Tulehdus kuriin elämäntapavalinnoilla

Elämä modernissa maailmassa voi tuntua armottomalta hullunmyllyltä. Monet meistä uupuu, ja monilla on epämääräinen tunne, ettei tällainen paine voi olla kellekään hyväksi. Mutta emme piittaa siitä, ajattelemmehan, että vain nahjukset valittavat stressistä. Odottaahan viikonloppuna lasillisen viiniä ja roskaruokaa. Mutta tällaisessa ajattelutavassa piilee katastrofin alku. Stressi ei ole heikkouden merkki. Fyysinen ja psyykkinen stressi ovat nykyajan vitsauksen suurimpia laukaisijoita, ne ovat yhteydessä yleisimpiin sairauksiin aina sepelvaltimotaudista masennukseen ja kroonisesta kivusta hermostorappeumasairauksiin.

Parhaat tulehdusta lievittävät ruoat
Chian siemenet	Vihreä tee
Villikalan rasva	Valkoinen tee
Ruoholla ruokittujen eläinten rasva	Bataatti
Kurkuma	Valkosipuli
Inkiväärinjuuri	Kaneli
Parsakaali	Itämaiset sienet
Ekstraneitsytoliiviöljy	Saksanpähkinä
Greipit	Avokadot
Jauhetut pellavansiemenet	Hampunsiemenet
Papaija	Hapankirsikka
Marjat (erityisesti siniset)	Kelpit
Cayennepippuri	Vihreät

Ja se vitsaus on tulehdus. Ennen tätä päivää emme juurikaan tienneet mikä sekoittaa kehoa suojaavan immuuniprosessin, ja käytössämme on valitettavan vähän oikeasti toimivaksi osoitettuja tapoja tehdä asialle jotain. Mutta tunnemme prosessin aiempaa yksityiskohtaisemmin, kuinka se vaikuttaa kehoon ja mieleen, ja kuinka sen voi pitää kunnossa. Uusi tieto auttaa kehittämään hoitoja, joilla voi vihdoin sammuttaa tauotta raivoavan palon – emme estä sitä syttymästä vaan sammutamme sen kun se ei enää aja asiaansa.

Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa hyötyisivät toimivista hoidoista. Heillä on kroonisesta tulehduksesta johtuva sairaus, kuten nivelreuma, astma tai keliakia. Se auttaisi myös meitä, jotka haluamme syödä palan kakkua ilman kärsimättä sitä seuraavasta tulehdustilasta. Tulehduksen hallintaan soveltuvat menetelmät voisivat estää terveydellemme pitkällä aikavälillä aiheutuvia haittoja, joita moderni elämäntapa aiheuttaa.

”Siitä ei ole epäselvyyttä, tulehdus on kaikki kaikessa,” toteaa Charles Serhan, Harvard Medical Schoolin immunologi. ”Kun olemme oppineet ymmärtämään genomin roolin, seuraava haaste on ymmärtää tulehduksen merkitys.”

Tulehdus on kehon ensimmäinen puolustuslinja. Ilman sitä olisimme jokaisen yksittäisen patogeenin armoilla. Kun kehoa suojaava pintakerros rikkoutuu vamman tai infektion johdosta, käynnistyy perinteinen tulehdusreaktio, jolloin esiintyy punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja kipua. Ensin vahingoittuneet solut erittävät sytokiineiksi kutsuttuja kemikaaleja, jotka lisäävät verenkiertoa vahingoittuneella alueella ja hälyttävät immuunijärjestelmää valmistautumaan taisteluun. Kuumotus on kasvaneen verenkierron sivuvaikutus. Punaisuus johtuu verisuonien laajenemisesta, jolloin veri tulee lähemmäksi ihon pintaa. Kudos turpoaa kun verisuonten läpäisevyys kasvaa, jolloin nestettä ja valkosoluja vuotaa ulos ja ne täyttävät kudoksen. Sitten solut hyökkäävät ja ahmivat tunkeutuneet patogeenit ja poistavat myöhemmin jätteet.

Tämä perusreaktio voi vaihdella riippuen kehon kohtaamasta haasteesta. Jos esimerkiksi nyrjäytät nilkkasi, nivel turpoaa ja alkaa kuumottaa, tuntua kivuliaalta ja sitä on vaikea liikuttaa. Jos sinulla on nuha, hengitysteiden verisuonet turpoavat ja tukkivat nenän jolloin tulehdukselliset histamiinit stimuloivat limantuotantoa, mikä saa yskimään ja niiskuttamaan. Jos sinulla on flunssa, kaikki edellämainitut tapahtuvat, minkä lisäksi tulehdus leviää kaikkialle kehoon ja aiheuttaa särkyä nivelissä ja lihaksissa.

