Vaihtoehtoinen selitys sydäntaudille ja erilaisia hoitomuotoja

Sydänsairaudet ovat yleistyneet maassamme epidemiaksi asti. Tavanomaiset hoitomuodot, kuten statiinilääkkeiden käyttö ja leikkaukset, edes valtimon ohitusleikkaukset ja laajennukset, eivät yleensä toimi kovinkaan hyvin. Mikä sitten toimii?

Tri Thomas Cowan on perhelääkäri ja Weston A. Price –säätiön perustaja.

Kirjassaan Human Heart, Cosmic Heart: A Doctor’s Quest to Understand, Treat, and Prevent Cardiovascular Disease, joka on myös saatavilla äänikirjana, hän auttaa vastaamaan kysymykseen.

Kirja on sisällöltään kiehtova, ei liian tekninen, minkä vuoksi se on oiva lisä kenen tahansa maallikon terveyskirjahyllyyn.

”Käytännössä kirja koostuu kolmesta osasta,” Cowan kertoo. ”Olipa syy mikä tahansa, kohtaloni urallani on ottaa joitain suurimmista hyväksytyistä tosiasioista tarkasteluun … ja yritän päätellä pitävätkö ne paikkaansa vai eivät.

Ensimmäinen osa kertoo oman [henkilökohtaisen] tarinani … Toisessa osassa tarkastelen teoriaa, jonka mukaan sydän on pumppu. Väitän, että sydän ei ole pumppu. Sen jälkeen selitän kuinka veri liikkuu ja mitä sydän tekee, ja mitä mielenkiintoista siitä seuraa.

Kolmas osa … [kertoo] mikä aiheuttaa sydänkohtauksen … Mielenkiintoinen pointti: opin lääketieteellisessä, että sepelvaltimoita on neljä. Joidenkin lähteiden mukaan kolme. Joissakin lähteissä kaksi.

Jopa perusasiat kuten kuinka monta pääsepelvaltimoa meillä on on itse asiassa kiistanalainen kysymys. Kyse on semantiikasta.”

Valtimoplakki ei aiheuta sydänkohtausta

Olipa niiden tarkka määrä mikä hyvänsä, yleisen käsityksen mukaan kaikki veri saapuu sydämeen sepelvaltimoiden eli pääverisuonten kautta. Jos plakki tukkii yhden tai useamman niistä, muodostuu pullonkaula joka estää verta pääsemästä läpi.

Alueet tukkeuman takana eivät saa yhtään verta, eikä näin ollen happea tai ravinteita. Ensimmäinen merkki tästä on kipu, jota kutsumme angiinaksi. Kun ongelma kärjistyy, kipu pahenee, mitä kutsutaan epävakaaksi angiinaksi. Ilman hoitoa saat lopulta sydänkohtauksen.

Sydäntautien hoidossa ensisijaisena tavoitteena on hankkiutua eroon plakista, käyttämällä laajennuksia, tekemällä ohituksia, alentamalla kolesterolia (koska plakin väitetään johtuvan liiallisesta kolesterolista) tai ohjeistaa potilasta noudattamaan vähärasvaista ruokavaliota.

”[Valtavirtaisen käsityksen mukaan] se johtuu plakista,” Cowan sanoo. ”Kirjan pointti on se, että se EI johdu plakista.”

Miksi sydäntä ei tulisi tarkastella pumppuna

Kardiologeille ja lääkäreille ylipäätään opetetaan, että sydämen seinävät saavat aikaan paineen, joka saa veren syöksymään kaikkialle kehoon. Sydäntä siis pidetään eräänlaisena pumppuna – järjestelmänä, joka synnyttää paineen kun lihakset supistavat kammioita.

Kehossa on kuitenkin huima määrä verisuonia. Suurin osa sydämen ja kehon verisuonista on hiusverisuonia, jotka ovat hyvin ohutseinämäisiä ja erittäin kapeita putkia.

Jos nämä verisuonet levitettäisiin tasaiselle pinnalle, ne peittäisivät kolmen jalkapallokentän suuruisen alueen. Jos verisuonet aseteltaisiin peräkkäin, ne yltäisivät yhdestä kolmeen kertaa maapallon ympäri.

