa voidaan soveltaa rotututkimuksessa.

14. Eivätkö kulttuuri, historia ja ympäristötekijät kumoa r/K-teorian soveltamisen rotutukimuksessa? Mustat elävät yleensä köyhemmissä oloissa, joten eikö ole normaalia, että he suosivat r-strategiaa useammin kuin esimerkiksi valkoiset?

Vastaus: Tutkimukset osoittavat, etteivät mustat ole omaksuneet r-strategiaa ympäristötekijöiden pakottamina.

Rikkaiden mustien perheiden korkeasti koulutetut naiset aloittavat sukupuolielämän nuorempana, harrastavat enemmän seksiä sekä kärsivät korkeammasta imeväiskuolleisuudesta kuin vähän koulutetut köyhien valkoisten perheiden naiset. Ympäristö ei siis määritä heidän sukupuolielämäänsä – rotu määrittää.

Köyhissä oloissa syntyneet aasialaiset aloittavat sukupuolielämän sen sijaan valkoisia myöhemmin ja harrastavat vähemmän seksiä. Heidän imeväiskuolleisuusriskinsä on myös matalampi kuin valkoisilla. R/K-teoria tukee siis biologista jakoa kolmeen päärotuun: aasialaiset ja mustat ovat ääripäissä sekä valkoiset keskellä.

15. Miksi valtamedia ei koskaan puhu rotueroista? Onko rotututkimus moraalitonta?

Vastaus: 1950-luvulla alkaneet kolmannen maailman itsenäisyysliikkeet ja länsimaiden kansalaisoikeusliikkeet sinetöivät rotukeskustelun kohtalon. Alettiin väittää, että on väärin selittää eri kansojen yhteiskunnallista suoriutumista perinnöllisillä tekijöillä.

Tasa-arvosta tehtiin kaikista korkein arvo, ja tasa-arvon vaatimus ulotettiin politiikasta myös tiedeyhteisöön. Tahdottiin alkaa ajatella, ettei mitään rotuja ollut olemassakaan. Kulttuurimarxistit erottivat sosiologian biologiasta.

16. Eikö olisi parasta unohtaa rotu ja kohdella kaikkia ihmisiä yksilöinä?

Vastaus: Myös rotututkijat ovat sitä mieltä, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava kunnioittaen. On myös tärkeä puhua totta, vaikka aihe olisikin tabu. Meihin kaikkiin vaikuttaa ympäristön lisäksi perintötekijämme.

Arkisessa elämässä kohtelemme ihmisiä yksilöinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän tulisi valehdella toisillemme rotujen keskimääräisistä eroista.

Video: Rushton väitteli juutalaisen Barry Mehlerin kanssa rotueroista televisiossa vuonna 1990.

 

Kuka on J. Philippe Rushton?

Toisin kuin monet muut tunnetut akateemiset yhdysvaltalaiset roturealistit (kuten Jared Taylor), Rushton on uskaltanut ottaa kantaa myös juutalaiskysymykseen.

2012 kuollut Rushton oli Kevin MacDonaldin henkilökohtainen ystävä. Rushton totesi myös kirjoituksissaan, että Franz Boasin kaltaiset juutalaisaktivistit ja Frankfurtin koulukunnan kaltaiset juutalaiset liikkeet olivat pääsyy sille, että länsimaat omaksuivat monikulttuurisuusideologian.

Rushtonin ”antisemitismiin” vaikutti osaltaan se, että suuri osa hänen työnsä äänekkäimmistä vastustajista oli amerikanjuutalaisia aktivisteja. Rushtonin juutalaiset kritisoijat eivät koskaan osanneet kumota hänen teorioitaan; sen sijaan vastustajat pyrkivät eristämään Rushtonin akateemisesta yhteisöstä ja tuhoamaan tämän elämän vuosia jatkuneella painostuskampanjalla.

Juutalaiset eivät kuitenkaan kyenneet hiljentämään Rushtonia, joka piti totuuden ihanteesta kiinni aina kuolemaansa saakka.

 

Lue myös:

Valkoiset mustia älykkäämpiä?
Köyhyyskeskustelussa unohdetaan rodun vaikutus
Rodun ja psykopatian yhteydestä
Tilastoja Amerikan rotusodasta
Jalostusta vastaan – Miksi juutalaiset vastustavat eugeniikkaa?
Synnynnäiset tappajat – rikollisuus periytyy