Koko kehityshistoriamme aikana akuutti tulehdus on toiminut vallan mainiosti, käynnistynyt ja ratkaissut ongelman ja sammunut kun vaara on mennyt ohitse. Mutta nyt moderni elämäntapa uhkaa herkkää tasapainotilaa. Lihavuus, stressi, saasteet, huono ruokavalio ja ikääntyminen painavat vaakaa matalan tulehdustilan suuntaan, ja sen sijaan että tulehdus olisi rajoittunut tiettyyn kudokseen, koko keho on jatkuvasti valmis torjumaan uhan jota ei koskaan tule.

Tämä piilevä jatkuva tulehdustila ei välttämättä oireile, mutta se voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa aina sepelvaltimotaudista tyypin 2 diabetekseen ja hermostorappeumasairauksiin. Vuonna 2008 Yalen yliopiston immunobiologi Ruslan Medzhitov nimesi sen ”parainflammaatioksi” ja väitti, että se on pitkän ja kaloripitoisen elämän valitettava seuraus.

Stressi on erityinen ongelma. Noradrenaliinihormoni, jota vapautuu henkeä uhkaavan tilanteen kynnyksellä, käynnistää saman tapahtumaketjun kuin infektio tai vamma. Vaikka menneisyydessä stressitilanne meni nopeasti ohitse, näinä päivinä monet meistä kantavat mukanaan aikapommia, sillä stressin aiheuttama tulehdus ei koskaan poistu lopullisesti. ”Kroonista matala-asteista tulehdustilaa pidetään tieteenalallamme yhtenä keskeisimmistä reiteistä, joka yhdistää stressipitoisen elämän sairauksiin,” sanoo Nicolas Rohleder Brandeis yliopistolta Massachusettsista. Esimerkiksi kuluneen muutaman vuoden aikana Rohleder on havainnut, että pitkäkestoinen vakavasti sairaan perheenjäsenen hoitaminen ja usean lyhytkestoisen stressijakson sarja molemmat nostavat tulehdusmarkkereiden määrää muuten terveillä henkilöillä.

Lihavuus ei ole ainoa tulehdusta aiheuttava modernin ajan sairaus. Pieni määrä kehonrasvaa on terveellistä, ja itse asiassa sitä tarvitaan säätelemään ei vain immuunijärjestelmää vaan myös ruokahalua, mielialaa ja aineenvaihduntaa. Mutta kun kehon rasvaprosentti saavuttaa 25-30 prosenttiyksikköä, tasapaino siirtyy. Kehon rasvakudos varastoi suuria määriä tulehduksellisia sytokiineja, ja jos rasvaa on liikaa, erityisesti sisäelinten ympärillä, voi seurauksena olla jatkuva matala-asteinen tulehdustila. ”Suuri määrä rasvaa toimii tulehduksellisena kudoksena,” sanoo Derek Gilroy, immunologi Lontoon yliopistolta. ”Voit siis kuvitella, että sellainen elämäntapa – että syöt vääriä ruokia – sekoittaa tasapainotilan.”

Nykyajan runsassokerinen ruokavalio voi aiheuttaa myös iensairauksia. Keho voi siirtyä tulehdustilaan, joka on yhdistetty korkeampaan valtimonkovettumataudin riskiin: valtimoiden rasvakertymät on yksi sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskitekijöistä.

Mitä kauemmin tulehdusmarkkerit kiertävät elimistössä, sitä todennäköisemmin ne aiheuttavat ongelmia. Ongelmat voivat olla suhteellisen pieniä, esimerkiksi pitkittynyt nuha, kun vaste on käynnissä vaikka sitä ei enää tarvita. Ne voivat myös olla hengenvaarallisia. Tuore lähes kolmellasadalla ihmisellä tehty tutkimus osoitti, että tulehdus on suoraan yhteydessä sepelvaltimotaudin alkuvaiheisiin. Kolmen vuoden ajanjaksolla ne ihmiset, joilla oli enemmän stressiä ja stressiin liittyvää aivotoimintaa, heillä oli paitsi korkeammat C-reaktiivisen proteiinin tasot, joka on tulehdusmarkkeri, mutta myös suurempi sydän- ja verisuonisairauksien riski. Näyttää siltä, että kun kierrossa on enemmän valkosoluja, ne hakeutuvat kaikkiin rasvaplakkeihin jotka ovat kertyneet valtimoihin, mikä suurentaa repeämisen todennäköisyyttä. Repeämän seurauksena suonen seinämä saattaa alkaa vuotaa, jolloin muodostuu tukos, joka saattaa aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen.

