(12 arviota, keskiarvo: 4,67 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 4357 Näyttökerrat 5 Kommenttia
Suomen historian ensimmäinen rasistinen murha: uhri valkoinen, murhaaja romani!
(12 arviota, keskiarvo: 4,67 / 5 tähteä 5)Ladataan...Poliisiammattikorkeakoulun mukaan Suomessa suoritettiin viime vuonna maamme historian ensimmäinen rasistinen murha. Mediaseksikäs aihe on kuitenkin pysynyt pimennossa, sillä henkirikoksen uhri on valkoinen suomalainen!
Yle julkaisi aiheesta tänään häveliään pikku-uutisen, jonka otsikosta ei lainkaan selvinnyt, että rikos tehtiin kantaväestöä vastaan. Yle kirjoittaa:
”Kyseessä on Vaasan ydinkeskustassa Hovioikeudenpuistikolla viime vuoden lokakuussa tapahtunut puukotus. Tuolloin 16-vuotias poika puukotti 60-vuotiasta miestä kaulaan.
Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteen mukaan murhan epäilty tekijä kuului etniseen vähemmistöön ja uhri kantaväestöön.
Poliisihallituksen poliisitarkastajan Pia Holmin mukaan jutun esitutkinnassa on tullut esiin, että epäilty on esittänyt erilaisia uhkauksia ja käyttänyt väkivaltaa sivullisia kohtaan. Uhkauksia hän on esittänyt muun muassa sosiaalisessa mediassa.
– Yhtenä motiivina epäillään olevan hänen vihansa valtaväestöä kohtaan, poliisitarkastaja Pia Holm sanoo.”
Aiheesta tuskin tullaan uutisoimaan jatkossakaan laajasti, sillä esimerkiksi Punainen Risti on tänä vuonna lobannut ahkerasti väitettä, että vain valkoinen kantaväestö voi syyllistyä rasistisiin tekoihin. Helsingin Sanomien kaltaiset tiedotusvälineet ovat peesanneet innokkaasti SPR:n uutta rasismimääritelmää.
Vaasan murhaoikeudenkäynti saatiin päätökseen jo huhtikuussa, mutta oikeus ei ole vieläkään julkistanut tuomiotaan. Syyttäjä vaatii suomalaismiehen surmanneelle Rainer Koivistolle 12 vuoden vankeustuomiota.
MTV3 valehteli hieman puukotuksen jälkeen, että murhaaja olisi valinnut uhrinsa ”ilmeisesti sattumalta”. Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna vastaavan valheen Ruotsin Ikea-murhaajasta, vaikka tämä oli kertonut selvin sanoin oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa, että tämä oli valinnut uhrinsa ruotsalaisen syntyperän perusteella.
Lue myös: Poliisipäällikkö: maahanmuuttoaiheinen sensuuri käytössä koko maassa
Niin, aborteissa murhataan paloittelumurhina tai äärettömän kivuliaina tukahduttamisina (kohdun pintakerros tuhotaan lääkeaineilla, jolloin ”ei-ihmisen” ravinnon-, nesteen ja hapen saanti estyy) 10 500 ”ei-ihmistä” vuosittain, pian 50 vuotta murha joka 50. minuutti, yötä päivää. Pian 700 000 täynnä, ellei olekin jo.
Toimitus, Yle ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat turhan vaatimattomia puhuessaan vain yhdestä puistikkopuukotuksesta. Voidaan jopa epäillä, että tällainen vaatimattomuudeksi puettu vähään tyytyminen on kuolleitten ”ei-ihmisten” muiston häpäisyä.
Itse saattaisin epäillä, että olen väärässä seurassa.
Kuolleitten veri huutaa maasta.
Eikä rotuja ole olemassa; kaikki ovat lähtöisin n. 6000 vuotta sitten eläneistä ensimmäisistä ihmisistä, Adamista ja Eevasta, jotka Jumala loi. On vain perkeleen lapsia ja Jumalan lapsia. Siksi epäilen vahvasti, että olen väärässä seurassa.
Olen laatinut 3-osaisen kirjoituksen, jossa käsittelen rotujen olemassaoloa ja ”rasismia.” Liitän sen tähän, koska Magneettimedian artikkelin otsikossa puhutaan ”rasistisesta murhasta” ja myöhemmin tekstissä ”rasistisista teoista” (ja koska yllä olevassa kommentissani totean, ettei rotuja ole olemassa).
