Eroon rokotevaurioista homeopatian avulla

Artikkeli on tiivistetty käännös John P. Thomasin homeopatiaa käsittelevästä artikkelista.

On olemassa hoitoja, joilla voidaan parantaa rokotteiden aiheuttamia vaurioita. Vain harvat tavanomaista lääketiedettä harjoittavat lääkärit ovat tietoisia niistä, sillä rokotteiden aiheuttamat vauriot kiistetään ja niistä syytetään muita sairauksia. Osa autististen lasten vanhemmista on kertonut, että homeopatia on kääntänyt lasten autismin sekä muiden vakavien terveysongelmien kehityskulun. Tässä artikkelissa selvennetään, kuinka homeopaattiset yhdisteet voivat korjata monentyyppisiä vaurioita, joita rokotteet voivat aiheuttaa.

Homeopatia ei ole ainoa hoitomuoto, josta on ollut apua rokotteiden aiheuttamista vaurioista kärsiville aikuisille ja lapsille. Kuitenkin tässä artikkelissa keskityn vain siihen.
National Vaccine Information Centerin sivuilla on vakava ilmoitus rokotteista:

[box type=”shadow” align=”aligncenter” ]“Hallituksen ja lääkäreiden suosittelemista rokotteista jokainen on aiheuttanut sairaalahoitoa vaativia tilanteita, vammoja ja kuolemantapauksia. Ei ole takuuta siitä, että tietty rokote olisi turvallinen kaikille yksilöille, ja että sen seurauksena ei voisi syntyä pysyviä vammoja tai ettei siitä seuraisi kuolema.”[/box]

Rokotteet vahingoittavat monella tapaa

On aina traagista, kun normaali nuori lapsi yhtäkkiä menettää kykynsä tuottaa lauseita tai edes yksittäisiä sanoja rokotusten jälkeen. Kyky positiiviseen sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden lasten tai vanhempien kanssa katoaa muutamassa päivässä siitä, kun lapsi on saanut rokotteen.

Älyllinen kehitys voi keskeytyä ja lapsen ei osaa enää käydä potalla. Kyky istua hiljaa ja kuunnella luettua tarinaa, tai oppimiskyky voi vaihtua hetkessä käsien läpyttelyyn, vartalon vääntelyyn, pään hakkaamiseen, ruoka-allergioihin, astmaan, hyperaktiivisuuteen, oppimisvaikeuksiin, krooniseen nuhaan ja kuumeeseen, jatkuvaan vatsakipuun, ummetukseen ja yleiseen kyvyttömyyteen kasvaa ja kukoistaa.

Myös aikuisille annetut rokotteet voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Aiemmin aikaansaava aikuinen voi menettää kykynsä itsenäiseen elämiseen ja halvaantua, tulla hedelmättömäksi, kroonisesti sairaaksi tai jopa kuolla rokotteiden aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Vaikka näin käy päivittäin, vain harvat näkevät yhteyden sairauksiensa ja rokotteiden välillä.

Rokoteperäisistä sairauksista voi parantua

Suurimmassa osassa tapauksista rokotteita antavat lääkärit kiistävät kaikki yhteydet rokotteiden ja negatiivisten terveysvaikutusten välillä. Suurin osa lääkäreistä väittää, että rokotteiden aiheuttamat vauriot ovat äärimmäisen harvinaisia ja kaikki yhteydet ovat puhdasta sattumaa. Koska asia kiistetään, monilla kestää vuosia ennen kuin palaset loksahtavat paikalleen.

Siinä vaiheessa kun vanhemmat huomaavat lapsilleen aiheutuneet vahingot, monet eivät halua sitoutua kehitysvammaisen lapsen koko elämän kestoiseen huoltajuuteen. Lääkärit voivat jopa neuvoa osaa vanhemmista antamaan lapsensa valtion huostaan, sillä heillä ei ole olemassaolevia hoitokeinoja eikä toivoa elpymisestä. Osa lääkäreistä vakuuttelee vanhemmille, että kyseessä on perinnöllinen ongelma, joka saattaa olla parannettavissa tulevaisuudessa, mutta ei vielä lähiaikoina.

