Pohjois-Korean talous pakotteista huolimatta yhä vahvempi – Syy Amerikan raivoon?
Syyria-iskun jälkeen Donald Trump on päättänyt alkaa uhkailla Pohjois-Koreaa väkivallalla. Juche-omavaraisuusaatteen pohjalle rakennetun valtion talous on kasvanut nopeasti lännen talouspakotteista huolimatta. Onko Yhdysvaltojen sotakiihkon taustalla pettymys pakotteiden tehottomuuteen?
Vaikka Yleisradion ja Helsingin Sanomien tarjontaan luottavat suomalaiset eivät asiasta ole lukeneet, myöntävät Bloombergin ja Financial Timesin (FT) kaltaiset valtavirtaiset talousjulkaisut, että Pohjois-Korean talous kasvaa nyt historialliseen tahtiin. Stereotyyppi kivikautisesta diktatuurista ei pidä paikkaansa.
Marxismi–leninismin sijaan Pohjois-Korea tunnustaa Juche-aatetta, joka tarkoittaa muun muassa omavaraisuuden arvostamista. Pjongjangia vihaavaa Israelia palveleva Amerikan hallitus on joutunut hiljattain huomaamaan, että juuri omavaraisuus on tehnyt korealaisten taloudellisesta kiristämistä erittäin vaikeaa. Korea ei ole riippuvainen dollareista eikä euroista.
FT uutisoi kesäkuussa, että Kim Jong-unin taloudelliset uudistukset ”ovat johtaneet palkkojen kasvamiseen ja yksityisen yrittäjyyden yleistymiseen – mikä tekee valtion painostamisesta talouspakotteilla erittäin vaikeaa”.
Yhdysvaltojen retoriikan raaistuminen voikin kuvastaa tavoitteissaan epäonnistuneiden sionistien turhautumista. Koska kiristys ei toimi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää uhkailu ja äärimmäisessä tapauksessa sota.
FT:n mukaan Kim on valtaannousunsa jälkeen asettanut talouskasvun politiikkansa keskiöön. Valtion “byungjin line” –nimisen strategian mukaan talouskasvu ja ydinaseet ovat sen kaksi kärkihanketta. Kuten amerikkalaiset tietävät mainiosti, kansakunnan vauraus merkitsee myös sotilaallisen kapasiteetin kasvua. Korea on entistä voimakkaampi vihollinen sionisteille.
Uudistukset ovat tuoneet yksityisen yrittäjyyden valtion suunnitelmatalouden rinnalle. Vaikka valtion rooli on edelleen äärimmäisen suuri, yritysten johtajille ja omistajille on annettu aiempaa huomattavasti vapaammat kädet toimia. Arvioiden mukaan 40 prosenttia maan asukkaista työskentelee nykyään jonkinlaisissa yksityisen sektorin tehtävissä.
Kokeilu on ollut erittäin onnistunut, sillä maan keskiluokka on kasvanut nopeasti ja uusia yrityksiä syntyy tiheään tahtiin kaupunkien entistä vilkkaampien katujen varsille. Samalla korealaisten riippuvuus esimerkiksi valtion ruoka-avusta on supistunut, ja nykyään 85 prosenttia kansalaisista hankkiikin ravintonsa yrityksiltä yhteiskunnan sijaan.
Parhaiten kasvua kuvastavat kuitenkin pohjoiskorealaisten palkat. Viralliset palkat ovat nousseet 250 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun taas epäviralliset yksityisen sektorin palkat ovat paisuneet jopa 1 200 prosenttia! Ei ole siis yllättävää, että pakotteilla maan nujertamista yrittäneet ovat menettämässä toivonsa.
Trump raivoissaan myös Kiinalle
Huhtikuussa FT kirjoitti, että Yhdysvaltojen jatkuvasta haitanteosta huolimatta ”keskiluokkaiset nautinnot, kuten shoppailu ja ulkoilu jatkuvat” aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut:
”Vakituisten vieraiden mukaan Pjongjangista on tullut entistä viihtyisämpi kaupunki. Ihmiset omistavat kännyköitä, hankkivat lemmikkejä ja ovat aloittaneet matkailun maan eri osissa.
