Poikia syntyy yhä vähemmän – syynä kemikaalit?

Syntyneiden poikien määrä on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja tutkijoiden mukaan kemikaaleista johtuvat sukupuolielinten kehityshäiriöt voivat periytyä.

Hormonihäiriköt häiritsevät miespuolisten sikiöiden kehitystä

Kohdun pimeydessä kasvaa uuden elämän alku kaikessa hiljaisuudessa. Tunnistamaton solumöykky kehittyy ikiaikaisen suunnitelman ohjaamana kohti suurempaa kokonaisuutta. Ihminen alkaa hahmottua: muodostuu sormet, varpaat, ja pienenpieni nenä. Kaikki ovat ensin tyttöjä, ja vain luonto osaa lukea ohjeistusta, joka määrittää pysyykö tuo ihmisalku tyttönä vai tuleeko hänestä poika.

Tämä kehityskaari kuvastaa maailmankaikkeutta kokonaisuudessaan. Alkuräjähdystä seurasi aineen järjestäytyminen yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Voidaan taittaa peistä siitä, millaisen ohjeistuksen mukaan rajaton maailmankaikkeus on kehittynyt. Mutta varmaa on se, että pienempi maailmankaikkeus noudattaa kemikaalien antamia ohjeita.

Minne pojat ovat kadonneet?

Jo huhtikuussa 1998 Journal of the American Medical Association julkaisi kaikessa hiljaisuudessa erikoisraportin, joka herätti kysymyksiä. Teollisuusmaissa syntyneiden poikalasten määrä on pudonnut dramaattisesti vuodesta 1970 lähtien, mikä on merkittävä muutos aiempaan nähden.  Vuoteen 2014 saakka kerätyt tilastotiedot osoittavat, että trendi jatkuu yhä.

Poikalapsia syntyy aina hieman enemmän, todennäköisesti siksi, että näin luonto varmistaa että riittävän monet fyysisesti haavoittuvaisemmista poikavauvoista selviytyy. Viime vuosisadan alkupuolella 1900-1950 syntyi keskimäärin 106 poikaa 100 tyttöä kohden, mikä todennäköisesti johtui edistysaskelista synnytystekniikassa, minkä vuoksi suurempi osa miespuolisista sikiöistä selvisi raskaudesta ja synnytyksestä. Tilastotiedot vuodesta 1970 eteenpäin osoittavat, että trendi on kääntynyt, eli poikia syntyy vähemmän kuin aiemmin. Nykyään teollisuusmaissa, kuten Kanadassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Hollannissa suhde on pudonnut huomattavasti, mikä tarkoittaa, että neljän vuosikymmenen aikana tuhannesta syntyneestä poikien määrä on laskenut yhdellä, mikä tarkoittaa että Yhdysvaltojen kokoisessa väestössä on 80 000-100 000 miestä vähemmän. Maailman mittakaavassa luku on valtava, mikä on hälytysmerkki ihmiskunnalle.

Vaikka 80 000 ei vaikuta paljolta 325 miljoonaisessa väestössä, varsinainen kysymys kuuluukin: mitä näille pienille pojille on tapahtunut? Vaikka vastaus kuulostaa terveen järjen vastaiselta, johtavien ympäristötutkijoiden mukaan nämä pienet pojat syntyvät tyttöinä.

Sukupuolijakauman luonnoton vääristyminen uhkaa koko lajimme tulevaisuutta ja kulttuuria, mikäli kehityskulku jatkuu entisellään. Koska tutkijat ovat saaneet selville syyn ilmiön taustalla, ja siihen on mahdollista vaikuttaa, he ovat luokitelleet sen ”ennaltaehkäistäväksi sairaudeksi”, jolla on huomattava vaikutus maailman väestön terveyteen. Hidastumisesta ei ole viitteitä, syntyneiden poikien määrä suhteessa tyttöihin pienenee entisestään. Syylliset? Synteettiset kemikaalit, jotka matkivat hormoneja, hormonihäiriköt.