Krooninen tulehdus voi myös nostaa masennuksen riskiä. Monet tulehduksen psyykkisistä oireista – väsyneisyys, pahanolontunne ja ruokahaluttomuus – vaikuttavat suurelta osin masennukselta. Osa arvelee ovatko nousseet tulehdusarvot syynä ainakin osaan masennuksista ja muista mielenterveysongelmista. Tämä voi olla syy siihen miksi masennuslääkkeet, jotka eivät lievitä tulehdusta, eivät usein tehoa.

Ratkaisu lienee säästää akuutin tulehdusvasteen hengensäilymistä edistävät ominaisuudet ilman että tila jää päälle. Mutta kuinka?

Eräs vihje saatiin vuonna 2000 kun Serhan ja hänen ryhmänsä paljastivat, että tulehduksella on katkaisin. Tuohon asti ajateltiin, että tila sammuu pikkuhiljaa kun sytokiineja erittävien immuunisolujen määrä vähenee ja vaikutus heikkenee. Itse asiassa Serhan havaitsi, että neutrofiilit ja makrofagit, ne valkosolutyypit jotka käynnistävät prosessin, vaihtavat kurssia heti kun homma toimii, vapauttaen toisen sarjan kemikaaleja – joita kutsutaan resolviineiksi – jotka auttavat siivoamaan jäljelle jääneet sytokiinit ja jätteet pois.

Rikkinäinen kytkin

Tämä sai Serhanin ja muut pohtimaan, että krooninen tulehdus ei välttämättä johdu liian voimakkaista signaaleista vaan katkaisinongelmista. Jälkeisinä vuosina hän on tutkinut resolviineja ja niihin liittyviä kemikaaleja, jos olisi mahdollista valjastaa tai matkia niiden vaikutuksia.

Yksi rikka rokassa on se ettei osata tehdä pesäeroa akuutin tulehdustilan eri vaiheiden välille – joka johtuu vaikkapa haavasta vai nuhasta – ja paljon haitallisemman kroonisen, matala-asteisen tulehduksen välillä. Tämä johtuu osittain siitä, että kehossa kiertää jatkuvasti immuunisoluja ja sytokiineja, joten otettiinpa verestä tai kudoksesta kuva koska tahansa, se näyttää tulehtuneelta vaikka ne olisivat terveitä.

Serban uskoo, että kierrossa olevien resolviinien tarkastelu voi olla parempi vaihtoehto. Hän on havainnut, että ihmisillä, joilla on tyypin 2 diabetes, on kierrossa enemmän sytokiineja mutta vähemmän resolviineja. Tämä on tärkeä havainto, koska samojen valkosolujen, jotka käynnistävät tulehdusvasteen, tulisi myös erittää resolviineja jotta se päättyy. Eli jos henkilöllä on kierrossa runsaasti sytokiineja mutta vain vähän resolviineja, on se merkki kroonisesta tulehduksesta – ongelma on siis katkaisimessa. ”Uskon että tätä voitaisiin jo käyttää diagnostiikassa,” Serhan sanoo.

Hän on myös työskennellyt tukikudostulehdustutkija Massachusettsin Cambridgen Forsyth instituutin tutkija Thomas Van Dyken kanssa tutkien suuvesiä, jotka sisältävät resolviineja. Jäniksillä suuvesi ei vain puhdistanut tulehtuneita ikeniä vaan myös alensi sydän- ja verisuonisairauksien tulehdusmarkkereita. Ihmiskokeita suoritetaan tälläkin hetkellä.

Tutkijat etsivät paitsi tapoja diagnosoida ja hoitaa matala-asteista tulehdusta terveeltä näyttäviltä ihmisiltä, mutta myös lääkkeitä jotka saavat kehon itsensä rauhoittamaan tulehdusta niillä, joilla on krooninen sairaus kuten niveltulehdus tai tulehduksellinen suolistosairaus. Tulehdusta lievittävien lääkkeiden tämänhetkinen sukupolvi, joihin kuuluu steroidiset ja ei-steroidiset tulehduksenlievittäjät kuten ibuprofeeni ja naprokseeni, lievittää alkanutta tulehdusta, mutta ei tee mitään sen lopettamiseksi. Näiden lääkkeiden käyttö voi lievittää kivuliasta nivelturvotusta, mutta immuunivasteen vaientaminen jättää alttiiksi uusiutuville infektioille ja heikentää kykyä torjua viruksia ja toipua vammoista.