Ei ole rotuja – ”rasismi” on väärä termi, osa 1/3
Sanakirjojen mukaan sana ”rasismi” (ransk. racisme, engl. racism) tarkoittaa ”rotuerottelua”, ”rotuvihaa”, ”rotusyrjintää”. Kuitenkaan ihmisrotuja ei ole olemassa, joten sana ”rasismi” ja siitä johdetut ilmaukset ovat vääriä. Rodun sijaan tulisi puhua kansanryhmästä. Oikein olisi puhua kansanryhmään kohdistuvasta erottelusta, vihasta ja syrjinnästä. Ihmisiin ja ihmisryhmiin kohdistuvaa erottelua, vihaa ja syrjintää toki on, mutta se ei ole ”rasismia”. Sitäkin suuremmalla syyllä on syytä luopua sanan ”rasismi” käytöstä, koska se luo mieliin illuusion ”rotujen” olemassaolosta ja luo niin alustan erottelun, vihan tai syrjinnän kohdistamiselle ihmisiä kohtaan tällä perusteella. Sana ”rasismi” ja siitä johdetut ilmaukset itsessään ovat omiaan luomaan erottelua, vihaa ja syrjintää (lieneekö tarkoitus, en tiedä).
Se, ettei ihmisrotuja ole olemassa, on helposti osoitettavissa Raamatun ja muutaman luonnollisen seikan avulla, lähinnä genetiikan avulla. Apuna kirjoituksessani olen käyttänyt Ken Hamin ja A. Charles Waren kirjaa ”One Race One Blood”, 2011.
A. Raamatun todistus
Raamattu ei tunne käsitettä ”rotu”. Sitä ei ole Vanhassa eikä Uudessa testamentissa. ”Rotu” on siis epäraamatullinen termi.
Jumala loi ihmisen luomisviikon kuudentena päivänä n. 6000 vuotta sitten (ihminen ei siis ole kehittynyt eläimistä, kuten kehitysoppi väittää):
”Ja Jumala sanoi: ’Tehkäämme (Jumala on yksi olemus, jossa on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki; siksi monikko) ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat’. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. – – Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. – – Ja Herra Jumala sanoi: ’Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.’ – – Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo” (1. Moos. 1:26, 27; 2:7, 18, 21, 22);
”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu” (1. Kor. 15:45);
Jeesus: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’” (Matt. 19:4).
Yllä jakeen 1. Moos. 2:7 ”elävä sielu” (hepr. nefesh chajjaa) tarkoittaa Geseniuksen saksankielisen ja Liljeqvistin suomenkielisen VT:n sanakirjan mukaan varsinaisesti ”elävä olento” (”ihmisestä tuli elävä olento”). Samoin jakeen 1. Kor. 15:45 ”elävä sielu” (kr. psycheen zoosan; siteerataan jaetta 1. Moos. 2:7 kreikaksi) tarkoittaa varsinaisesti ”elävä olento” (näin Walter Bauerin saksankielinen ja Gyllenbergin suomenkielinen UT:n sanakirja). Aadamilla ei siis ollut esivanhempia (kuten jotkut ovat väittäneet) eikä Aadam ole polveutunut eläimistä (kuten kehitysoppi väittää).
Jumala käski Aadamia ja Eevaa lisääntymään:
”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa” (1. Moos. 1:28);
”Hänestä (Eevasta) tuli kaiken elävän äiti” (1. Moos. 3:20);
”Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat” (Ap. t. 17:26; useassa raamatunkäännöksessä, mm. Bibliassa: ”…tehnyt koko ihmissuvun yhdestä verestä [kreik. haimatos] asumaan…).
Olemme siis kaikki Aadamin ja Eevan jälkeläisiä – sukulaisia, samaa perhettä, ikää perheellä 6000 vuotta. On vain yksi ”rotu”, ihmisrotu eli Aadamin rotu. Siihen kuuluu koko ihmiskunta.
Kuten Raamattu kertoo, Aadam ja Eeva lankesivat syntiin (saivat sitten syntiensä anteeksiantamuksen uskossa alkuevankeliumiin, 1. Moos. 3:15). Syntiinlankeemus tahrasi koko ihmiskunnan, ja lopulta ihmiset olivat niin syntisiä ja pahoja, että Jumala hukutti koko silloisen ihmiskunnan vedenpaisumuksessa, Nooan väkeä lukuun ottamatta. Niinpä Raamattu toteaa:
”Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.’ – – Heistä (so. Nooan kolmesta pojasta) kaikki maan asukkaat polveutuvat” (1. Moos. 9:1, 19).
Ja vedenpaisumus tapahtui vain noin 4400 vuotta sitten. Olemme kaikki samaa verilinjaa.
Myös se, että Aadamin syntiinlankeemus toi perisynnin koko ihmiskuntaan, osoittaa kaikkien ihmisten olevan Aadamin jälkeläisiä. Perisynti leviää syntymän kautta jokaiseen ihmiseen, ja se on sitä, että Jumala lukee Aadamin synnin syyllisyyden kaikille ihmisille syyksi (perisyyllisyys) ja että tämän syyksi lukemisen johdosta syntyvä periturmelus siirtyy luonnollisen polveutumisen välityksellä langenneilta vanhemmilta jälkeläisiin. Aadamin synnin vuoksi kaikkien osaksi tulee kuolema ja kadotus:
”yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema – – yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet – – tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi – – yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta – – yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi – – yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi” (Room. 5:12, 15-19);
”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23).