Ruokakioskeja ja kahviloita perustetaan pääkaupungin kaduille. […] Kuluttajahyödykkeiden valikoima valtion omistamissa ostoskeskuksissa on kasvanut.”
Amerikan poliittinen eliitti on ollut uutisista raivoissaan siis ainakin kahdesta syystä: Pohjois-Korea on osoittanut kykenevänsä kulkemaan omaa polkuaan ”maailmanpoliisin” painostuksesta huolimatta, minkä lisäksi vauraus tekee siitä sotilaallisesti entistä kyvykkäämmän.
Kasvu-uutisten vuoksi Korean demokraattisesta kansantasavallasta on myös yhä vaikeampi tehdä valepropagandaa. Vaikka sionistit tahtoisivat väittää, että kyseessä on edelleen rutiköyhä stalinistinen takapajula, jopa valtamedia on joutunut pitkin hampain luopumaan narratiivista.
Israelille uskollinen räksyttäjä Donald Trump ei tietenkään ole pitänyt näkemästään. Trump on pyrkinyt painostamaan Kiinaa liittymään Washingtonin, Tel Avivin ja YK:n lobbaamaan pakoterintamaan korealaisia vastaan. Tulokset ovat jääneet kuitenkin laihoiksi.
Heinäkuun alussa Trump pani merkille, että lännen painostuksesta huolimatta Kiinan ja Pohjois-Korean välinen kauppa kasvoi lähes 40 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kimpaantunut Trump syytti Kiinaa Amerikan pettämisestä.
Yhdysvallat ja Israel ovat jo yli 50 vuoden ajan pitäneet vaarallisimpina vihollisinaan maita, jotka ovat rakentaneet maanpuolustuksensa ja taloutensa omavaraisuuden varaan.
Mikäli Trump ja Netanjahu saavat päättää, voi Pohjois-Korea siis kokea Syyrian, Irakin, Libyan ja Guatemalan kohtalon. Onneksi Pjongjang eroaa vertailukohteista ratkaisevalla tavalla: maan armeija on moninkertaisesti voimakkaampi, joten sota tulisi olemaan aito katastrofi myös sionisteille.
Käytännössähän Pohjois-Korean Juche-aate ei pysty elättämään ketään, vaan valtio on täysin ulkomaisen ruoka-avun varassa.
http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=219520&contentlan=1&culture=fi-FI
”Valtion ideologia, juche-aate, on murroksessa, sillä valtio ei enää jaa ruokaa kansalaisilleen. Näin oli aina 1990-luvun puolenväliin asti. Ruokaturva on avunantajajärjestöjen agendoilla, mutta valtio on siitä pikkuhiljaa joutunut luopumaan. Valtio huolehtii vain Pjongjangin erikoishallintoalueen asukkaista.”
Onpas se Trump nyt ”raivoissaan” joka suuntaan. Millä lailla pohjois-korea on mitään muuta kuin saatanallinen ihmiskokeilu? Artikkelista saa sellaisen fiiliksen että sehän on suurinpiirtein jo uhka omavaraisuutensa takia…
Joo nyt menee Pohjois-Korealla lujaa, kun ovat lähes omavaraisia ravinnon suhteen. Oikee ihannevaltio.
Jo lyhyellä klikkauksella Bloomberggiin voi nähdä Pohjois-Korean kansantuotteen per asukas olevan yhä vain 4,5% siitä, mitä Etelä-Koreassa. Pohjois-Korealainen tienaa keskimäärin 583 dollaria vuodessa. Tämän voi tarkistaa googlesta hakemalla GDP north korea. Pohjois-Koreassa meneekin niin huonosti, että hyvin vähäinen kasvu voi olla prosentualisesti paljon.