Mainitsemani ei yllätä ketään joka ymmärtää mitään sikiön kehityksestä. Kehittyvän sikiön sukupuolirauhassolut, joista miesten ja naisten sukupuolielimet muodostuvat, jakautuvat nopeammin kuin suurin osa muista soluista, kuten esimerkiksi luu- tai lihassolut. Environmental Health Trustin perustaja tri Devra Davisin mukaan nopeasti kasvavat sukupuolielimet ovat äärimmäisen herkkiä synteettisille kemikaaleille, jotka muuttavat pojat tytöiksi ja aiheuttavat miespuolisille sikiöille naismaisia piirteitä.

Kuinka kemikaalit voivat vaikuttaa syntyvän lapsen sukupuoleen? Vastaus piilee sukupuolielinten kehityksessä, joka edellyttää, että biokemialliset prosessit toteutuvat juuri tarkoitetulla tavalla.

Pojista tulee tyttöjä

Kuuden viikon kuluessa hedelmöittymisestä sikiölle kehittyy sydän, suu, raajat, silmät, lihakset, sukupuolettomat sukupuolirauhaset ja kaksi paria sukupuolirauhastiehyitä, toinen on miespuolinen ja toinen naispuolinen. Seuraava vaihe on sukupuolielimen kasvu.

Raskauden toisen kuukauden loppuvaiheessa lapsen sukupuolielimet alkavat kehittyä. Kaikki lapset ovat ensin tyttöjä, ja lapsesta kasvaa naispuolinen ellei kehitystä keskeytetä miessukupuolihormoneilla, joiden eritys alkaa normaalisti mikäli lapsi on geneettisesti miespuolinen. Mutta jos käskyä miehen sukupuolielinten muodostuksesta ei tule, herneen kokoiselle sikiölle kehittyy naisen sukupuolielimet riippumatta lapsen geneettisestä sukupuolesta (XY miehillä ja XX naisilla). Miespuoliset tiehyet hajoavat ja naispuolisista muodostuu munajohtimet, kohtu ja emätin. Sukupuolirauhaset, jotka ovat alkujaan sukupuolettomia, muuttuvat munasarjoiksi.

Mutta jos lapsi on geneettisesti miespuolinen, ja hänellä on sekä X- että Y-kromosomi, ja kaikki etenee suunnitelman mukaisesti, noin 51. päivän vaiheissa Y eli miessukupuolikromosomi lähettää käskyn sukupuolirauhasten Sertolin soluille naissukupuolielinten tuhoamisesta erittämällä AMH-hormonia. Hormoni pysäyttää naissukupuolelle ominaisten piirteiden kehityksen, jotta lapselle kehittyy miehelle tyypilliset piirteet. Tässä tapauksessa naispuoliset tiehyet kuihtuvat kasaan kuin hedelmä auringonpaahteessa ja häviävät muutamassa päivässä. Kun rakenteet on hävitetty, naissukupuolen piirteiden kehitys katkeaa ja miespuolisista rauhasista kehittyy miehen sukupuolielimet.

Kun sukupuolirauhasista muodostuu kivekset, nämä mikroskooppiset pienet sukupuolielimet vapauttavat mieshormoni testosteronia, mikä käynnistää muiden miesmäisten piirteiden kehityksen. Ensin testosteroni ohjaa miespuolisia tiehyitä kasvattamaan reitin kivesten ja virtsaputken välille, jota kutsutaan siemenjohtimeksi. Myöhemmin testosteronin vaikutuksesta kivekset laskeutuvat kivespusseihin, jolloin sukupuolielimet ovat valmiit.

Mutta jos hormonitoiminta häiriintyy silloin kun naispuoliset tiehyet tuhotaan tai miessukupuolen kehitys käynnistyy, miehen sukupuolielimiä ei muodostu. Vaikka lapsella olisi mies(Y)kromosomi, hänestä tulee fenotyypiltään eli ilmiasultaan nainen naispuolisine sukupuolielimineen ja muine naisellisine ominaisuuksineen. Hänestä tulee nainen, vaikka geneettisesti hän on mies.