Se, että me kaikki kuolemme ja olemme luonnostamme kadotustuomion ansainneita, osoittaa, että olemme ”Aadamin rotua”, yhtä ainoaa ihmisrotua.
Niinpä sekin, että kaikki tarvitsemme pelastumista perkeleen, synnin, kuoleman ja helvetin vallasta, osoittaa meidät syntiinlangenneen Aadamin sukulaisiksi:
”yhden ihmisen (= Jeesuksen Kristuksen) vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi – – yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi” (Room. 5:18-19);
”joka (so. Jumala) tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat” (1. Tim. 2:4) – – ”Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi” (Room. 11:32) – – ”hän (Herra) ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2. Piet. 3:9);
”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa” (2. Kor. 5:19);
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16);
”Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa” (Gal. 3:28) – – ”Sanoohan Raamattu: ’Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään’. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat” (Room. 10:11-12) – – ”Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus” (Kol. 3:11);
”sinä (Karitsa, Jeesus Kristus) olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista” (Ilm. 5:9) – – ”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä” (Ilm. 7:9).
Ei ole rotuja – ”rasismi” on väärä termi, osa 2/3
B. Luonnon todistus
Luomistyön jälkeen Jumala totesi, että kaikki, mitä hän oli tehnyt, oli ”sangen hyvää” (1.Moos. 1:31). Jumalan Aadamille ja Eevalle luoma geneettinen koodi oli täydellinen, vailla vikoja ja puutteita. Aadam ja Eeva elivät paratiisissa. Ympäristö ja ilmasto olivat täydellisiä ja toimivat täydellisesti ja vakaasti.
Syntiinlankeemus kuitenkin toi synnin ja kuoleman maailmaan. Aadam ja Eeva lisääntyivät, ja heidän jälkeläisensä levisivät ympäri maailmaa. Noin 1600 vuotta luomisen jälkeen ihmisten synti oli kasvanut niin suureksi, että Jumala tuhosi koko silloisen ihmiskunnan vedenpaisumuksessa, Nooan väkeä lukuun ottamatta. Vedenpaisumus muutti ympäristön kokonaan. Vakaa ilmasto meni sekaisin ja muuttui.
Koska synti ja kuolema alkoivat heikentää ihmiselimistöä (sairaudet ovat ”pikkukuolemia”), myös geenistöön alkoi tulla mutaatioita (vaurioita). Lisäksi vedenpaisumuksen jälkeen ilmasto-olojen muututtua maahan kohdistuva säteily aiheutti lisää mutaatioita. Mutaatiot siirtyvät seuraaviin sukupolviin. Mitä pidemmälle aika kului, sitä enemmän mutaatioita kertyi ihmiskunnan geenistöön.
Tämä mutaatioasia selittää sen, miksi Aadamin ja Eevan ja lähimpien heistä polveutuneiden sukupolvien aikaan lähisukulaisten väliset avioliitot olivat normaaleja ja vaarattomia mutta eivät myöhemmin (Jumala kielsi ne myöhemmin, 3. Moos. 18.-20. luvut). Kun ihmisten geenistössä on paljon mutaatioita, silloin on olemassa huomattava vaara, että lähisukulaisilla on monia samoja vaurioita geenistöissään. Silloin lähisukulaisten avioliitoista voi koitua paljon ongelmia (esim. sairauksia ja epämuodostumia). Mitä kaukaisempaa sukua ihmiset ovat toisilleen, sitä vähemmän heillä on samoja mutaatioita ja sitä helpommin toisen puolison terve geeni peittää toisen puolison mutaatiogeenin. Aadamin ja Eevan aikaan mutaatioiden aiheuttamaa vaaraa ei ollut. Myöhemmin, kun vaara alkoi kasvaa huomattavaksi, Jumala kielsi lähisukulaisten avioliitot.
Jos siis mutaatio on geenistön vaurioitumista, silloin se voi vain vähentää ja vääristää geenistön informaatiomäärää ja vaihtelupotentiaalia. Alussa mainittu Hamin ja Waren kirja (s. 83) siteeraan biofyysikko Lee Spetneriä: ”Kaikki mutaatiot, joita on tutkittu molekyylitasolla, ovat osoittautuneet sellaisiksi, että ne vähentävät geneettistä informaatioita, eivät lisää sitä – – ei ole havaittu yhtäkään mutaatiota, joka lisäisi informaatiota genomiin.”
