Kuinka mielenterveyshäiriöitä voi lievittää ravinnolla

Voiko mielenterveyttä parantaa nauttimalla yksittäisiä ravintoaineita? Kyllä voi. Voittoa tavoittelemattoman Walsh Research Instituutin presidentti ja kirjailija William Walsh on erikoistunut ravintoaineiden hyödyntämiseen psykiatriassa ja lääketieteessä. Hän on kirjoittanut aihetta käsittelevän kirjan, Nutrient Power: Heal Your Biochemistry and Heal Your Brain.

Olemme kumpikin American College of Nutritionin jäseniä. Hän on suunnitellut ravintosuunnitelmia olympiaurheilijoille ja ammattilaissarjassa pelaaville koripalloilijoille ja pesäpalloilijoille. Suurimman osan urastaan hän on etsinyt keinoja, joilla mielenterveyttä voidaan parantaa ravinnon avulla.

”Lähdin liikkeelle kovista tieteistä. Olin kokeilijaluonne,” Walsh kertoo. ”Alussa työskentelin ydinvoiman parissa … esimerkiksi Los Alamosissa, Ydintutkimusinstituutissa ja Michiganin yliopiston tutkimusinstituutissa. Suuntani muuttui kun työskentelin Argonnen kansallisessa laboratoriossa. Tuona aikana aloitin vapaaehtoisprojektin paikallisessa Statevillen vankilassa.

Lopulta kiinnostuin siitä miksi ihmiset olivat väkivaltaisia … Kun aloitin entisten vankien ohjelman, sain mahdollisuuden tavata perheitä, jotka olivat tuottaneet rikollisia. Osa perheistä oli mahtavia, välittäviä ja osaavia perheitä, joiden muista lapsista tuli kunnon kansalaisia …

Pian tajusin ettemme ymmärrä miksi ihmiset käyttäytyvät huonosti. Sitten esitimme kysymyksen: ’Voisiko se liittyä aivojen tai kehon kemiaan?’ … Niinpä päätin ottaa veri-, virtsa- ja hiusnäytteitä ja tutkia niitä. Havaitsin että niissä oli huomattava ero muuhun väestöön nähden. Siitä kaikki sai alkunsa.”

Biokemia ja rikollisten aivot

Walsh sai kullanarvoisia ohjeita tavattuaan tri Carl Pfeifferin, joka tutki raskasmetallien ja skitsofrenian välistä yhteyttä. Osoittautui, että rikollisten metallipitoisuudet, kuten kuparin, sinkin ja mangaanin pitoisuudet, olivat epätavalliset muuhun väestöön verrattuna.

Walsh huomasi, että väkivaltaiset ihmiset voidaan jakaa neljään eri biokemialliseen tyyppiin. Yksi näistä oli sosiopaatit, joista kaikilla oli vakava sinkin puutostila, pyrrolihäiriö, veren spermiinipitoisuus oli matala ja metylaatio normaalia heikompaa. Yhdessä kaikki muodostavat hyvin epätavallisen ja huonon biokemiallisen yhdistelmän. Hän kehitti yhteistyössä Pfeifferin kanssa ravintoaineterapioita jokaiselle käyttäytymistyypille.

Pyrrolihäiriö on stressitila, joka on yleinen aivosairauksissa. Niasiiniasiantuntija Abram Hofferin ja Pfeifferin virtsakoe on kultastandarditesti tälle perinnölliselle häiriölle, johon liittyy luuytimen ja pernan poikkeava biokemia.

Pyrrolihäiriöisten elimistö voi tuottaa viidestä kymmeneen kertaa tavallista enemmän pyrrolia – joka on yleinen sivutuote, jota muodostuu esimerkiksi hemoglobiinin muodostuksessa. Vaikka se ei itsessään aiheuta haittaa, pyrroli sitoutuu kaikkeen missä on aldehydiryhmiä, kuten B6-vitamiiniin, ja vie mennessään. Se myös vähentää sinkin määrää.

Seurauksena pyrrolihäiriöisten B6-pitoisuudet ovat poikkeuksellisen alhaiset, ja sinkillä voi olla vakavia vaikutuksia aivojen toimintaan, mikä vaikuttaa muun muassa muistiin ja lukukykyyn. B6-puutostila on varsin yleinen lapsilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD).

Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat tulokset

”Lopulta päädyimme [Pfeifferin kanssa] arvioimaan 500 potilasta, pääosin väkivaltaisia aikuisia ja väkivaltaisia lapsia. Parhaimmat tulokset saavutettiin lasten kanssa, nuorilla ihmisillä joilla oli samankaltaiset kemiat, jotka olivat pääosin hyvin väkivaltaisia,” Walsh sanoo.

”Täytyy sanoa ettemme juurikaan menestyneet pyrkimyksessämme löytää tapoja auttaa aikuisia rikollisia. Heidän tilansa parani kuudesta kahdeksaan kuukauden ajaksi, mutta sen jälkeen kuulin että he olivat päätyneet takaisin vankilassa. Alkoholin ja laittomien huumeiden väärinkäytöllä oli suuri vaikutus … Vuoden 1990 tienoilla päätimme keskittyä lapsiin …

Olemme saavuttaneet menestystä. Jos kykenemme pelastamaan lapset ennen kuin he pilaavat elämänsä, ennen kuin he saavuttavat murrosiän ehkäpä, menestysasteemme on hyvin korkea … Lääkärit ovat kertoneet, että käyttäytyminen on parantunut silmiinpistävästi. Suurimmalla osalla näistä lapsista on, tietenkin, lääkitys joka voi vaihdella Ritalinista voimakkaisiin antipsykoottisiin lääkkeisiin. Yleensä kun olemme saaneet hommat hoidetuksi ja heidän kemiansa on tasapainossa, he voivat vieroittautua lääkkeistä. Yleensä he pärjäävät loistavasti ilman niitä …”

Hermoston välittäjäaineiden synteesiin tai toimintaan vaikuttavat ravintoaineet säätelevät mielen toimintaa

Myöhemmin Walsh alkoi hoitaa myös lapsia, joilla on autismi ja ADHD. Numeroiden ystävänä Walsh alkoi kerätä valtavaa tietokantaa. Tällä hetkellä hänellä on yksi maailman suurimmista kemian tietokannoista, joka liittyy autismiin, masennukseen ja käyttäytymishäiriöihin.

”Kun tarkastellaan miljoonia kemiallisia analyysejä verestä, virtsasta ja kudoksista, on päivänselvää, että on olemassa huomattavia eroja,” hän sanoo. ”Havaitsin että mielenhäiriöissä noin kuuden tai seitsemän kemikaalin epätasapainotila dominoi mielen toimintaa. Kehossa on satoja ja yhä satoja tärkeitä ravintoaineita, mutta aivoisssa on vain kuutta tai seitsemää jotka dominoivat [tai ainakin näyttävät dominoivan] kaikkea. Lopulta tajusin miksi …

On olemassa ravintotekijöitä, jotka joko osallistuvat hermoston välittäjäaineiden synteesiin tai toimivat hermoston välittäjäaineina. Ne vaikuttavat metylaatioon, aiheuttaen vajaametylaatiota tai liikametylaatiota. Tietokannassamme 70 prosenttilla kaikista Yhdysvalloissa asuvilla ihmisillä on normaali, tyypillinen metylaatio: 22 prosentilla on metylaatiota tapahtuu liian vähän … 8 prosentilla metylaatiota tapahtuu liikaa.

Mielenhäiriöistä kärsivistä noin 70 prosentilla on toinen näistä metylaatiohäiriöitä. Oireet ovat täysin erilaiset, ja niitä tulee hoitaa täysin eri tavoin. Havaitsimme myös että suurimmalla osalla [mielenterveyshäiriöisistä] ihmisistä on sinkin puutostila tai vaje. Se on yleisin [puutostila] jota näemme … Käytännössä kaikki mielenterveyshäiriöiset tarvitsevat sinkkiä, ja heidän oireensa lievittyvät sillä.”

Kuparin aiheuttama ylirasitus on yhteydessä autismiin, skitsofreniaan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen

Kupari on toinen tärkeä hivenaine, jolla on erityinen vaikutus noradrenaliinin, keskeisen välittäjäaineen, tuotantoon. Kaksiarvoinen kupari (Cu2+) vaikuttaa huomattavasti dopamiinin ja noradrenaliinin väliseen suhteeseen.