”Pumpputeorian mukaan meillä on noin puolikiloinen, melko ohutseinämäinen elin, ja se pumppaa verta maapallon ympäri joka ikinen päivä 70 vuoden ajan; 60-70 kertaa minuutissa. Tuo puolikiloinen, ohutseinämäinen elin [väitetysti] kykenee synnyttämään tarpeeksi suuren paineen puristamalla …

Suoraan sanottuna väite on naurettava. Mutta se ei rajoitu tähän. Jos piirrät virtausnopeusdiagrammin, osoittautuu että veri liikkuu nopeimmin sydämessä, juuri ennen sydäntä ja sydämen jälkeen.

Kun se kulkeutuu pikkuvaltimoihin, ja niistä pienempiin verisuoniin, se päätyy hiusverisuoniin … [joissa] se pysähtyy ja pyörähtelee hieman, tai liikkuu erittäin hitaasti, riippuen siitä ketä uskot … Vertauskuvana voidaan ajatella kapeaa jokea, joka virtaa nopeasti ja kun se päättyy suistoalueelle, virtaus on erittäin hidasta.

Sen täytyy virrata hitaasti – lähes pysähtyä – jotta se vaihtaisi kaasuja ja ravintoaineita. Eli se ei vain pumppaa maapallon ympäri, vaan puolivälissä matkaa pysähdymme ja jatkamme uudelleen matkaa. Ja kaikki saa voimansa takaa tulevasta työnnöstä …

Asia on vielä huonommin, sillä vasemmassa kammiossamme on ulosvirtausputki nimeltä aortankaari … joka on McDonaldsin kaaren muotoinen. Veri menee vasempaan kammioon, poistuu aorttaläpän kautta, aortankaarta pitkin ja sieltä kehoon.

Vertauksena voidaan kuvitella tilanne, jossa vastaavalla tavalla kaaren muotoon taivutettu puutarhaletku kiinnitetään talon ulkohanaan ja käännetään hana kunnolla auki, mikä vastaa pumppausta … voidaan olettaa että puutarhaletku suoristuu, koska jos lisäät painetta, kaari suoristuisi.

Itse asiassa tarkasteltaessa mitä tahansa angiogrammia ja katetrointia huomataan että kaari itse asiassa taipuu hieman sydämen puristaessa verta valtimoihin, missä ei ole mitään järkeä painepropulsiomallin näkökulmasta tarkasteltuna.”

Hydraulimäntämalli

On päivänselvää, että jos sydämesi lakkaa lyömästä, et elä kovin kauaa. Mutta jos sydän ei varsinaisesti pumppaa verta, kuinka se sitten toimii?

Kirjassaan Cowan kuvailee sydäntä hydraulimäntänä. Hän havainnollistaa asiaa näin:

”Mitä sydän tekee? Veri liikkuu nopeasti. Se saapuu sydämeen. Sydän pysäyttää veren, ja kuten hydraulimäntä, se pitää sitä paikoillaan. Seinämät pullistuvat. Muodostuu paine-ero, minkä jälkeen portit avataan ja veri tulee ulos.

Vielä enemmän kun veri on sydämessä, sydämen ainutlaatuisen muodon vuoksi … Sydän on pyörteen muodostava koje … Siinä on näitä trabekkelikuituja sydämen sisäpuolella. Jokainen trabakkelin alue on yhteydessä tiettyihin osiin kehosta.

Yksi sydämen alueista on yhteydessä pernaan, toinen alue sydämen sisäosasta on yhteydessä jalkoihin, ja niin edelleen.

Veri saapuu sisään ja nämä sydämen alueet muodostavat omat spiraalinsa, ja paketoi tietyn osan verestä, kuten vanhat punasolut, pyörteeseen ja lähettävät ne pernaan, kun taas toisen osat lähettävät uutta tuoretta verta aivoihin.

Jos jalassasi on haava, se liuottaa osan sisäisistä kuiduista, sysää ne pyörteeseen ja lähettää ne jalan haavakohtaan. Kuulostaa hurjalta. Jälleen kerran, aiheesta on artikkeli verkkosivuillani, niin vaikea kuin sitä onkaan uskoa, joka osoittaa hyvin yksityiskohtaisesti kuinka tämä tapahtuu.”