Mutaatiot eivät koskaan lisää geenistön informaatiota. Ei ole olemassa mitään luonnollista mekanismia, joka voisi lisätä informaatiota ihmisen geenistöön. Toinen tekijä, joka voi vaikuttaa geenistöjen kokoonpanoon (ei itse geeneihin), on luonnollinen valinta (esim. vaaleaihoiset pohjoiseen, mustaihoiset päiväntasaajan seuduille). Kuitenkin sekin vain vie pois informaatiota (esim. runsasmelaniinisiä soluja määrittävä geenistö häviää vähitellen pohjoisilla vaaleaihoisten alueilla). Yleensä tuo informaatio koskee pinnallisia seikkoja, sellaisia kuin koko, väri tai ruumiinosien suhteet. Mutaatiot ja luonnollinen valinta voivat vain vähentää geenistön informaatiota. Informaation lisääntyminen ei ole mahdollista.
Kuitenkin kehitysoppi eli evoluutio-oppi perustuu ajatukseen, että ihminen on kehittynyt yhdestä molekyylistä välivaiheiden (esim. apina) kautta ihmiseksi monien miljoonien vuosien kuluessa. Tämä vaatisi jatkuvasti uuden informaation ilmaantumista geenistöön. Onhan selvää, että jonkin organismin muuttuminen edellyttää geenistön muuttumista. Eläimet eivät siis voi muuttua toisiksi eläimiksi tai ihmiseksi. Lisko ei mitenkään voi muuttua linnuksi, koska liskolla ei ole esimerkiksi höyhengeenistöä. Tämä kumoaa kokonaan Darwinin kehitysopin. Lajit eivät voi muuttua toisiksi lajeiksi. Se on täysin mahdotonta.
Kuten luomiskertomuksesta Raamatun alussa käy ilmi, Jumala loi kaikki kasvit ja eläimen ”kunkin lajinsa mukaan.” Kaikki lajit luotiin jo luomisessa, eikä uusia eläin- tai kasvilajeja ole mahdollista enää syntyä. Kunkin lajin sisällä tietenkin voi em. luonnollisen valinnan tuloksena syntyä erilaisia alalajeja, mutta ne eivät, kuten sanottu, johdu uudesta geneettisestä informaatiosta vaan olemassa olevan informaation kaventumisesta paikallisesti. Eikä tällä ole mitään tekemistä minkään ”kehitysopin” kanssa.
Jossakin ympäristössä esimerkiksi keltaiset linnut menestyvät ja muun väriset linnut eivät menesty, ja silloin keltaiset linnut lisääntyvät hyvin ja muut huonosti. Seuraus on, että ko. ympäristöön jää vain keltaisia lintuja. Muiden kadotessa populaatiosta katoaa myös niiden värigeenistö. Geenistön informaatio vähenee. Toisessa ympäristössä taas punainen värimuoto menestyy hyvin ja syrjäyttää muut. Jossakin ympäristössä sininen värimuoto pärjää. Ulkonaisesti näyttää olevan suuri moninaisuus (yhdessä paikassa keltaisia, toisessa punaisia, kolmannessa sinisiä jne.), mutta kunkin populaation geenistössä on tapahtunut informaation vähentymistä (ne eivät enää pysty tuottamaan alkuperäisen parin värimoninaisuutta). Kuitenkin kehitysopin kannattajat käyttävät noiden monien värimuotojen löytymistä kehitysopin todisteena, kääntäen asia päälaelleen!
Kehitysoppi sanoo, että miljoonien vuosien kuluessa lajit muuttuivat kokonaan toisiksi lajeiksi, mutta mutaatiot ja luonnollinen valinta eivät voi tuottaa tuollaiseen muuttumiseen tarvittavaa uutta informaatiota. Kehitysoppi on puhdasta harhanäkyä, mieletöntä selittelyä. Kehitysoppi edellyttää myös väitettä, että elämä ja geenien koodijärjestelmä ja informaatio syntyivät itsestään kuolleesta aineesta, mikä on mielettömyyden huippu.
Mitä tekemistä kehitysopilla sitten on rotujen kanssa? Paljonkin. Kaikki. Ennen Darwinia ja hänen kehitysoppiaan ”rodulla” tarkoitettiin sellaisia löyhiä yhteisöjä kuin ”irlantilainen rotu”, ”suomalainen rotu” jne. Darwin sen sijaan ajatteli ihmisen kehittyneen apinasta ja asetti apinan ja ihmisen väliin jatkumon, jossa oli erilaisia rotuja, toiset lähempänä apinaa, toiset jo pitemmälle ihmisyydessä kehittyneitä (kriteerinä lähinnä ulkomuoto). Riippuen siitä, kuinka lähellä tai kaukana apinasta rotu oli, Darwin puhui (etenkin kirjassaan ”The Descent of Man”, ”Ihmisen syntyperä”) alemmasta rodusta, ylemmästä rodusta, primitiivisestä rodusta, kehittyneestä rodusta jne.