”Mullerin tiehyitä estävä tekijä (MIS) käynnistää [miessukupuolielinten muodostumis]prosessin, jota syntyy Sertolin soluissa kiveksissä varhaisessa kehitysvaiheessa. MIS:in ja testosteronin vaikutuksesta Mullerin tiehyet surkastuu ja Wolffin tiehyet erilaistuvat siemenjohtimeksi ja lisäkiveksiksi; ilman [MIS:iä ja testosteronia] Wolffin tiehyet surkastuvat ja Mullerin tiehyistä kehittyy munajohtimet, kohtu ja emättimen yläosa, mikä synnyttää naispuolisen fenotyypin.” [1][2][3]

Miehen sukupuolikehityshäiriöiden epigenetiikka

Mutta mikä häiritsi X- ja Y-kromosomiin ohjelmoituja miessukupuolen synnyttäviä ohjeita toteutumasta ajalla ennen kuin esi-isämme edes kävelivät kahdella jalalla? Vastaus on mikä tahansa, joka vaikuttaa ihmishormoneihin, joita nämä sukupuolikromosomit ohjaavat.

Miessukupuolielinten kehitys riippuu sukupuolesta, tai steroideista, hormoneista joiden vaikutuksesta miespuoliselle lapselle kehittyy penis ja kivekset. Koska testosteroni, estrogeeni ja AMH ovat kaikki steroidihormoneja, mikä tahansa mikä vaikuttaa näiden hormonien pitoisuuksiin voi häiritä miespuolisen lapsen sukupuolielinten kehitystä. Hormonihäiriköt muistuttavat rakenteeltaan steroidihormoneja. Toisen sukupuolen sukupuolielimet tai sukupuolielinten puuttuminen aiheuttaa ristiriidan lapsen geneettisen sukupuolen kanssa jos hormonitoiminta häiriintyy.

Oikea ajoitus on kriittisen tärkeä osa kehitystä. Sukupuolielinten kehitys huipentuu kriittisiin vaiheisiin, joissa oikeaa hormonia tarvitaan oikeassa paikassa oikea määrä. Aivan kuten jos rampilta moottoritielle saapuva auto ei kulje tarpeeksi lujaa, tai jos ajoitus on pielessä tai kuski tekee virheen, seurauksena voi olla onnettomuus. Hormonien tapauksessa kehityskulku on peruuttamaton. Miessukupuoliset ominaisuudet joko muodostuu tai ei muodostu.

Keinotekoiset kemikaalit voivat aiheuttaa muutoksia luonnon suunnitelmiin. Altistumme päivittäin hormonihäiriköille, jotka voivat muuttaa sukupuolihormonien tasapainoa, jolloin miespuolisten sukupuolielinten kasvu estyy. Kasvavan sikiön luontaisen testosteronin vaikutus voi heiketä jos hormonihäirikkö häiritsee testosteronin tuotantoa tai tehostaa tai matkii naishormoni estrogeenin toimintaa.

Esimerkiksi yleinen ympäristömyrkky ja voimakas hormonihäirikkö dioksiini matkii estrogeenin toimintaa. Se voi myös siepata ja kumota miesgeenin lähettämiä hormoniviestejä. Dioksiini myös alentaa testosteronin määrää niin paljon, että miessukupuolinen kehitys voi häiriintyä. Testosteronin toimintaa häiritsevät kemikaalit kuten DDT voivat estää testosteronia kiinnittymästä reseptoriin. Hormonistimulaattorit voivat voimistaa luontaisten hormonien toimintaa siinä määrin, että järjestelmä sammuttaa itsensä ja kieltäytyy vastaanottamasta miessukupuolen kehitykseen johtavia signaaleja.

Itse asiassa tutkimuksissa on vahvistettu, että altistuminen hormonihäiriköille kriittisellä hetkellä voi sekoittaa koko geenijärjestyksen. Laboratoriorotille syötetty yksittäinen pieni annos dioksiinia sukupuolielinten kehityksen aikana esti sikiöitä kasvamasta uroksiksi. Vaikutus ei rajoitu rottiin. Samaa tapahtuu ihmisillä, ja toisinaan näemme esimerkkejä elävässä elämässä.