Mitä tekemistä vedellä on tämän kaiken kanssa?

Mielenkiintoista kyllä, Gerald Pollackin kirja The Fourth Phase of Water auttoi Cowania ymmärtämään sydämen toimintaa ja kuinka veri virtaa jos ei sydämen työnnön tai pumppauksen vaikutuksesta.

Ensinnäkin, jos asiaan liittyisi pumppausta, sen täytyisi tapahtua hiusverisuonissa, koska siellä veri pysähtyy ja sen täytyy lähteä jälleen liikkeelle. Kuitenkin luonnon ratkaisu oli huomattavasti yksinkertaisempi. Kun veri virtaa sydämestä poispäin, verisuonet kapenevat ja lopulta sulautuvat yhteen ja virtaavat takaisin sydämeen päin.

Kapeammissa suonissa veri virtaa nopeammin. Myös venttiileillä ja lihassupistuksilla on osuutensa. Ensisijainen tapa jolla veri liikkuu liittyy veteen. Kuten Pollack kuvaili, vesi voi esiintyä neljässä faasissa, ei vain kolmessa. Veden neljäs faasi muodostuu veden ja hydrofiilisen pinnan välisessä vuorovaikutuksessa.

”Se mitä tapahtuu, muodostuu geelikerros, tai suojaava kerros, tuolle hydrofiiliselle pinnalle, joka on negatiivisesti varautunut. Näin ollen vastakkainen positiivinen varaus on liuennut suurimpaan osaan vettä putken (hiusverisuonen tai verisuonen) keskiosassa … Tarvitset vain hydrofiilisen putken, joka muodostaa negatiivisesti varautuneen geelikerroksen, ja sitten suurin osa vedestä on positiivisesti varautunutta. Positiiviset varaukset hylkivät toisiaan ja se saa aikaan virtauksen,” Cowan selittää.

Aurinko, maa ja ihmisen kosketus – 3 tärkeintä komponenttia verenvirtauksen toimivuuden kannalta

Pollack on myös selkeästi osoittanut, että on olemassa kolme luontaista energiaa, jotka saavat aikaan varausten eriytymisen, joka aiheuttaa virtauksen:

1.Auringonvalo lataa verisuonesi, mikä kasvattaa veren virtausta. Kun auringon säteet läpäisevät ihosi, se aiheuttaa massiivisen kasvun typpioksidin määrässä, joka toimii verisuonia laajentavana lääkkeenä. Jopa niinkin suuri osa kuin 60 prosenttia verestäsi voidaan saada virtaamaan iholle typpioksidin avulla. Tämä auttaa absorboimaan auringon säteilyä, joka vuorostaan saa veren sisältämän veden kaappaamaan energiaa ja strukturoitumaan.

Tämä on sydänterveyden peruslähtökohta. Ihannetapauksessa auringonvalolle altistuminen tapahtuu ollessasi maadoitettuna eli kävellessä paljain jaloin. Tämä muodostaa biologisen virtapiirin, joka saa kaiken toimimaan vieläkin paremmin.

2.Maaperän negatiiviset ionit, käytäntö tunnetaan myös maadoittamisena. Tämä myös lataa verisuonesi, luo varauseron, luo enemmän positiivisia ioneja ja mahdollistaa veren virtauksen ylöspäin, maan vetovoimaa vastaan.

3.Toisen elävän olennon kosketus tai kenttävaikutus, kuten kättenpäällepaneminen.

Kuten Cowan huomautti, ”Parasta on olla, enemmän tai vähemmän, sortsit jalassa tai alasti rannalla, suolavedessä, joka johtaa sähköä, pitäen kädestä rakkaintasi. Näin strukturoit veden.” Altistuminen auringolle, maadoitus ja ihokosketus ovat kolme ennaltaehkäisevää käytäntöä, joita kaikkien tulisi harjoittaa. Tämän helpompia tai edullisempia keinoja ei ole.