Tämä on nykyisen rasismin synty. Darwinin kehitysoppi edellyttää rotuja apinan ja ihmisen välimaastoon, ja lähes kaikki uskovat sen. Miksi uskovat sen? Koska se antaa laillisen ja tieteellisen verukkeen suunnata viha ja syrjintä eri ihmisryhmiä vastaan. Rasismi on siis perkeleestä sikiävää vihaa, joka käyttää oikeutuksenaan (verukkeenaan) Darwinin epätieteellistä kehitysoppia. Viha sai uuden kanavan. Kun päättäjämme puhuvat rasisminvastaisuudesta, he ymppäävät kansan mieliin erilaiset rodut (joita ei todellisuudessa ole olemassa) ja lietsovat siten rasismia. Darwin on mies, joka valheellisella tieteellään antoi ihmiskunnan syvälle vihalle kanavan. Kehitysoppi on rasistista filosofiaa, sanoo Hamin ja Waren kirja (s. 91). Samalla sivulla on Steven J. Gouldin lausunto:
”Biologiset argumentit rasismin hyväksi olivat ehkä yleisiä ennen vuotta 1859, mutta ne lisääntyivät suunnattomasti kehitysopin hyväksymisen jälkeen.”
Syy siihen, että kehitysoppi pysyy voimissaan (ehkä loputtomiin), on se, että ihmiskunta on täynnä vihaa (perkelettä, murhaa) toisiaan vastaan (huom. ihmisten syntejä tietenkin tulee vihata ja niistä tulee nuhdella, mutta ihmisiä ei tule vihata). Ei ole rotuja. Viha kuitenkin vaatii, että niitä kuvitellaan olevan, vaikka lain voimin.
On huomattava, että koska mutaatiot ja luonnollinen valinta eivät lisää geenistön informaation määrää, ei ole olemassa muita korkeammalle kehittynyttä ”ihmisrotua”. Tämä totuus pudottaa monet viha- ja ylemmyysintoilijat maahan. Loogisesti ei ole myöskään alemmalla kehitystasolla olevia ”rotuja.” Ihmiskunta on yksi ainoa biologinen rotu.
Myös kehitysopin kannattajien yleinen väite, että Raamatun luomisopin kannattajat uskovat, että Jumala loi kaikki elävät olennot täsmälleen siinä muodossa, jossa me tänään näemme niiden olevan, on väärä.
Luomisoppiin ja Raamattuun uskovat eivät usko, että Jumala loi eläimet juuri siinä muodossa kuin ne nykyisin ovat. Luomiskertomus ilmoittaa, kuten todettu, että Jumala loi eläimet ”kunkin lajinsa mukaan.” Kunkin lajin sisään Jumala loi geneettisen kyvyn tuottaa suuren vaihtelevuuden.
Kehitysopin kannattajat myös nostavat esiin esimerkkejä eläinten vaihtelevuudesta ja väittävät niitä todisteiksi kehitysopista, vaikka vaihtelevuus on rakennettu sisään eläinten geenistöön (myös luonnollinen valinta tapahtuu jo olemassa olevan geenistön puitteissa) ja vaikka kehitysoppi vaatisi uuden informaation ilmestymistä geenistöön, mikä on mahdottomuus.
Ihmisellä on reilut 20 000 geeniä. Jokainen perii kummaltakin vanhemmaltaan version jokaisesta geenistä, joten ne esiintyvät pareina. Geenien informaation lisäksi periytyy siis valtava määrä informaation variaatioita.
Kehitysoppi ja sen pohjalta rakennettu rotuoppi ovat kerta kaikkiaan tieteellistä pohjaa vailla olevia yhteiskunnallisia vihaoppeja, vihapuhetta kukkeimmillaan. Nyt kun genetiikka on osoittanut, ettei rotuja edes teoreettisesti voi olla olemassa, kehitysopista ja rotuopista on syytä luopua. Onkin esitetty seuraavanlaisia kommentteja (lähde: Ken Ham: ”The New Answers Book 1 – Over 25 Questions on Creation/Evolution and the Bible”, 2013, s. 222):
Ken Ham mainitsee, että eräässä aikakauslehden Journal on Counseling and Development artikkelissa tutkijat ovat esittäneet, että ”termi ’rotu’ on pohjimmiltaan niin vailla merkitystä, että se pitäisi hylätä” (artikkeli on: S. C. Cameron, S. M. Wycoff: ”The destructive nature of the term race: growing beyond a false paradigm”, Journal on Counseling and Development 76:277-285, 1998).
”Rotu on yhteiskunnallinen ajatusrakennelma, joka on peräisin pääasiassa joitakin tunnetun historian tapahtumia koskevista käsityksistä, eikä sillä ole perustanaan mitään biologista todellisuutta” (R. L. Hotz: ”Race has no basis in biology, researchers say”, Cincinnati Enquirer, s. A3, 20.2.1997);
”He (ihmisen genomin kartoittajat) olivat koonneet kasaan luonnoksen ihmisen genomin koko järjestyksestä, ja tutkijat olivat yksimielisesti ilmoittaneet, että on olemassa vain yksi rotu – ihmisrotu” (N. Angier: ”Do races differ? Not really, DNA shows”, New York Times web, 22.8.2000).