Eläintutkimukset ovat osoittaneet, että kun eläinten veressä on alle 25 prosenttia normaalista kuparin määrästä, noradrenaliinin ja dopamiinin välinen suhde muuttuu kolminkertaisesti. Suurin osa meistä kykenee säätelemään kuparin määrää. Kaikki eivät kuitenkaan kykene siihen.

”Se riippuu metallotioneiiniksi kutsutusta entsyymistä, jonka ilmentyminen riippuu perimästä. Osalla tämä järjestelmä ei toimi,” Walsh selittää. ”Näillä henkilöillä on kuparin aiheuttama ylirasitustila, jota havaitsemme käytännössä kaikilla autistisilla potilailla, suurimmalla osalla skitsofreniapotilaista ja lähes kaikilla jotka ovat masentuneet synnytyksen jälkeen.

Se johtaa noradrenaliinin nousuun – mikä tarkoittaa ahdistusta ja masennusta – ja dopamiinin (mielihyvävälittäjäaineen) laskuun, joka on ADHD:n tyypillinen piirre … ikävä yhdistelmä.

Havaitsimme että sosiopaateilla on luonnostaan matalat kuparitasot. Ihmisillä joilla esiintyy vajaametylaatiota on yleensä matalat kuparitasot … Hyvä uutinen mielenhäiriöisille on se että kehossa on yli 100 erittäin tärkeää biokemikaalia, mutta vain muutamalla on merkittävä vaikutus mielenhäiriöihin.

Jos tekisimme laboratoriokokeita sadalle heistä, se olisi hyvin hankalaa. Jos meidän täytyisi säädellä näiden pitoisuuksia ja normalisoida 100 eri tekijää, elämästä tulisi hyvin hankalaa. Mutta olemme havainneet, että keskittymällä vain seitsemään tai kahdeksaan ravintotekijään voisimme auttaa 95 prosenttia potilaista, joita tapaamme ravintoaineterapiassa.”

Kuinka testauttaa sinkin ja kuparin tila

Sinkkiasiantuntijat ovat yleensä samaa mieltä siitä, että plasman sinkkipitoisuus antaa tarkimman lukeman. Makukokeella on suuntaa antavaa arvoa, mutta se on vähiten luotettavin. Jos kuparin haluaa mitata tarkasti, seerumin kuparin mittaus on oikea tapa, ja suurin osa laboratorioista ympäri maailmaa tarjoaa hyviä kuparikokeita.

Walsh suosittelee teettämään samalla kertaa keruloplasmiinikokeen, koska silloin selviää vapaiden kupariradikaalien osuus, joka antaa hyvän kuvan oksidatiivisen stressin tasosta. Herkkä CRP -koe on myös hyödyllinen, sillä myös se kertoo mahdollisesta tulehdustilasta.

”Mainitakseni vielä, oksidatiivinen stressi on poikkeuksetta läsnä jokaisessa yksittäisessä mielenhäiriössä joita havaitsemme,” Walsh sanoo. ”Heistä jokaisella näyttää olevan poikkeuksellisen korkea oksidatiivisen stressin taso – skitsofreenisillä, kaksisuuntaishäiriöisillä, väkivaltaisilla ja autistisilla lapsilla.”

Valitettavasti moderni elämäntapamme edistää oksidatiivista stressiä pitkälle jalostettuine ruokineen, pitkälle jalostettuine kasviöljyineen, liiallisine hiilihydraatteineen ja proteiineineen jotka ovat voimakkaimpia vaikuttavia tekijöitä. Tämänkaltainen ruokavalio vähentää ketonien määrää ja kasvattaa radikaalien määrää tuottamalla enemmän reaktiivisia happispesieksiä ja sekundäärisiä vapaita radikaaleja.

Altistuminen ei-luonnollisille sähkömagneettisille kentille, glyfosaatille ja muille torjunta-aineille, fluorin saastuttamalle vedelle ja muille myrkyille vain lisää ongelmia. Tyypillisesti kuparin ja keruloplasmiinin pitoisuudella on taipumus kulkea käsi kädessä, niistä joko molemmat on koholla tai matalalla. Mielenterveyden kannalta ideaali kuparipitoisuus on 75-100 mikrogrammaa desilitraa kohden (mcg/dl) seerumissa. Keruloplasmiinin ideaali määrä riippuu kuparin pitoisuudesta.