”Vesi toimii akun tavoin. Nuo syötteet erottavat varaukset toisistaan, lataavat akun, akku tekee työtä, ja virtaus alkaa. Tuo virtaus, aivan Bernoullin lain mukaisesti, mitä leveämpi se on, sitä hitaampi se on, ja [kun se] kapenee, se virtaa nopeammin. Tämä saa veren liikkumaan, tiivistetysti selitettynä.”

Aiheuttaako plakki todella sydänkohtauksia?

Kuten mainittu, Cowan ei katso sydänsairauksien selittyvän plakkiteorialla. Sen sijaan hän puhuu vahvasti sen puolesta, että ongelma johtuu mitokondrioiden toimintahäiriöistä. Mikä plakkiteoriassa on vikana? Ensinnäkin, jos plakki olisi syynä, veressä tai verisuonissa olisi jotain joka muodostaisi plakkia, kuten kolesterolia tai tulehdus.

Ja koska kaikki verisuonet ovat identtisiä – ei ole eroa pernavaltimon, lonkkavaltimon tai sepelvaltimon välillä, noin esimerkkinä – jos yhdessä valtimossa on plakkia, plakkia tulisi olla kaikkialla, ja tukoksia voisi periaatteessa esiintyä kaikkialla elimistössä, riippuen siitä missä tukos sijaitsee. Tästä huolimatta emme kuule ”pernakohtauksista” tai ”jalkakohtauksista”, jotka johtuisivat plakin muodostamasta tukoksesta näissä elimissä.

”On olemassa sellainen vaiva kuin munuaisvaltimon iskemia. Mutta käytännössä vain kahdessa elimessä esiintyy kohtauksia. Aivoissa, mitä kutsumme aivohalvaukseksi, ja sydämessä, mitä kutsumme sydäninfarktiksi tai sydänkohtaukseksi,” Cowan sanoo.

”Miksei muissa elimissä? Koska tämä viittaa siihen, että näissä elimissä on jotain erilaista. Kyse ei ole verisuonista, koska verisuonet ovat samanlaisia. Sydämessä ja aivoissa on jotain erilaista mikä aiheuttaa nämä kohtaukset. Eikä se liity verenvirtaukseen.”

40- ja 50-luvuilla, kun plakkiteoria nousi pinnalle, suurin osa kardiologeista hylkäsi sen, huomauttaen, että sepelvaltimoiden välillä ja massiivisessa hienoverisuonten verkostossa on huomattava oheisverenkierto. Sillä ei ole juurikaan väliä tukkeutuuko yksi alue vai ei, koska koko hommaa voi verrata suistoalueeseen; yhden alueen tukkiminen vain lisää virtausta muualla.

Miksi plakkiteoria on väärässä?

Ruumiinavaustutkimuskuvista – joita löytyy Cowanin verkkosivuilta, humanheartcosmicheart.com – voidaan nähdä että vain 18 prosenttia suonista oli oikeasti tukossa. Mikä tarkoittaa, että 82 prosentissa tapauksista tukkeutunut suoni EI aiheuttanut sydänkohtausta.

Mutta mikä aiheutti? Toisessa tutkimuksessa, 66 prosentilla tavallisista 50-vuotiaista, jotka kuolivat auto-onnettomuuksissa, havaittiin, että yksi tai useampi sepelvaltimo oli 90 prosenttisesti tukkeutunut! Tästä huolimatta yhdelläkään heistä ei ilmennyt mitään oireita.

”En sano että tukokset olisivat hyvästä. En sano että plakki on hyvästä. Sanon vain että se ei läheskään riitä selittämään miksi ihmiset saavat sydänkohtauksia,” Cowan sanoo.

”Joka viikko tulee joku joka sanoo ’En voi yhtä hyvin kuin aiemmin. Rintaani koskee, hengitykseni on pinnallista kävellessäni mäkeä ylös. Kävin eilen tunnin lenkillä ja minulla kesti kauemmin kuin aiemmin. Menin kardiologin juttusille. Hän teki testejä ja sanoi että yksi sepelvaltimoistani on tukkeutunut 95 prosenttisesti. Hän sanoi, että jos tukos laajenee yhtään enempää, saan sydänkohtauksen ja kuolen… [ja että minun] olisi syytä hankkia stentti tai pallolaajennus.’