”Krooninen tulehdus saattaa olla tärkein yksittäinen reitti, joka yhdistää stressipitoisen elämän sairauksiin”

Resolviinitasojen nosto auttaisi ratkaisemaan ongelman eikä vain piilottaisi seurauksia. Resolviinit aktiivisesti auttavat kehoa hankkiutumaan eroon bakteereista ja viruksista, Serhan sanoo, ”joten on vain pieni tai olematon mahdollisuus että vastustuskyky heikkenee, tai että altistuu uusiutuville infektioille, kuten on monien nykylääkkeiden laita”. Win-win-tilanne siis.

Vaikka uusia hoitoja tutkitaan koko ajan, nykyisistä lääkkeistä vain aspiriinilla on resolviinimaisia vaikutuksia. Se estää proinflammatoriset välittäjäaineet, mutta Serhanin ryhmä havaitsi, että pienellä annostuksella aspiriinilla on toinen ainutlaatuinen ominaisuus: se laukaisee luonnollisten resolviinien stabiilimpien versioiden tuotannon. Nykyisin saatavilla lääkkeillä voi käynnistää tulehdustilan sammutuksen vain yhdellä tavalla. ”Ota pieni annos aspiriinia”, Serhan neuvoo.

Tässä voi kuitenkin pian tapahtua muutos. Gilroy ja hänen ryhmästä testaavat uutta lääkettä nimeltä anabasumi, joka matkii kehossa kannabinoideiksi kutsuttuja luontaisia kipulääkkeitä. Tähän mennessä se näyttää ehkäisevän tulehdusta yhtä hyvin kuin steroidit, mutta sivuvaikutukset ovat vähäisempiä. Se myös puhdistaa aktiivisesti haavoja bakteereista. ”Riippumatta siitä kuinka tehokasta lääkkeesi on, jos et poista antigeenia, tulehdus ei hellitä,” sanoo Gilroy. ”Sillä on, ainakin terveistä henkilöistä koostuvalla ryhmällä tulehdusta sammuttava vaikutus, jota emme havaitse tai ole nähneet millään muulla lääkkeellä”. Sitä on kokeiltu vasta ihotulehduksen kanssa, mutta lääkettä on testattu myös kystiseen fibroosiin. Vaikutukset ovat olleet lupaavia.

Myös kipua lievittävät lääkkeet voisivat hyötyä uudesta tiedosta kuinka tulehdus saadaan sammumaan. Resolviinien on havaittu säätelevät kipua, ja niiden reseptoreita on löydetty takajuuren hermosolmusta, joka on eräänlainen liitos tuntohermojen ja selkäytimen välillä. ”Jos niitä voidaan hyödyntää terapeuttisessa mielessä, tulevaisuudessa ne voivat korvata opioidit kivunhallinnassa, eivätkä ne aiheuta riippuvuutta,” sanoo Serhan.

Gilroy kuitenkin varoittaa odottamasta resolviineilta liikoja. Tulehdus on kaikkien terveysongelmien ydin, koska se ei ole yksi- vaan monitahoinen ilmiö, hän muistuttaa.

”Sairauksien kuten Alzheimerin, syövän, autoimmuunisairauksien kuten nivelrikon taustalla on hyvin erilaisia tulehdusprosesseja,” hän sanoo. ”Minun on vaikea ymmärtää, ottaen huomioon että on monia tapoja joilla taudit ilmenevät, ne voivat ratketa samalla mekanismilla.”

Liikkuva kohde

Tämä osoitettiin tuoreessa kokeilussa, jossa Gilroyn ryhmä injektoi bakteereja nivelrikkoa sairastavien ihon alle – se on kivulias sairaus, jolle on tyypillistä autoimmuunisairaudesta johtuva krooninen tulehdus. Heidän nivelrikkoon liittyvä tulehdustila säilyi, mutta heillä ei ollut ongelmia sammuttaa ihopohjaista tulehdusta, jonka injektio aiheutti. Kaksi tulehdustyyppiä, ja niiden ratkaisureitit, näyttävät täysin erilaisilta. Tämä pätee myös samaan sairauteen eri ihmisillä sekä eri kudoksiin samalla henkilöllä, Gilroy sanoo. Sairastumisalttiudessa on eroja sukupuolten välillä: jostain selittämättömästä syystä naiset sairastuvat todennäköisemmin autoimmuunisairauteen. ”Tulehdus ei ole tulehdus,” Gilroy sanoo. ”Tämän prosessin sammuttaminen riippuu, uskoakseni, sairaudesta, elimestä ja tilanteesta.”