Tavanomainen terveydenhoitojärjestelmä saa vanhemmat tuntemaan itsensä avuttomaksi ja antaa kuvan siitä, ettei hyviä vaihtoehtoja ole tarjolla.

Todellisuudessa rokotteiden aiheuttamien vaurioiden korjaaminen onnistuu monella tapaa ja homeopatia on yksi niistä!

Homeopatian historia

Homeopatia on täydellinen hoitomuoto, jota on käytetty menestyksekkäästi kaikenlaisten sairauksien hoidossa yli 200 vuoden ajan. Menetelmän suosio kasvoi nopeasti 1800-luvun alkupuolella, sillä sen avulla ihmiset paranivat turvallisesti sellaisista sairauksista, joita allopaattiset lääkärit eivät kyenneet parantamaan tuohon aikaan käytettyjen menetelmien avulla.

Homeopaatti Amy Lansky, PhD, on North American Society of Homeopaths –lehden entinen toimittaja ja Impossible Cure: The Promise of Homeopathy kirjan kirjoittaja. Hän kertoo hoidoista, jotka olivat tyypillisiä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun lääketieteelle. Homeopatia kehitettiin tällä aikakaudella. Hän kertoo:

Suurimmassa osassa hoidoista pyrittiin edistämään hikoilua, oksentelua, ripulointia tai vuodattamalla verta suonien kautta (venesektio) tai käyttämällä juotikkaita tai tuottamalla rakkuloita, joiden avulla tulehdus siirtyy kehon yhdestä osasta toiseen. Opiaatit olivat suosittuja rauhoittavia, kuten myös myrkyllisen suurten elohopeamäärien käyttö sukupuolitautien hoidossa.

Homeopatiaa ja homeopaattisia rohtoja on käytetty menestyksekkäästi kaikenlaisten tautien hoidossa ja parantamisessa yli kahden vuosisadan ajan. Sen on osoitettu parantavan kaikenlaiset fyysiset sairaudet, mielisairaudet ja kehityshäiriöt. Tämä terveydenhoitomenetelmä tarjoaa ihmisille turvallista hoitoa kun tartuntataudit sairastuttavat epidemian aikana. Se voi myös parantaa rokotteiden aiheuttamat vauriot. Eläimetkin hyötyvät homeopaattisesta eläinlääkinnästä.

Amy Lansky luo katsauksen homeopatian historiaan. Hän kertoo:

[box type=”shadow” align=”aligncenter” ]On uskomatonta että lääke, joka oli niin keskeinen osa 19. vuosisadan Amerikan historiaa, unohtui 20. vuosisadalla. Pioneerit kantoivat mukanaan homeopatialääkepakkauksia taivaltaessaan mantereen halki. Todellakin, homeopaattiset rohdot olivat usein ainoat toimivat lääkkeet, joita heillä oli käytössä. Ensimmäisessä American Domestic manualissa (lääkeopas kotikäyttöön) ohjeistettiin homeopaattisten rohtojen käyttöä
– The Domestic Physician, julkaistu 1835, kirjoittanut lääkäri Constantine Hering, amerikkalaisen homeopatian isä.[/box]

Rokotevauriot eivät ole uusi ilmiö

Rokotteiden haittavaikutukset eivät ole uusi ilmiö. Osa lääkäreistä havaitsi haittavaikutuksia potilaillaan heti kun isorokkorokote otettiin käyttöön 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ihmiset saivat vammoja tuohon aikaan ja saavat tänäkin päivänä. Tuohon aikaan rokotteita antaneet lääkärit vaativat pakollisia rokotuksia, kun taas homeopaatit varoittivat rokotteiden vaaroista.