Ajattelin itsekseni, että ensinnäkin, jos kaikki veri virtaa näiden sepelvaltimoiden lävitse ja 95 prosenttia hänen sepelvaltimostaan on tukossa, kuinka hän kykeni kävelemään tämän tunnin lenkin? Itse asiassa, kuinka hän edes pysyy pystyssä jos vain 5 prosenttia verestä virtaa suurimpaan osaan sydäntä?

Eli yrität väittää minulle, että jos virtaus heikkenee 5 prosentista 2 prosenttiin, siinä kulkee raja? Liinat kiinni, lähtö koittaa? Tosiasiassa 5 prosenttia on 0 prosenttia, ja heikentämällä 2 prosenttiin on sama kuin heikentäisi 0 prosenttiin. On varsin selvää että teoria, jonka mukaan veri pusertuu pullonkaulan lävitse, on täyttä hölynpölyä.

Veri ei puserru jonkin pullonkaulan lävitse. Se ohittaa sen. Se kulkee näiden rinnakkaissuonten lävitse ja virtaa enemmän tai vähemmän normaalisti, vaikka sydämessä on joitain ongelmia, mutta ei tuon tukoksen vuoksi. Tämän vuoksi Mayo Clinicin ja muiden tutkimuksissa, kun he poistivat tukoksen, siitä ei seurannut mitään hyvää potilaalle.”

Cowanin näkemyksen mukaan vain pieni osa potilaista voi hyötyä ohitusleikkauksista, erityisesti jos tukos on 90 prosenttinen ja suuren päävaltimon alkukohdassa.

Sydänkohtauksen todellinen syy

Jos tukokset eivät aiheuta sydänkohtauksia, mikä sitten? Cowan esittää näyttöä sydänkohtauksen kolmen perussyyn puolesta tärkeysjärjestyksessä:

1.Parasympaattisen hermoston toiminta on heikentynyt, josta seuraa sympaattisen hermoston aktivoituminen. Jokaisella on kaksi hermostojärjestelmää, keskushermosto ja autonominen hermosto. Autonomisella hermostolla on kaksi haaraa: sympaattinen taistele-tai-pakene, ja parasympaattinen, joka säätelee lepoa ja ruoansulatusta.

Parasympaattinen hermosto heikkenee stressin, diabeteksen, korkean verenpaineen ja muiden tekijöiden, myös emotionaalisten ja psykologisten, vuoksi. Tämä on ensimmäinen asia joka tapahtuu. Tämän jälkeen, kun parasympaattinen hermostomme toimii heikosti, kun koet emotionaalista, psykologista tai fyysistä stressiä, joka aktivoi sympaattisen hermostojärjestelmäsi.

Tämä siirtää solujen aineenvaihdunnan mitokondrioista sytoplasmaan, mikä tarkoittaa, että sydämen solut lakkaavat käyttämästä rasvaa polttoaineena, muodostaen polttoainetta fermentoimalla sokeria. Kun tämä glykolyyttinen siirtymä tapahtuu, siirryt glykolyyttisen aineenvaihdunnan tilaan, jossa poltat sokeria polttoaineena ja tuotat maitohappoa. Aivan kuten muissakin lihaksissa, maitohappo aiheuttaa ominaisia kramppeja ja kipua sydänlihaksessa, joka tunnetaan angiinana.

Koska sydämesi ei kykene supistumaan, mikä huuhtoisi maitohapon pois, maitohappo kertyy aiheuttaen paikallisen asidoosin joka syö tai tuhoaa sydänkudosta. Myös kun kudoksesta tulee hapanta, kalsium ei kykene siirtymään kudokseen. Tämän seurauksena sydänlihas ei supistu kunnolla.

Seuraavaksi sydämen ei-liikkuville alueille kertynyt paine kasvaa, mikä sitten rikkoutuu pieniin osiin. On olemassa ”hyytymiä”, joiden tavanomaiset kardiologit uskovat johtuvan sydänkohtauksesta.