Ei ole rotuja – ”rasismi” on väärä termi, osa 3/3
Koska ihmisten ihonvärin ja silmien muodon suuri erilaisuus on kuitenkin juurruttanut rotuopin lujasti ihmisten mieliin, on syytä tuoda esiin tuon erilaisuuden geneettinen tausta.
Periaatteessa ihmisillä on aivan samanlainen iho, ja kaikilla on aivan sama väripigmentti (melaniini), toisilla sitä vain on enemmän (tumma iho) ja toisilla vähemmän (vaalea iho). Melaniinia on kahta muotoa: eumelaniini (ruskea – musta) ja feomelaniini (punainen – keltainen). Melaniini on päätekijä, joka määrittää ihon värin (muita ovat mm. eräät muut pigmentit, lähellä ihon pintaa kulkevat verisuonet ja ihon rasvakerroksen määrä).
Melaniinia tuottavat ihon orvaskeden pohjakerroksessa olevat melanosyytti-nimiset solut. Melanosyyttejä on kaikilla ihmisillä suurin piirtein sama määrä. Melanosyytit kokoavat melaniinin melanosomeihin, jotka siirtävät melaniinin samoin orvaskeden pohjakerroksessa oleviin jakautumiskykyisiin kantasoluihin. Kantasoluissa melaniinin tehtävänä on suojella solutumaa auringonvalon UV-säteilyltä. Vaaleaihoisilla suuri osa melaniinista häviää, kun kantasolut jakautuvat ja syntyneet solut vaeltavat orvaskedessä ylöspäin muodostaakseen lopulta ihon kuolleen kerroksen, marraskeden eli sarveiskerroksen. Jos ihossa on liian vähän melaniinia ja iho altistuu auringonvalolle, seurauksena on ihon palaminen ja suurentunut syöpäriski. Jos ihossa on liian paljon melaniinia ja iho saa liian vähän auringonvaloa, seurauksena on D-vitamiinin puute.
Ihmisellä ei ole geneettisesti määrättyä melaniinin määrää vaan geneettisesti määrätty potentiaali tuottaa melaniinia tietty määrä. Määrä lisääntyy auringonpaisteessa, jolloin iho ruskettuu. Jotkut ruskettuvat herkemmin, jotkut vähemmän herkästi.
Ihmisellä on 4-6 geeniä (niillä erilaisia alleeleja), jotka säätelevät tuotettavan melaniinin määrää ja tyyppiä. Tämän vuoksi on olemassa monenlaisia ihonvärejä. Selvyyden vuoksi seuraavassa selvityksessä oletetaan vain kaksi geeniä; toista merkitään a-kirjaimella, toista b-kirjaimella. Iso A ja iso B tarkoittavat geenejä, jotka koodaavat suurta melaniinin määrää, ja pikku a ja pikku b tarkoittavat geenejä, jotka koodaavat pientä melaniinin määrää.
Ihminen saa geenit kummaltakin vanhemmaltaan; ne esiintyvät siis pareina. Jos isän ja äidin sukusoluissa on geenit A ja B, lapsi on AABB, jolloin hänellä on musta iho. Jos isän ja äidin sukusoluissa on geenit a ja b, lapsi on aabb, jolloin hänellä on hyvin vaalea iho. Jos isällä on AB (musta iho) ja äidillä ab (vaalea iho), lapsi on AaBb (keskiruskea iho; lasta kutsutaan mulatiksi). Jos kaksi muotoa AaBb olevaa risteytyy, lapsilla voi olla mikä tahansa ihonväri mustan ja vaalean välillä (tämä siis tapahtuu yhdessä sukupolvessa).
Aadamista ja Eevasta ja Nooan perheestä voidaan siis sanoa, että he eivät voineet olla muotoa aabb eli ”valkoisia”, sillä silloin kaikki heidän jälkeläisensä olisivat olleet ”valkoisia”. He eivät voineet olla myöskään muotoa AABB eli ”mustia”, sillä silloin kaikki heidän jälkeläisensä olisivat olleet mustia. Heidän on täytynyt olla muotoa AaBb, jolloin jälkeläiset saattoivat yhdessä sukupolvessa olla valkoisia, mustia tai ruskeita.
On myös ihmisryhmiä, jotka ovat pysyvästi keskiruskeita. Heillä on geenistö aaBB, jolloin jälkeläisetkin voivat olla vain aaBB. Heillä voi olla myös geenistö AAbb, jolloin jälkeläisetkin voivat olla vain AAbb. Jos sitten nämä ryhmät risteytyvät niin että isä on aaBB ja äiti AAbb, silloin jälkeläiset voivat jälleen olla mitä väriä tahansa mustan ja vaalean väliltä yhdessä sukupolvessa.