Ideaalitapauksessa kuparia tulisi olla 85-90 prosenttia kerunoplasmiinista. ”On hyvä idea testauttaa molemmat samanaikaisesti, koska silloin saat hyvän kuvan [elimistön] kuparitilanteesta, mutta myös oksidatiivisen stressin tasosta,” Walsh sanoo.

Metylaation merkitys mielenterveydelle

Walsh oli ensimmäisten joukossa muistuttamassa maailmaa metylaation merkityksestä mielenterveydelle, erityisesti autismissa. Vajaametylaation yleisin syy on yhden nukleotidin polymorfismit (SNP) eli mutaatiot yhden hiilen syklissä (metylaatiosykli).

”Suurin yksittäinen syy on metyleenitetrahydrofolaattireduktaasissa (MTHFR), joka on yksi entsyymeistä. Se on koko syklin nopeutta rajoittava vaihe suurimmalla osalla ihmisistä,” Walsh selittää. ”Perimäntestauspalvelut kuten 23andMe tarjoavat tämänkaltaista tietoa.

Kuitenkin suurimmalla osalla ihmisistä on huima määrä SNP:itä. Ihmisen genomista on löydetty jo 10 miljoonaa snippiä (eli mutaatiota). Jokaisella ihmisellä on tuhansia SNP:itä. Hyvin suurella osalla ihmisistä on vielä vakavampia MTHFR:n SNP:itä – C677T, A1298C, josta ihmiset aina puhuvat.

Asia, josta ravitsemustieteilijät usein erehtyvät on se, että jos henkilö on homotsygootti, eli hänellä on kaksi kopiota C677T:stä, se ei välttämättä tarkoita että heillä on vajaametylaatio. Se ei tarkoita varsinkaan sitä, että metyylifolaatista on heille hyötyä. Se on yksi ongelmista johon olemme törmänneet.

Syy piilee epigenetiikassa. Samanaikaisesti täytyy huomioida epigenetiikka ja metylaatio. On olemassa kolmea ravintoainetekijää, jotka vaikuttavat epigenetiikkaan enemmän kuin muut: folaatit, metioniini ja S-adenosyylimetioniini (SAMe). Näillä on hyvin voimakas vaikutus epigenetiikkaan.”

Kuinka folaatit säätelevät epigenetiikkaa

Folaatit edistävät serotoniinin takaisinottoa. Mutta vaikka henkilöllä olisi vajaametylaatio, ja ongelma joka liittyy heikkoon serotoniinin aktiivisuuteen, kuten masennus tai ahdistus, folaatteja ei tulisi antaa, Walsh varoittaa. Syy? Jos folaatteja annetaan, metylaatio tehostuu ja potilaiden tilanne itse asiassa huononee.

Huonontuminen johtuu siitä, että folaatit vaikuttavat epigenetiikkaan toimimalla deasetylaasi-inhibiittorina ja alentavat jyrkästi serotoniinin aktiivisuutta. Suurimmalla osalla autistisista yksilöistä ei ole serotoniiniongelmaa, ja heille metyylifolaatista on hyötyä. Kuitenkin arvioiden mukaan 10 prosentilla autistisista lapsista ja aikuisista on serotoniiniongelmia, jota metyylifolaatti pahentaa.

”Meillä on ollut tuhansia potilaita, joilla on ollut vajaametylaatiota ja masennusoireita. Olemme nähneet yli 3000 tapausta, joissa on ollut kyse kliinisestä masennuksesta. Minulla on valtava tietokanta. Yleisin fenotyyppi … on vajaametylaatio.

Mutta jos heille annetaan folaattia missään muodossa, heidän tilansa pahenee. Heidän metylaationsa tehostuisi, heidän tilansa pahenisi, koska sillä on huima vaikutus serotoniinin takaisinottoon. Toisin kuin metioniini ja SAMe, jotka ovat luontaisia serotoniinin takaisinoton estäjiä.