Kate Birch on homeopaatti ja Vaccine Free: Prevention and Treatment of Infectious Contagious Disease with Homeopathy –kirjan kirjoittaja. Hän kertoo 19. vuosisadan alun homeopaattien näkemyksistä rokotteista. Kate Birch kuvailee johtopäätöksiään seuraavalla tavalla:

Burnett väitti, että rokotteet, kuten Pasteurin ja Jennerin käyttämät, johtaisivat lopulta onnettomuuteen, sillä ne tarjoavat on vain tilapäisen suojan. Annoksen vahvuutta ei määritetä yksilöllisesti ja niillä on pitkän aikavälin kroonisia vaikutuksia. Hän väitti myös että lopulta rokotteet kasvattaisivat kuolleisuusastetta, sillä vaccinoosin [rokotteen aiheuttaman haittavaikutuksen] lisäksi, mikäli henkilö sairastuu tautiin jonka rokotteen oli tarkoitus estää, he kuolevat suuremmalla todennäköisyydellä kuin ilman rokotusta.

19. vuosisadan homeopaattilääkärit havaitsivat, että osa ihmisistä ei toipunut rokotteiden aiheuttamista oireista ja heidän tilansa pysyi huonona. Heidän immuunijärjestelmänsä eivät kyenneet poistamaan rokotteiden sisältämiä taudinaiheuttajia ja heistä tuli kroonisesti sairaita. Krooninen sairaus, joka voi kestää eliniän, on kaikkein yleisin rokotteiden haittavaikutuksista. Rokotteet voivat myös aiheuttaa myöhemmin ilmaantuvia sairauksia tai pahentaa olemassa olevia sairauksia.

Tänä päivänä, 200 vuotta myöhemmin, ihmiset sairastuvat yhä rokotteiden vaikutuksesta. Osa menettää toimintakykynsä täysin, osa kuolee sivuvaikutuksiin tai niihin sairauksiin, joilta rokotteiden piti suojata.

Esimerkkejä parantumisesta

Ei ole vaikea löytää lausuntoja internetistä, vanhemmat ovat todistaneet lapsensa parantuneen autismin kirjoon kuuluvista häiriöitä, oppimisvaikeuksista, keskittymishäiriöistä, pysyvistä kehityshäiriöistä, puhekyvyttömydestä, kyvyttömyydestä kommunikoida tai vastata, raivokohtauksista, oppimiskyvyttömyydestä, sosiaalisesta kyvyttömyydestä, vakavista ruoka-aineallergioista, astmasta, voimakkaasta ahdistuksesta, obsessiivis-kompulsiivisesta käytöksestä ja voimakkaasta ruoansulatuskanavan kivusta. Homeopatia on yksi keinoista, joka on parantanut aikuisten ja lasten ongelmat pysyvästi.

Rokotteista haittavaikutuksia saavat aikuiset eivät yleensä kärsi kehityshäiriöistä samalla tavoin kuin lapset. Heidät ongelmansa ovat usein krooniset sairaudet ja invaliditeetti. Aikuisilla ilmenee väsymystä, masennusta, aivosumua, erityyppisiä kipuoireyhtymiä, kyvyttömyyttä sulattaa ruokaa, erityistä herkkyyttä ympäristömyrkyille, erityistä herkkyyttä sähkömagneettisille kentille ja monia muita oireita. Heille esiintyy usein tarve eristäytyä omiin oloihinsa pitääkseen yllä edes osittaisen toimintakyvyn. Selviytyminen tarkoittaa seuraavalle myrkkyannokselle altistumisen välttämistä. Myrkky voi olla peräisin mistä tahansa – saastuneesta ruoasta, saastuneesta ilmasta, saastuneesta vedestä, saastuneista vaatteista, saastuneista asuintiloista jne.

Esimerkki rokotevaurioista ja tetanusrokotteesta toipumisesta

Mikäli etsit internetistä hoitokeinoa rokotevaurioihin, tulet löytämään monia lausuntoja tapauksista, joissa ihmiset ovat toipuneet rokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Valitsin seuraavan tarinan suositun verkkosivun pitkältä listalta.

