Huima tiedelöytö: suolistobakteerit voivat vaikuttaa aivokemiaan ja mielialaan

Exeterin yliopiston ja espanjalaisen Zaragozan yliopiston tutkijat havaitsivat uuden tavan, jolla suolistomikrobit vaikuttavat ihmiseen. Tutkijoiden mukaan mikrobit saattavat osallistua aivokemian säätelyyn. Mullistava tutkimus julkaistiin PLOS ONE –tiedelehdessä.

Jo pelkästään ihmisen suolistossa elää noin 100 biljoonaa bakteeria ja muuta mikrobilajia, joiden muodostama kokonaisuus tunnetaan suoliston mikrobiomina tai mikrobiotana (kehon kokonaismikrobiomiin lasketaan myös iholla ja kehon muissa osissa elävät mikrobit). Tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston mikrobiomi on avainasemassa monien toimintojen säätelyssä aina ruoansulatuksesta ja aineenvaihdunnasta immuunijärjestelmään ja jopa mielialaan, mutta mekanismi, jolla vaikutus välittyy, on pysynyt pitkälti hämärän peitossa.

Mikrobit vaikuttavat serotoniinitasoihin

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että häiriöt mikrobiomissa voivat vaikuttaa tulehduksellisten sairauksien syntyyn, joita ovat esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) kuten Crohnin tauti tai haavainen paksusuolentulehdus. Tutkimus myös vahvisti sen, että tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien suoliston mikrobiomin koostumus on erilainen kuin terveillä ihmisillä.

Espanjan Aragónissa toimiva Foundation for the Study of Inflammatory Bowel Diseases rahoitti uusimman tutkimuksen, tarkoituksena tutkia tätä yhteyttä. Tutkijat keskittivät tutkimuksensa TLR2-proteiiniin, joka on markkeri, joka viittaa tiettyjen mikrobien läsnäoloon suolistossa. Tutkimuksissa on myös ehdotettu, että TLR2:n toimintahäiriöt voisivat laukaista tulehduksellisen suolistosairauden.

Soluviljelmillä ja elävillä hiirillä suoritetuissa tutkimuksissa tutkijat havaitsivat, että TLR2 auttaa säätelemään serotoniinitasoja. Vaikka serotoniini tunnetaan parhaiten hermoston välittäjäaineena, joka kuljettaa viestejä aivoihin, se on myös avainasemassa suoliston toiminnan säätelyssä.

Löydökset ehdottavat, että tietyt suolistomikrobit voivat TLR2:n toiminnan välityksellä säädellä serotoniinitasoja ja näin ollen vaikuttaa suoraan ihmisen kehon ja aivojen kemiaan.

Voisiko suoliston mikrobiomi myös muuttaa serotoniinitasoja, mikä aiheuttaisi muutoksia mielialassa tai aivotoiminnassa? Vuonna 2014 BioEssays–tiedelehdessä julkaistussa katsauksessa tarkasteltiin todisteita siitä, voivatko suolistomikrobit vaikuttaa ihmisen tunteisiin ja käytökseen, päätyen johtopäätökseen, että idealla on vahva teoreettinen pohja, mutta todisteet ovat kiistanalaisia. Esimerkiksi joissain tutkimuksissa on ehdotettu, että osa mikrobeista voi vapauttaa kemikaaleja, jotka muuttavat suolistosta aivoihin kulkevan kiertäjähermon aktiivisuutta. Toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että säännöllisesti suklaata himoitsevien ihmisten suoliston mikrobiomin koostumus on erilainen, riippumatta siitä mitä he ovat viime aikoina syöneet.

”Mikrobit kykenevät manipuloimaan käytöstä ja mielialaa muuttamalla kiertäjähermon hermosignaaleja, muuttamalla makureseptoreita, tuottamalla myrkkyjä, jotka laskevat mielialaa, ja vapauttamalla kemikaalipalkintoja, jotka nostavat mielialaa,” vanhempi tutkija Athena Aktipis sanoi.

Kauaskantoisia seurauksia

Nature-lehdessä vuonna 2015 julkaistu tutkimus löysi toisen mekanismin, jolla suolistomikrobit saattavat vaikuttaa ihmisen fysiologiaan. Tuo tutkimus osoitti, että yleiset elintarvikkeissa käytetyt teolliset lisäaineet, emulgaattorit (aineet joilla parannetaan ruoan suutuntumaa ja säilyvyyttä) aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobiomissa, jotka lisäävät tulehdusta, joka on yhteydessä tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja metaboliseen oireyhtymään.

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan fysiologisten oireiden summaa, joka on yhteydessä korkeampaan sydänsairauksien, diabeteksen, maksasairauden ja Alzheimerin taudin riskiin. Se on yhdistetty korkeampaan systeemisen tulehduksen tasoon. IBD:lle taas on tyypillistä ruoansulatuskanavan epätavallinen tulehdustila. Kumpikin sairaus on yleistynyt hälyyttävästi sen jälkeen, kun kemiallisten lisäaineiden käyttö elintarvikkeissa yleistyi.

Tulehdus on immuunijärjestelmän tapa reagoida, mikä viittaa siihen, että on ainakin yksi mekanismi, jolla suolistomikrobit vuorovaikuttavat suoraan immuunijärjestelmän kanssa.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa suoliston mikrobiomi yhdistettiin Parkinsonin taudin kehitykseen, ja toisissa häiriintynyt mikrobiomi on yhdistetty autismin kehitykseen.

Lähde: Natural News

Lue myös:

Suolistoterveyden perusteet: mikä on mikrobiomi?
Tutkimus: suoliston mikrobiomi voi vaikuttaa autoimmuunisairauksiin
Probiootit lievittävät stressiä, masennusta ja ahdistusta
Parkinson alkaa suolistosta
Yksilöidyt probiootit – viidessä vuodessa lääketieteen valtavirtaa
Probioottien 12 yllättävää hyötyä
Suoliston hyvinvointi on avain verensokerin hallintaan