Sappinesteen merkitys Yksi maksan tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa päivittäin noin 1-1,5 litraa sappinestettä. Sappineste on viskoottista, karvaanmakuista ja väriltään keltaista, ruskeaa tai vihreää alkaalista nestettä. Ilman riittävää sapeneritystä ruoka ei sula tai sulaa vain osittain. Sappineste on välttämätöntä esimerkiksi ohutsuolen toiminnan kannalta rasvan ja kalsiumin imeyttämiseen. Sulamaton rasva viestittääkin riittämättömästä sapenerityksestä. Sulamaton rasva kulkee hitaasti […]
sairaus - sivu 1/1
Alzheimerin tauti on pelottava sairaus. Se näyttää tulevan varoituksetta, ja mikä pahinta, se on tähän saakka ollut parantumaton. Tällä hetkellä parasta, mitä voi toivoa on hidastaa sen etenemistä eri lääkkeillä, ravintolisillä ja elämäntavan muutoksilla. Alzheimerin tauti, joka sai nimensä sen löytäjän saksalaisen psykiatrin Alzheimerin mukaan, on etenevä, rappeutumissairaus, joka hyökkää aivojen hermosoluja vastaan ja johtaa […]
Diabetes-tapausten määrä, erityisesti tyypin II diabeteksen, on noussut hurjasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana koko maailmassa, varsinkin korkean elintason teollisuusvaltioissa. Ihmisten eliniänodotteen kasvaessa lisääntyy myös aikuisiän tyypin II diabetes, joka kehittyy hitaasti ja puolet potilaista sairastaa sitä tietämättään.
Parkinsonin tauti on yksi yleisimmistä ikäihmisten neurologisista sairauksista. Yleensä se kehittyy 50 ikävuoden jälkeen, yhtä lailla miehille kuin naisille kaikkialla maailmassa, eikä siihen tunneta parannuskeinoja. Yleisimmät oireet ovat käsien vapina, lihasten jäykkyys, liikkeiden hitaus ja hienomotorisen tarkkuuden katoaminen. Oireet pahentuvat taudin edetessä ja muitakin neurologisia oireita voi ilmaantua, kuten sekavuutta, masennusta, dementiaa ja ahdistusta.
Yhdysvaltojen terveysviraston tartuntatautien keskuksen CDC:n mukaan autismia sairastavien lasten määrä Yhdysvalloissa on noussut 78 % viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvalloissa arvioidaan nyt yhden 88:sta lapsesta sairastavan jonkin asteista autismia. Pikkuhiljaa vanhemmat ovat heränneet ihmettelemään, miksi niin moni terveenä syntynyt lapsi saa omituisia kehityshäiriöitä kahden vuoden iässä. Vanhemmilta on salattu asioita.
Lääketeollisuus on tehtaillut sairauksia aina levottomista jaloista kaljuuntumiseen ja ujouteen.
Epigenetiikassa irtaudutaan itse geeneistä ja katsotaan mitkä asiat vaikuttavat geenien aktivoitumiseen. Tulevaisuudessa epigenetiikka saattaa mullistaa esimerkiksi syöpätutkimuksen.