Ratkaisujen seulonta – ja jopa sen selvittäminen mitä käyttää missäkin tilanteessa – ei ole helppoa. ”Se on sama kuin menisit baariin jossa on meneillään iso baaritappelu, mutta et tiedä ketkä ovat osallisia, tai kuka aloitti sen ja kuinka se tulee päättymään,” Gilroy sanoo. ”Härnääminen ja osapuolien erottaminen toisistaan auttaa ymmärtämään mitä on meneillään.”

Tarkempia yksityiskohtia odoteltaessa, on kolme yksinkertaista asiaa joilla voit pitää tulehduksen loitolla. Mainituista resolviineista jokainen muodostuu välttämättömistä omega-3-rasvahapoista. Keho ei juurikaan tuota niitä, joten niitä saa vain ruoasta, joista paras lähde on rasvaiset kalat. Kunhan varmistat että syöt rasvaista kalaa tai vastaavaa suositeltavat kolme annosta viikossa, kehomme saa mahdollisesti riittävän määrän raaka-ainetta lievittämään tulehdusta, Serhan sanoo. Omega-3:sten ja tulehduksen lievittymisen välinen yhteys saattaa selittää miksi runsaasti niitä sisältävä ruokavalio on yhteydessä alentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin.

Tutkimukset myös yhdistävät enemmän rasvaa ja sokeria sisältävän ruokavalion tulehdukseen. Tämä, yhdistettynä tutkimuksiin joiden mukaan tuoreiden hedelmien ja vihannesten pigmentti auttaa säätelemään tulehdusta, viittaa siihen että syömisen perusvinkki pätee myös täällä: kuluta vähemmän prosessoituja ruokia ja huomattavasti enemmän täysviljoja, hedelmiä ja kasviksia.

Myös tietynlaisesta liikunnasta on apua. Tuore rotilla tehty kokeilu osoitti, että selän tulehdus lievittyi nopeammin rotilla kun kyseisiä lihaksia venyteltiin kahdesti päivässä, mikä stimuloi resolviinien eritystä lihaksissa, minkä ansiosta rottien liikkuvuus ja paraneminen oli nopeampaa kuin verrokkirotilla. Ryhmä joka toteutti tutkimuksen, jota johti Harvard Medical Schoolin Lisbeth Berrueta, tutkii toimiiko ”joogakoe” vapaaehtoisilla koehenkilöillä.

Liikunta ylipäätään näyttää selkeästi torjuvan tulehdusta. Myönnettäköön, se aiheuttaa piikin sytokiini IL-6:n pitoisuudessa lihaksissa ja veressä, mitä pidetään yleensä merkkinä tulevasta tulehduksesta. Tästä huolimatta Australian Sydneyssä sijaitsevan Garvan instituutin Mark Febbraion, joka ensimmäisenä havaitsi vaikutuksen 2008, sanoi että tässä tapauksessa IL-6 toimii tulehdusta lievittävänä molekyylinä, jonka määrä nousee huippuunsa juuri ennen kuin maksa saa signaalin hajottaa rasvaa ja poistaa ylimääräisen IL-6:n verestä. Eli, Febbraio sanoo, ellei se johda vammoihin, mikään määrä fyysistä aktiivisuutta ei laita elimistöä tulehdukselliseen tilaan. ”Liikunta on täysin anti-inflammatorista. Jopa kovaa harjoittelevilla urheilijoilla IL6[tasot] ovat suurimman osan ajasta [hyvin matalat],” hän sanoo.

Mutta sinun ei tarvitse harjoitella triatlonia varten jotta voisit torjua tulehdusta. Tutkijat havaitsivat, että jopa 20-minuutin kävely vaikuttaa.

Sen lisäksi että tulisi syödä oikein ja harrastaa liikuntaa, näinä päivinä jokaisella julkkiskokista poppitähteen on omat pikavinkkinsä kuinka parhaiten torjua tulehdusta. Onko basilikavaahtokylvyssä tai kurkumalattessa mitään perää? Kurkumiinilla, kurkuman aktiivisella ainesosalla, on tulehdusta lievittäviä vaikutuksia soluviljelmän soluihin, mutta kliinisten tutkimusten näyttö ihmisillä on toistaiseksi ollut vaatimatonta. Tämä voi johtua osittain siitä, että suurin osa läpäisee kehon imeytymättä. Vastaavasti on täysin arvailujen varassa, kuinka basilika imeytyy kehoon. Toisaalta, jos se auttaa rentoutumaan – ja kunhan viimeisimmät villitykset eivät itsessään aiheuta stressiä – anna palaa. Kun tulehdus roihuaa, jokaisesta sammuttajasta on apua.

 

Lähde: Preventdisease.com

Lue myös:

Välimeren ruokavalio alentaa lihavuuteen liittyvää tulehdusta
Kaiken takana on tulehdus?