Hyytymät eivät kuitenkaan johdu plakista, ne johtuvat paineesta sydämen ei-liikkuvissa kohdissa, mikä on seurausta siitä ettei kalsium pääse soluihin, mikä johtuu maitohapon muodostumisesta sydämen muuttuneen aineenvaihdunnan vuoksi. Cowan uskoo, että tämä tapahtumasarja on oikea syy suurimpaan osaan sydänkohtauksista.

2.Oheisverenkierto ei toimi. Diabetes, tupakointi ja korkea stressin määrä kaikki vaikuttavat oheisverenkiertoon, ei suuriin verisuoniin, ja näistä jokaisen tiedetään nostavan sydänkohtauksen riskiä.

3.Erityisen pahaan paikkaan muodostunut plakki. Tämä ei ole yleistä, mutta voi tapahtua.

Todellakin, yksi ongelmista joita hiilihydraattien käyttö ensisijaisena polttoaineena aiheuttaa – jota suurin osa Lännessä käyttää – on se että se tuottaa enemmän reaktiivisia happispesieksiä (ROS) ja sekundäärisiä vapaita radikaaleja. Pitkään jatkuneena tämä aiheuttaa vaurioita mitokondrioihin. Yksinkertaistan sanomalla että hiilihydraatit ovat likaista polttoainetta – likaista siinä mielessä, että ne tuottavat suuria määriä vapaita radikaaleja jotka myrkyttävät mitokondriot.

Syy on tässä likaisessa polttoaineessa – hiilihydraattien kokonaismäärässä – joka käynnistää fermentaatioaineenvaihdunnan ja siitä seuraavan maitohapon tuotannon. Ratkaisu ei ole ottaa enemmän antioksidantteja. Ratkaisu on vähentää vapaiden radikaalien muodostumista vähentämällä hiilihydraattien kokonaismäärää ja syömällä enemmän terveellisiä rasvoja.

Tässä on terveellisen ruokavalion perusta, ja jos ymmärrät yllä olevan Cowanin selityksen, ja kuinka hiilihydraatit ovat likaista polttoainetta, ymmärrät hyvin miksi runsassokerinen ruokavalio aiheuttaa sydänsairauksia ja sydänkohtauksia.

Vaihtoehtoisia hoitosuosituksia sydänvaivoihin

Jotta perimmäinen ongelma saataisiin hallintaan, eli parasympaattisen hermoston heikentynyt toiminta, josta seuraa sympaattisen hermoston aktivoituminen, voidaan käyttää umpirauhashormonia nimeltä ouabaini eli strofantiini. Kasvin nimi on Strophanthus, jonka aktiivista ainesosaa kutsutaan κ-strofantosidiksi Euroopassa ja ouabainiksi Yhdysvalloissa.

κ-strofantosidi on endogeeninen (”sisäsyntyinen”) hormoni, joka siirtyy vereen ja sieltä sydämeen, missä se muuttaa maitohapon pyruvaatiksi, jota sydän suosii polttoaineena. Tällä tavoin κ-strofantosidi katkaisee ja torjuu maitohapon kertymisen sydämeen, mikä on syynä kaikkiin ongelmiin. Sen vaikutus ei rajoitu tähän, vaan se muuttaa maitohapon täysin hyödynnettävissä olevaksi polttoaineeksi, mikä mahdollistaa jälleen sydämen oikeaoppisen toiminnan.

κ-strofantosidi myös auttaa synnyttämään enemmän hermostovälittäjäaineita parasympaattista hermostoa varten. Sillä on siis kaksi tärkeää tehtävää: 1) Se tukee parasympaattisen hermoston toimintaa, ja 2) se poistaa maitohapon. Valitettavasti strophanthusta voi olla vaikea löytää. Sitä ei niin vain haeta paikallisesta terveystuotekaupasta.

”Strophanthusin löysi ensimmäistä kertaa kuuluista Afrikan tutkimusmatkailija Livingston, joka huomasi kuinka paikalliset kastoivat nuolten kärkiä siinä. Annos oli äärimmäisen suuri ja se halvaannutti saaliseläimen … Hän kastoi hammasharjansa strophanthus-uutteessa ja havaitsi muutoksen sydämensä lyöntitiheydessä. Se hidastui. Käytännössä tuosta lähtien sitä on käytetty sydänlääkkeenä.