Ne tekevät käytännössä saman kuin Prozac ja Paxil tekevät. Folaateilla on päinvastainen vaikutus. Folaatit ovat loistavia jos halutaan tiputtaa skitsofreenikkojen tai hyvin ahdistuneiden ihmisten – liikametylaatiosta kärsivien – dopamiinitasoja. Ajatus on maalaisjärjen vastainen, mutta folaatit ovat loistavia metylaatioyhdisteitä.”

Kertauksen vuoksi, osa vajaametylaatioisista on yliherkkiä folaateille, ja osalle liikametylaatioisista folaateista on hyötyä, vaikka folaatit tehostavat metylaatiota. Kuten huomaat, asiaan liittyy monimutkaisia epigeneettisiä seikkoja, minkä vuoksi itse tehtävää diagnosointia ja itsehoitoa ei todellakaan suositella.

Olisi varsin riskialtista soveltaa näitä tiedon muruja itse käytännössä. Asiaan liittyy aivan liian monia muuttujia. Pähkinänkuoressa, varmista että hoidostasi vastaa asiantunteva ammattihenkilö.

Raskasmetallit ja autistiset aivot

Walsh on testannut 6500 autistista potilasta. Ryhmätasolla heillä on huomattavasti korkeammat raskasmetallipitoisuudet kuin sisarillaan tai muulla väestöllä. Walsh uskoo, että myrkkyrasitus johtuu synnynnäisestä alttiudesta, minkä vuoksi heidän elimistöönsä kertyy todennäköisemmin myrkkyjä ja/tai he ovat alttiimpia myrkkyjen vaikutukselle.

”Tuhannet näistä vanhemmista, ehkä yli puolet, kertovat hyvin surullisen tarinan kuinka heidän lapsensa kehittyi normaalisti, alkoi oppia puhumaan ja laulamaan ja hurmasi isovanhempansa. Sitten lapsi saattoi sairastua.

He veivät hänet lastenlääkärille, ja – olen kuullut tarinan satoja kertoja – lastenlääkäri sanoi, ’Ette ole muistaneet ottaa rokotteita aikataulun mukaisesti.’ He ottivat sairaat lapset ja antoivat heille useita rokotteita, tällä kertaa sellaisia jotka sisälsivät tiomersaalia ja elohopeaa.

Näistä perheistä sadat ovat sanoneet, että päivän tai parin sisällä heidän lapsensa muuttui palautumattomasti. Puhekyky katosi, persoonallisuus muuttui, he sairastuivat. Heistä tuli yliherkkiä ruoka-aineille. Heistä tuli hyvin ongelmaisia ihmisenalkuja.

Kun he menivät asiantuntijoiden luo, lopulta he kuulivat autismidiagnoostista, ja heille kerrottiin, ettei asialle voi tehdä mitään, eikä toivoa parantumisesta ole. Olemme kohdanneet suuren määrän inhimillistä kärsimystä pelkästään keskustelemalla näiden perheiden kanssa. Järkyttävä ja hirveä asia.”

Walsh epäilee, että autistisilla lapsilla on luontaisten antioksidanttien kuten glutationin ja metallotioneiini puutostila, mikä herkistää heidät ympäristöperäiselle altistukselle, kuten rokotteille ja huonolle ruokavaliolle. On syytä muistaa, että yhdellä kolmesta lapsesta, joilla on diagnosoitu autismi, ei ole aitoa autismia, joka johtuu epigeneettisestä vaihtelusta.

Monet näistä lapsista voisi toipua, kun taas klassinen kannerin autismi on pysyvä, elinikäinen epigeneettinen tila (joka nimettiin Leo Kannerin mukaan, joka löysi autismin 1940-luvulla), vaikka jopa näissäkin tapauksissa voi tapahtua parantumista joillain mittareilla.

Tiomersaalista

Walsh myös tutki tiomersaalikysymystä, etsien autististen lasten aivoista merkkejä elohopeamyrkytyksestä. Oikeastaan hän oli ensimmäinen, joka mittasi autistisia aivoja elohopean osalta.