Yllä kuvattu koskee kaikkia ihmisen ominaisuuksia. Silmien muoto esimerkiksi on kaikilla periaatteessa samanlainen. Aasialainen ovaali silmä on ”poikkeava” vain siitä syystä, että aasialaisten geenistö koodaa enemmän rasvakudosta silmien ympärille. Kaikilla ihmisillä on rasvakudosta silmien ympärillä, mutta joillakin sitä on enemmän, joillakin vähemmän.
Kun ihonväriä ja silmien muotoa säätelevä genetiikka ymmärretään, ymmärretään myös heti, ettei kyse ole mistään ”rotueroista”.
Lisäksi nuo ”rotueroiksi” katsotut ominaisuudet (ihon väri, silmien muoto jne.) ovat vain pikkuvariaatioita ihmisten välillä. On havaittu, että jos otetaan mitkä tahansa kaksi ihmistä maailmasta, geneettiset erot heidän välillään ovat luokkaa 0,2% (vaikka olisivat samasta ihmisryhmästä). Nuo ”rotueroiksi” katsotut ominaisuudet muodostavat vain 6% tuosta geneettisestä peruserosta, vastaten ihmisten välisten geneettisten erojen luokkaa 0,012%. Manhattanin North General Hospitalin pääjohtaja ja presidentti Harold Page Freeman on sanonut:
”Jos kysyt, mikä prosenttimäärä geeneistäsi heijastuu ulkonäössäsi, jonka perusteella me puhumme rodusta, niin vastaus näyttää olevan luokkaa 0,01%.” (lähde yllä jo mainittu New York Times webin Angier-artikkeli).
Faktat ovat selvät. Otan siteerauksen Hamin ja Waren kirjasta (s. 107):
”Faktat ovat selvät:
”1. Olemme tulleet yhdestä miehestä. ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista…” (1. Kor. 15:45). Tiedämme Jumalan sanasta, että kaikki ihmiset polveutuvat yhdestä miehestä, Aadamista. Y-kromosomi sisältää DNA:ta, joka siirtyy suoraan isältä pojalle. Ennustaisimme, että Y-kromosomin DNA on samanlainen kaikissa nykyisin elävissä miehissä. Y-kromosomin tieteellinen tutkimus näyttää tukevan sitä.
”2. Olemme tulleet yhdestä naisesta. ”Eeva – – oli kaiken elävän äiti” (1. Moos. 3:20). Tiedämme Jumalan sanasta, että kaikki ihmiset polveutuvat yhdestä naisesta, Eevasta. Mitokondriaalinen DNA siirtyy suoraan äidiltä lapselle. Ennustaisimme, että mitokondriaalinen DNA on samanlainen kaikissa nykyisin elävissä ihmisissä. Mitokondriaalisen DNA:n tieteellinen tutkimus näyttää tukevan sitä.
”3. Olemme täysiä ihmisiä hedelmöityksestä lähtien. Kaikki geneettinen informaatio yksilön luomiseksi on läsnä hedelmöityksessä, joten heti alusta alkaen hedelmöittynyt munasolu on täysi ihminen. Ei ole olemassa biologista perustaa vetää mitään muuta rajaa, jolloin meistä ”tulisi” ihmisiä. Jokainen ihminen on täysin ihminen, hedelmöityksestä elämän loppuun.
”4. On vain yksi ihmisrotu. Kaikki me polveudumme ensimmäisistä kahdesta ihmisestä. Koska meillä on yhteinen syntyperä, emme ole erilaisia biologisia rotuja.”
Sitä tosiseikkaa, että Raamattu tunnustaa orjuuden ja säätelee sitä (1. Moos. 21:9-10; 9:24-27; 2. Moos. 20:10, 17; Ef. 6:5-8; Filemon 12), ei voi käyttää rotuopin tueksi. Missään kohdassa Raamattu ei lyö orjiin rotuleimaa.
Hamin ja Waren kirja kuvailee myös sitä, mitä tapahtui ihmiskunnassa vedenpaisumuksen jälkeen. Ihmiskunta oli yhä yksi laaja ihmisryhmä, joten geenistö säilytti vaihtelevuutensa ja syvyytensä (luonnollinen valinta ei ollut kaventanut sitä). Oli yksi kieli ja yksi kulttuuri. Sitten kuitenkin ihmiskunta alkoi kapinoida Jumalan käskyä vastaan lisääntyä ja täyttää maa (1. Moos. 9:1). Ihmiskunta alkoi rakentaa itselleen kaupunkia ja Baabelin tornia ja tehdä itselleen nimen, etteivät he hajaantuisi yli kaiken maan (1. Moos. 11:1-9). Jumala kuitenkin sekoitti heidän kielensä ja hajotti heidät yli kaiken maan.