Se kuuluu samaan heimoon kuin sormustinkukka, mutta sormustinkukka ei muuta maitohappoa pyruvaatiksi. Sormustinkukka ei tue parasympaattista järjestelmää. Se on täysin erilainen, sillä sormustinkukka on rasvaliukoinen, kun taas ouabaini, κ-strofantosidi on vesiliukoinen. Niiden välillä on huomattavia eroja.”

Mistä Strophanthusta voi hankkia

Yli 20 vuoden ajan strophanthus oli yleinen lääke angiinaan ja sydänkohtauksen ennaltaehkäisyssä Saksassa. Miljoonia annoksia annettiin ja satoja tutkimuksia tehtiin. Yhteen vuoden 1972 tutkimukseen osallistui 150 angiina-potilasta. Käytettyään strophanthusta viikon ajan, 144:stä tuli oireettomia. Kahden viikon kuluttua 146 oli oireettomia. Sillä on selkeästi pitkä ja menestyksekäs historia lääkekäytössä.

”Itse asiassa 50- ja 60-luvuilla oli käytössä testi nimeltä strofantiinirasitustesti … Kaikki lääkärit ovat joskus tavanneet potilaan, joka valittaa rintakipua. Ei tiedetä, johtuuko se liian raskaasta hengityksestä vai onko kyseessä lihaskipu tai jotain muuta.

Kun haluttiin selvittää liittyykö kipu sydämeen, heille annettiin κ-strofantosidia. Jos kipu lakkasi, sen arveltiin johtuvan sydämestä. Sitä kutsuttiin κ-strofantosidirasitustestiksi, koska se yksinkertaisesti huuhtoo maitohapon pois. Ei maitohappoa, ei kipua. Mutta siitä on muutakin hyötyä kuin että kipu lievittyy. Se itse asiassa katkaisee kierteen, joka johtaa sydänkohtaukseen,” Cowan kertoo.

”Nykyään sitä saa vain harvoista paikoista. Saksassa on yksi sitä tuottava apteekki, josta sitä voi tuoda maahan. Brasiliassa on yritys, joka valmistaa uutetta strophanthuksen siemenistä. Sitä olen käyttänyt suurimmaksi osaksi noin 10-15 vuoden ajan. Olen mittauttanut sen vahvuuden jotta tiedän kuinka paljon siinä on ouabainia millilitraa kohden.

Se on yksi parhaista lääkkeistä joita olen koskaan käyttänyt. Henkilöt, jotka eivät kyenneet kävelemään postilaatikolle, ottivat sitä muutaman viikon ajan, ja he kykenivät kävelemään postilaatikolle, hiihtämään jne. Se helpottaa rintakipua ja tekee juuri niitä asioita joita lääkkeen tulisi tehdä.”

Jotta strophanthusta saisi helpommin, Cowan ehdottaa etsimään lääkärin joka on halukas määräämään sitä sinulle ja valvomaan tilaasi. Tämän jälkeen ota yhteyttä Cowanin toimistoon HumanHeartCosmicHeart.com-sivuston kautta. Cowan keskustelee lääkärisi kanssa ja kertoo kuinka strophanthus toimii ja kuinka sitä tulisi käyttää. Tämän jälkeen lääkäri voi hankkia sitä verkkosivujen kautta ja antaa sinulle.

Enhanced External Counterpulsation – toinen vaihtoehtoinen hoitomuoto sydänsairauteen

Enhanced External Counterpulsation (EECP) on vaihtoehto ohitukselle, olettaen, että et kärsi vasemman laskevan haaran tukoksesta. EECP myös parantaa oheisvirtausta, minkä puute on toinen yleinen syy sydänkohtaukseen.

”EECP.com kertoo onko alueellasi paikkaa jossa sitä käytetään ja missä siellä. Hoito kuuluu lääkevakuutuksen piiriin, usko tai älä. On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat kuinka jo EECP yksistään helpottaa noin 80 prosentissa angiinatapauksista. Sen tehokkuuden taustalla on myös tavanomaista tiedekirjallisuutta. Se on erittäin yksinkertainen ja suorasukainen,” Cowan kertoo.