Hän sai aivokudosnäytteitä Johns Hopkinsilta ja suoritti yli miljoona kemiallista analyysiä autististen ja ei-autististen lasten aivokudoksista. Analysoiduista autistisista lapsista jokainen oli saanut tiomersaalia sisältäviä rokotteita.

Aivokudosnäytteistä ei kuitenkaan löytynyt elohopeaa. Yksi selitys tälle on se, että testit suoritettiin vuosia rokotusten jälkeen. Elohopean puoliintumisaika elimistössä on 42 päivää. Etyyli- ja metyylielohopean puoliintumisaika aivoissa on 70 päivää.

”Uskon että ainakin se selvisi, että elohopea on hyvin haitallinen myrkky. Se aiheuttaa huomattavaa haittaa,” hän sanoi. ”Haavoittuvaisten lasten ei tulisi koskaan altistua sille. Se ei kuitenkaan jää elimistöön eikä aiheuta jatkuvaa vahinkoa. Arvioni mukaan noin vuoden kuluttua se on poistunut elimistöstä, vaikka on olemassa kymmeniätuhansia perheitä, jotka kokeilevat hoitomuotoja jotka poistavat elohopean lastensa aivoista vaikka sitä ei enää olisi siellä.”

Metallotioneiinia lisäävä ravintoterapia autismin hoitoon

Se, että autistisilla lapsilla tuppaa olemaan epätasapainotila kuparin ja sinkin pitoisuuksissa, tarkoittaa sitä ettei heidän metallotioneiiniproteiininsa toimi. Metallotioneiinia tarvitaan kuparin ja sinkin homeostaattiseen säätelyyn. Walsh on kehittänyt metallotioneiinia lisäävän ravintoterapian: se sisältää 22 ravintoainetta, joiden tiedetään tehostavan metallotioneiinin geneettistä ilmentymistä ja toimintaa. Tätä hoitomenetelmää on käytetty yli 2000 autistisella potilaalla, joilla on saatu mitattavaa parantumista.

”Aivojen tärkeimmät antioksidantit ovat hieman erilaisia kuin muualla kehossa. Nimitän niitä kolmeksi musketööriksi. Niitä ovat glutationi, metallotioneiini ja seleeni. Niillä on erityinen vaikutus aivoissa,” hän selittää.

Teknisesti ottaen seleeni ei ole antioksidantti, mutta se nostaa glutationitasoja ja parantaa metallotioneiinin toimintaa, ja aivoissa glutationi ja metallotioneiini työskentelevät yhdessä. Glutationi on ensimmäinen puolustuslinja. Ongelma piilee siinä, että tyypillisesti autististen lasten ruokavalio on huono (on vaikea saada heidät syömään mitään) ja oksidatiivisen ylirasituksen vuoksi glutationi kuluu nopeasti loppuun. Kun aivojen glutationipitoisuus on matala, metallotioneiinipitoisuus kasvaa.

”Metallotioneiini ei toimi ilman hapettunutta glutationia. Ne toimivat yhteistyössä toistensa kanssa. Se on aivojen varajärjestelmä glutationille, ja tiedämme että ilman seleeniä järjestelmä ei toimi kovin hyvin,” Walsh selittää.

Otan seleeniä päivittäin. Se on hivenaine, joten sitä ei tarvita paljoa, enintään noin 200 mcg päivässä, ja sen kanssa tulee olla tarkkana ettei tule otettua yliannostusta. Kuten Walsh huomautti, kaikista hivenaineista seleenillä on kapein puutoksen ja yliannostuksen välinen alue, joten kannattaa olla varovainen kun nautit sitä ravintolisänä.

Myös sinkki täytyy saada kohdalleen, sillä se on tärkein tekijä joka mahdollistaa metallotioneiinin toiminnan ja tukee glutationia. Walshin mukaan henkisen ja fyysisen terveyden kannalta plasman sinkkitasojen tulee olla väliltä 90-130 mcg/dl. Monilla mielenterveyspotilailla on perinnöllinen vaikeus tasapainottaa sinkkiä: heillä on synnynnäinen sinkin puutostila, ja he tarvitsevat huomattavasti suurempia määriä kuin muut pitääkseen yllä terveellisiä sinkkipitoisuuksia.