Kun ihmiset hajaantuivat eri puolille maailmaa, geenistö jakautui. Koska eri ihmisryhmillä oli eri kielet, he eivät voineet enää yhdessä nousta Jumalaa vastaan (kuten nykyisessä globalisaatiossa tapahtuu). Eri ryhmät joutuivat erilaisiin ilmastoihin ja ympäristöihin. Luonnollinen valinta alkoi toimia. Pohjoisille alueille siirtyneet ryhmät alkoivat olla vaaleaihoisia, koska tummaihoiset (paljon melaniinia estämässä sen vähäisenkin auringonvalon UV-säteilyä, joka oli) eivät kyenneet tuottamaan riittävästi D-vitamiinia ja sairastuivat helposti eivätkä lisääntyneet paljon. Tummaa ihoa koodaavat geenit alkoivat hävitä pohjoisista ryhmistä. Jos jollakin pohjoiseen menneellä ryhmällä oli hyvin vähän vaaleaa ihoa koodaavia geenejä, se saattoi kuolla sukupuuttoon. Päiväntasaajalla tapahtui ihonvärin suhteen päinvastoin. Ympäristön paine vaikuttaa geenien tasapainoon niin, että eri olosuhteissa olevilla ihmisillä on kyseisiin olosuhteisiin sopivia ominaisuuksia (ihonväri vain yksi esimerkki).
Jonkinlaisia poikkeuksiakin on, mutta niille löytyy geneettisiä tai muita selityksiä. Hyvin monet geneettiset ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat luonnolliseen valintaan. Eskimoilla esimerkiksi on ruskea iho (ei vaalea), vaikka he elävät oloissa, joissa on vähän auringonvaloa. Luultavasti heidän geneettinen tyyppinsä on sellainen kuin Aabb, joka ei salli heidän kehittää vaaleampaa ihoa. Eskimoiden muut ominaisuudet kuitenkin tekevät heistä hyvin sopivia niihin olosuhteisiin, joissa he elävät. Ja kalasta he saavat D-vitamiinia.
Tuo luonnollinen valinta, jonka tuloksena syntyy ihmisryhmiä, joilla on erilaisia ominaisuuksia, ei ole ”kehitystä” (todistetta kehitysopista), sillä uutta informaatiota ei synny. Sitä päinvastoin karsiutuu pois (esimerkiksi pohjoisessa ihonvärin AB-geenit). Luonnollinen valinta tapahtuu olemassa olevan geenistön puitteissa. Koska geenikombinaatioita voi syntyä lyhyessä ajassa (yhdessä sukupolvessa), erilaisia ihmisryhmiä saattoi syntyä nopeasti eri puolille maailmaa. Näitä ryhmiä ei voi sanoa ”roduiksi”. Erilaisia kulttuureita maailmassa on, mutta geenistö on ihmiskunnassa kaikkialla lähes identtinen (vain mutaatiot ja luonnollinen valinta ovat muokanneet sitä).
Lopuksi on hyvä kiinnittää huomiota nyt 4.11.2015 julkaistuun uutiseen, jossa kerrotaan poliitikkojen lupautuneen vastustamaan kaikenlaista rasismia;
http://yle.fi/uutiset/poliitikot_lupautuvat_vastustamaan_kaikenlaista_rasismia/8430575
Uutinen on seuraava:
”Poliitikot lupautuvat vastustamaan kaikenlaista rasismia
”Eduskuntapuolueet ovat yhdessä rintamassa sitoutuneet vastustamaan kaikkea rasismia. Puolueet ovat allekirjoittaneet uudestaan eurooppalaisten puolueiden rasismin vastaisen sitoumuksen. Eduskuntapuolueet ovat yhteisrintamassa laittaneet nimensä eurooppalaisten puolueiden rasismin vastaiseen peruskirjaan. Puolueet ovat uusineet sitoumuksen neljän vuoden takaa. Sitoumuksen mukaan puolueet lupaavat vastustaa rasismia eri tavoilla Suomessa. He lupaavat torjua ja puuttua kaikenlaiseen rasistiseen toimintaan. Sitoumuksen mukaan heidän pitää pidättäytyä yhteistyöstä puolueiden kanssa, jotka lietsovat rotuvihaa ja ennakkoluuloja. Ihmisoikeudet ovat peruskirjan mukaan kaikilla samat, eikä niitä saa loukata.”
Koska kuitenkaan rotuja ei ole, ei voi olla rotuvihaakaan, rasismia. Koska maan johto kaikesta huolimatta ymppää kansan mieliin rasismin käsitettä antaen ymmärtää, että rotuja on, se lietsoo rasismia, luo sille syntypohjaa.
Kirjoitukseni on vapaasti käytettävissä, myös Magneettimedian käytettävissä.