Onnettomuus, jolla oli kauaskantoiset seuraukset

Kesällä 1976 piskuisessa Seveson kaupungissa Italiassa lääkesaippuaa valmistanut tehdas päästi ilmoille suuren kemikaalipilven, jossa oli dioksiinijäämiä. Laskeuma ulottui viiden italialaisen kaupungin alueelle. Reaktioastian varoventtiili repesi kuuman triklorofenolin paineesta ja 736 alueen asukasta joutui jättämään kotinsa yli vuodeksi korkean saastepitoisuuden vuoksi. Kansainvälinen lääkintäryhmä kävi läpi yli 4 700 henkilöä ympäröivillä alueilla seuraavan vuosikymmenen aikana.

Tehtaanomistajilta ja Italian hallitukselta kesti 8 vuotta siivota sotku. Monet talot jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen saastuneen alueen ulkopuolelle. Pintamaata raivattiin ja poistettiin tonneittain puskutraktoreilla.

Onnettomuus muutti tehtaassa työskennelleiden ja saastuneella alueella asuneiden ihmisten elämää. Onnettomuus sattui keskellä yötä eivätkä asukkaat tienneet mitään kahteen päivään. Pian heidän ihoansa alkoi poltella. Lapsille muodostui niin vakavia rakkuloita, että ne vaativat sairaalahoitoa. Kanoja ja kaneja kuoli, ja pormestari kehotti asukkaita välttämään koskemasta puutarhojensa vihanneksiin tai hedelmiin.

Monet jättivät kotinsa kun kemikaaliyhtiö puhdisti koko kaupungin. He joutuivat hylkäämään koko omaisuutensa koska myrkky oli levinnyt kaikkialle. Yhtiön lääkärit neuvoivat raskaana olevia naisia tekemään abortin, koska lapset saattaisivat syntyä kehitysvammaisina.

Seitsemän vuoden ajan onnettomuuden jälkeen altistuneiden hedelmällisyys heikkeni merkittävästi, ja odottaville vanhemmille syntyi kaksi kertaa enemmän tyttöjä. Vuosina 1977-1984 74:stä tehtaan lähialueella syntyneestä lapsesta 48 oli tyttöjä, vaikka tilastollisesti luvun olisi pitänyt olla 34. Vanhemmille, joiden veressä oli eniten kemikaalia, ei syntynyt lainkaan poikalapsia. Tuona aikana naiset saivat tyttöjä, vaikka isän suvussa olisi aiemmin syntynyt poikia.

Lääkintäryhmä seurasi altistuneita seitsemän vuoden ajan saadakseen selville lähtöarvot, sillä tiedämme että dioksiinin puoliintumisaika kehossa on seitsemän vuotta. Näin ollen seitsemän vuoden aikana dioksiinin määrä kehossa laskee puoleen. He olivat oikeassa. Itse asiassa noita seitsemää vuotta seuranneen vuosikymmenen aikana altistuneet ihmiset saivat jälleen poikalapsia yhtä paljon kuin normaalisti.

Kivesten kehityshäiriöt ja hormonihäiriköt

Seveson onnettomuus on tietysti ääriesimerkki, mutta se osoittaa mitä tapahtuu kun altistus on korkea, mutta antaa aihetta huoleen myös pienemmillä pitoisuuksilla. Toisinaan kemikaalialtistus noudattaa U-käyrää, jossa suurimmilla ja pienimmillä pitoisuuksilla on suurempi vaikutus kuin keskinkertaisella määrällä, kun taas toisinaan vaikutus riippuu annostuksen suuruudesta, jolloin suuremmalla annoksella on voimakkaampi vaikutus kuin pienemmällä annoksella.