Psykiatrian muuttuvat kasvot

Walsh on varma siitä, että psyykenlääkkeiden käyttö tulee hiipumaan pois sitä mukaa kun opimme enemmän aivotoiminnan normalisoinnista ravitsemuksen keinoin. ”Nämä voimakkaat lääkkeet … ne eivät normalisoi aivoja. Ne aiheuttavat epänormaalin tilan,” hän varoittaa. ”Ne saattavat korjata masennuksen tai ahdistuksen, mutta päädyt johonkin mikä ei ole normaalia.”

Walsh Research Institute on hyväntekeväisyysjärjestö, jolla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia. Heidän työnsä muuttaa valtavirtaista psykiatriaa hitaasti mutta varmasti. Walsh on puhunut arvovaltaisille ihmisille, Yhdysvaltain korkeimman lääkeviranomaisen edustajille, Yhdysvaltain senaatille ja Kansalliselle terveysinstituutille (NIH). Lisäksi hän on puhunut Amerikan psykiatrisen yhdistyksen (APA) vuositapaamisessa useamman kerran.

”Viime kerralla kun kävin siellä, vihdoin minua kuunneltiin … olin siellä noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Minua pyydettiin puhumaan masennuksesta. Käytännössä selitin heille kuinka masennusta hoidetaan väärällä tavalla. Minua jopa kuunneltiin. Näytin heille laajan kemiallisen tietokantani ja selitin kuinka masennus on nimitys, jolla tarkoitaan ainakin viittä täysin eri sairautta, joista jokaisella on eri oireet ja joista jokaisessa eri välittäjäaineissa on häiriöitä.

Tämän jälkeen kuvailin jokaisen yksittäisen biotyypin ja jopa osoitin heille että jos he teettäisivät tiettyjä edullisia veri- ja virtsakokeita, he kykenisivät yksilöimään keille sopii selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI:t) ja keille bentsodiatsepiinit, mutta mikä tärkeintä, he kykenisivät selvittämään kuinka nämä korjataan ravintoaineilla.”

Tapaamisessa oli 17 000 psykiatria kaikkialta maailmasta, ja Walsh oli yksi neljästä puhujasta. Jälkikäteen lisätiedolle oli suunnaton kysyntä, mikä herättää toivoa. Lisäksi Walsh tarjosi koulutusohjelmaa lääkäreille. Yhdysvalloissa 45 psykiatria suoritti koulutusohjelman viime vuonna. Yhteensä 32 maasta 500 lääkäriä ja psykiatria on osallistunut hänen ohjelmaansa.

Kuinka SSRI-lääkkeet aiheuttavat väkivaltaista käytöstä

Yksi SSRI-masennuslääkkeiden suurimmista ongelmista on sivuoireena ilmenevä itsetuhoisuuden ja aggression riski. Liikametyloituneet, vähäfolaattisen masentuneet eivät siedä SSRI:tä, ja todisteet viittaavat siihen, että tämä perinnöllinen sietokyvyttömyys on voinut olla osatekijänä monissa kouluammuskeluissa. Walsh, joka on tutkinut ilmiötä, muistuttaa että Yhdysvalloissa 1990 jälkeen tapahtuneissa vakavimmista kouluammuskeluista 42:ssa 50:stä tekijänä on ollut teini tai nuori aikuinen, joka on käyttänyt SSRI:tä.

”Keskustelin aiheesta … ennen APA:aa … yritin selittää heille että he … voivat tehdä verikokeita: he havaitsevat ketkä lapset tai ketkä aikuiset ovat alttiimpia väkivaltaiselle käytökselle jos he käyttävät SSRI:tä. Olen kirjoittanut aiheesta useampaan otteeseen: julkaissut siitä lehdissä …

Jos ostat Prozacia tai Paxilia, pakkauksessa on seloste, jossa varoitetaan että osa ihmisistä … on taipuvaisia itsetuhoiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Nyt tiedämme keitä he ovat!”

 

Lähde: Mercola.com

Lue myös:

Masennuslääkkeet ovat yksi syy väkivaltaan
Masennuslääkkeet
Ihmisen luonnontieteellistäminen – vuosisadan megatrendi ja hiton hyvää bisnestä – Masennuslääkkeet