Kuten aiemmin selitettiin, tukos ei aiheuta sydänkohtausta koska oheisverenkierto suojaa sinua. Jos kuitenkin kärsit diabeteksesta tai kroonisesta tulehduksesta, pienet verisuonet rapistuvat hiljalleen, mikä heikentää tätä sisäänrakennettua suojaa.

EECP toimii pumppaamalla ilmaa reisiin ja pohjeisiin kiinnitettyihin siteisiin, jotka on synkronoitu sydänkäyräsi kanssa. Kun sydämesi on diastolisessa vaiheessa (rentoutunut), siteet laajentuvat, puristaen verta. Kyseessä on suurimmalle osalle erittäin tehokas ja turvallinen vaihtoehto sepelvaltimon ohitusleikkaukselle. Sen sijaan että ohittaisit yhden tai kaksi suurta valtimoa luot tuhansia uusia hiusverisuonia, jotka kuljettavat verta jopa enemmän kuin ohitetut suonet.

Sessiot ovat noin tunnin pituisia, ja hyötyvaikutukset alkavat näkyä noin 35 käyntikerran jälkeen. Jos terveysvakuutuksesi kattaa angiinan, ja vaikka joutuisit maksamaan 5000 dollaria omasta taskustasi, toimenpide on huomattavasti turvallisempi kuin että rintasi revitään auki.

Siitä on myös apua moniin muihin sairauksiin kuten sydämen vajaatoimintaan ja diastoliseen dysfunktioon (joka kielii tulevasta sydänkohtauksesta). Monet huippu- ja ammattiurheilijat käyttävät sitä apuna pitämään yllä verenkiertoelimistön kuntoa silloin kun heillä on vammoja tai eivät kykene harjoittelemaan aktiivisesti.

EECP käynnistää uusien verisuonien kasvun

Kun käytät sitä tunnin ajan, viitenä päivänä viikossa, seitsemän viikon ajan (yhteensä 35 hoitokertaa), kehosi alkaa muodostaa uusia verisuonia, mikä parantaa oheiskiertoa. Asia on juuri näin yksinkertainen. Kehosi kirjaimellisesti versoo uusia verisuonia kasvaneen paineen seurauksena. Sen lisäksi että se poistaa angiinan, uusi verenkierto voi myös parantaa fyysistä kestävyyttä ja seksuaalista toimintaa 20-40 prosenttia. Vaikutus kestää tyypillisesti viidestä kahdeksaan vuoden ajan.

”Osa kutsuu tätä ’passiiviseksi harjoitteluksi’ koska se on ainoa toinen tapa edesauttaa uusien verisuonien kasvua. Korkean intensiteetin voimaharjoittelu … edistää uusien verisuonien muodostumista. Jos aiot kasvattaa lihasta, tarvitset lisää pieniä verisuonia ravinteiden kuljettamista varten.

Hoito tekee saman asian. Aina kun treenaat voimaa korkealla intensiteetillä tai mäkijuoksua tai mitä tahansa teetkään, myös tämä tekee sitä. Se lisää oheisverenkiertoa,” Cowan selittää.

”Ongelma on se, että monet ihmiset sairastavat sydäntautia, etkä voi käskeä heitä treenaamaan korkealla intensiteetillä tai treenaamaan juuri lainkaan. Ainoa asia jota he voivat tehdä on vain maata sängyssä ja tehdä tätä passiivista harjoittelua. Sen jälkeen heidän kapasiteettinsa on huomattavasti suurempi. Sen jälkeen he voivat alkaa voimaharjoittelemaan tai treenata jotain muuta, ja heidän kapasiteettinsa on vieläkin suurempi.”

 

Lähde: Mercola.com

Lue myös:

Korkeat kolesteroliarvot ja muut toissijaiset riskitekijät sydän- ja verisuonisairauksissa
Tunnettu lääkäri paljastaa sydän- ja verisuonitautien todellisen syyn
Tri. Matthias Rath: Video sydän- ja verenkiertosairauksista