Hormonihäiriköt eivät välttämättä aina estä miessukupuolielinten muodostumista, mutta voivat häiritä kehitystä. Tämä tietysti riippuu pitoisuudesta ja kemikaalista. Vaikka vaikutusta ihmisiin on vaikea mitata koska altistumisesta ei ole tietoa, hyvin toteutetut eläintutkimukset osoittavat selkeästi yhteyden hormonihäiriköiden ja virtsaputken kehityshäiriön, piilokiveksisyyden, aikuisiän eturauhassyövän, lisäkiveksen, rakkularauhasten, siemenjohtimen poikkeavuuksien, kantasolumuutosten ja heikentyneen spermanlaadun välillä. Kivesten kehityshäiriöt näyttävät liittyvän hormonihäiriköiden kuten ftalaattien ja torjunta-aineiden anti-androgeeniseen vaikutukseen.[4][5] Osa miesten sukupuolielimiin liittyvistä häiriöistä ilmenee syntymän jälkeen, osa ilmenee murrosiässä, ja osa, kuten eturauhassyöpä, myöhemmin aikuisena. Miehen lisääntymiselimet ovat erityisen haavoittuvat ja herkät hormonitoimintaa häiritsevile myrkyille ja altistumiselle ja muutoksille sikiökehityksen aikana. Muutokset voivat vaikuttaa miehen koko loppuelämään. Myös miesten aivot voivat muuttua sukupuolikehityksen aikana, kun sukupuolelle tyypilliset piirteet ja käytös kehittyvät. Usealla hormonihäiriköllä on huomattavasti haitallisempi vaikutus miesten sukupuolielinten kehitykselle kuin yksittäisellä yhdisteellä.[6]

”Lisäksi useita muita synnynnäisiä sairauksia on tutkittu silmällä pitäen sairauksien etiologiaa: adrenogenitaalinen oireyhtymä, mieshormoniresistenssi, Klinefelterin oireyhtymä ja hypogonadotrooppinen hypogonadismi myös voivat johtua kromosomaalisista tai geneettisistä poikkeavuuksista, tai ne voivat johtua kemikaalialtistuksesta sikiökehityksen aikana.”[1]

Osa oireyhtymistä voi siirtyä sukupolvelta toiselle. ”Epigenomin pysyvät muutokset”, jotka ilmenevät sikiöiden altistuttua, periytyvät usean sukupolven ajan rotilla, eikä periytyvyyden nähty heikkenevän missään vaiheessa.[6]

Tämän tulisi herättää huolta yhteiskunnassa ja maailmassa yleisellä tasolla, ja meidän tulisi nousta hallitsematonta myrkyllisten kemikaalien tuotantoa ja käyttöä vastaan. Raha antaa meille vallan muuttaa elinympäristöämme. Jos kieltäydymme ostamasta myrkkyjä sisältäviä materiaaleja, kemian alan yritykset ja lääkeyhtiöt reagoivat tuottamalla turvallisempia tuotteita, joita suostumme ostamaan. Hallituksemme eivät tee juuri mitään suojatakseen meitä myrkyiltä teollisuudessa, työpaikoilla tai jokapäiväisessä elämässä. Altistumme usein hormonihäiriköille, jotka on luokiteltu ”turvallisiksi” perusteettomasti. Kun otetaan huomioon tieteelliset tutkimukset hormonihäiriköiden tuhoisista vaikutuksista, on käsittämätöntä että viranomaiset edelleen sallivat niiden käytön. Tähän päivään mennessä vain muutama hormonihäirikkö on kielletty, ja siitäkin huolimatta niistä osan vanhoja varastoja käytetään edelleen.

Monet raskaana olevat naiset työskentelevät ja elävät hormonihäiriköiden keskellä vailla asianmukaista suojaa. Esimerkiksi maatalous/puutarhaliikkeessä työskentelevät naiset altistuvat päivittäin organofosfaattitorjunta-aineille, rikkamyrkyille ja sienten torjunnassa käytetyille aineille. Muoveissa käytettyjä kemikaaleja on kaikkialla, koska muovia käytetään kaikkialla, ja korvikkeet (BPA-vapaa, BPS, BPF) ovat yhtä myrkyllisiä kuin BPA.[8] Suurin osa naisista ei tiedä, että kävellessään puistossa tai julkisissa tiloissa tai jos he elävät torjunta-aineita käyttävien maatilojen läheisyydessä, he altistuvat hormonihäiriköille, jotka kulkeutuvat kehittyviin sikiöihin. Koska vedenpuhdistamot eivät yleensä testaa tai poista estrogeeneja, suodattamaton kraanavesi voi sisältää huomattavasti lääkeperäisiä hormoneita ja hormonihäiriköitä.[9] Estrogeeniyhdisteet voivat jopa rikastua vedenkäsittelyn seurauksena.

Yleisimmät hormonihäiriköt

Hormonihäiriköksi määritellään ”ulkosyntyinen kemikaali tai kemikaaliseos, joka vaikuttaa jollakin tapaa hormonitoimintaan.” Alla osa hormonihäiriköistä ja niiden lähteistä:

• Keinotekoiset torjunta-aineet ja niiden hajoamistuotteet – organofosfaatit, organokloridit, karbamaatit jne. käytetään maatiloilla, julkisissa tiloissa, kotipuutarhoissa ja nurmikoilla (GM-tuotteet sietävät paremmin näitä yhdisteitä)
• klooritiatsidit – torjunta-aineet, joita käytetään maatiloilla, puistoissa ja golf-kentillä
• bentseenit – liuottimet, eristeet, tärkkäysaine, matot, kylpymatot, voiteluöljyt, autot
• ftalaatit (muovin pehmitin) – pehmeät muovit
• BPA, BPS, BPF – muovit, säilykeruoat ja -juomat, pakkausmateriaali
• PCB-yhdisteet – palosuojatut pinnoitteet, muovit, sähkömuuntajat/varusteet
• dioksiinit – vapautuu kloorinkäsittelystä ja kloorituotteista ja klooria sisältäviä tuotteita poltettaessa, muovit, kemikaalitehtaat, muuntajat, valkaisuaineet
• bentsopyreeni – tupakansavu, kivihiiliterva, autojen pakokaasut
• pyretriinit ja permetriinit – torjunta-aineet, lemmikkieläinten kirppu- ja punkkikarkotteet
• PBB-yhdisteet – tausta-altistus
• monet liuottimet – puhdistustuotteet, voiteluaineet
• fenolit – pesuaineet, torjunta-aineet, spermisidit, kosmetiikka, muovit, saippuat, tensidit, lateksimaalit, voiteluöljyt
• styreenit – muovintuotanto, lattiavahat, kiillotusaineet, maalit, kitti, puhdistusaineet, lakat, tupakansavu, autojen pakokaasut, ruoka-astiat
• furaanit – käytetään liimojen ja muovien, maalien, lakkojen ja tekstiilien liuottamisessa
• metallit, kuten lyijy, kadmium ja elohopea – maalit, akut, väriaineet, sähköpinnoitus, kaivokset, hitsaus, elektroniikka, hammaspaikat, laboratoriot, uunit, metallinkierrätys, maatalous, kloorin ja loisteputkilamppujen tuotanto, lämpömittarit, kalat kuten hai, kuningasmakrilli, miekkakala ja torpedoahvenet
• suodattamaton kraanavesi – voi sisältää estrogeenia, joka on peräisin reseptilääkkeistä, torjunta-aineet ja monet muut hormonihäiriköt

Vaikka naisen ei ole syytä piiloutua huoneeseensa raskauden aikana, tieto hormonihäiriköiden lähteistä auttaa suojaamaan sikiötä vaurioilta. Jokainen pyrkimys välttää altistumista kotona, jossa hän viettää suurimman osan ajastaan, välttäen kemikaaleista saastuneita alueita ja asioita, käyttäen suojausmenetelmiä kuten ilman- ja vedensuodatinta ja käyttämällä turvallisia luontaistuotteita, jotka laskevat lapsen kokonaisriskiä.

 

Alkuperäinen artikkeli lähteineen: GreenMedInfo

Lue myös:

Joukkofeminisointiaseet – miksi miehet ovat entistä naismaisempia?
Ksenoestrogeeni: mielensäpahoittajien valtakunnan moottori