Annette Liberty kirjoitti seuraavan kirjoituksen tammikuun 29. 2014. Hän kuvaili tapahtumasarjaa, joka alkoi hänen saatuaan tetanus-vahvistusrokotteen vuonna 2001. Rokote aiheutti halvauksen ja aktivoi piilleen Lymen taudin. Hän vammautui molempien yhteisvaikutuksesta.

Joulukuun 5., 2001, halvaannuin vyötäröstä alaspäin ja olin vuoteenoma seitsemän kuukauden ajan. Sain tetanuspiikin kolme viikkoa aiemmin, koska sain tikkejä vaatineen haavan sormeeni. Mikä virhe se olikaan. Olin vakavasti sairas ja väsymystä kesti monta vuotta, mutta kaikkein kovin vaihe oli ensimmäiset 7 kuukautta, jolloin hädin tuskin kykenin käymään vessassa tai suihkussa. Kävin yhdeksän eri lääkärin luona, myös neurologilla Stanfordissa ja Kalifornian yliopistolla San Franciscossa. Kukaan ei tiennyt mikä oli vikana eivätkä he halunneet nähdä minua enää, sillä verikokeissa ei löytynyt mitään.

Etsin parantajia. Aloitin käymällä herbalistin juttusilla. Olin epätoivoinen. Seitsemän kuukauden päästä kykenin käymään töissä osa-aikaisesti, mutta en kyennyt kävelemään kuin arviolta 50 askelta päivässä. En voinut seisoa yli 30 sekuntia tuntematta kipua jalkojeni ylä- ja alaosissa. Jalka- ja kävelyvaikeudet kestivät useita vuosia.

Kahden ja puolen vuoden jälkeen herbalistini havaitsi Lymen taudin. Menin Lymeen erikoistuneen asiantuntijan puheille, joka varmisti taudin verikokein. Käytin voimakkaita antibiootteja kolmen ja puolen vuoden ajan. Olin hyvin sairas, eivätkä ne juuri auttaneet, mutta tein sen minkä pystyin.

Tämän jälkeen kuulin herbalistiltani tri Ronald D. Whitmontista, joka asuu Rhinebeckissä, New Yorkissa. … Tri Witmont on lääkäri ja perinteiseen tapaan koulutettu homeopaatti. … Keskustellessani hänen kanssaan ensimmäistä kertaa tajusin löytäneeni ratkaisun. Tri Whitmont oli erittäin ymmärtäväinen, kannustava ja rauhoittava. Keskustelimme muutaman tunnin ajan ja hän kertoi mitä homeopaattisia rohtoja käyttää.

Olin hieman jännittynyt lopettaessani antibiootit, sillä pelkäsin tulevani jälleen sairaaksi. Aloin käyttämään homeopaattisia rohtoja päivittäin. Alkuun tunsin itseni sairaaksi, mutta 30 päivän jälkeen kipu oli poissa ja oloni oli hyvä. Uskomatonta!

Käytön aloittamisesta on kulunut useita vuosia ja nyt olen lähes terve. Pidän homeopatiaa todellisena ihmeenä ja lahjana jumalalta. Otan edelleen ylläpitoannoksia, mutta luulen sen olevan hyväksi terveydelleni useammalla tavoin kuin uskonkaan. Tällä hetkellä kävelen juoksumatolla 30 minuuttia päivässä, nostan painoja ja käyn joogassa. Aion lisätä liikuntaa kunhan vahvistun entisestään.

Ajan mittaan tajusin että tetanusrokote melkein tappoi minut ja aiheutti minulle niin vakavan Lymen taudin etten osaa sanoin kuvailla.

Homeopatia verrattuna tavanomaiseen lääketieteeseen

Allopaattinen lääketiede dominoi terveydenhoitoalaa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kun suurin osa ajattelee amerikkalaista terveydenhoitoa, mieleen tulevat lääkkeet, leikkaukset sekä kalliit diagnostiikkalaitteet ja toimenpiteet, eli allopaattinen lääketiede.

Homeopatiana tunnettu terveydenhoitojärjestelmä eroaa tyystin allopaattisesta lääketieteestä. Homeopaattien näkemys terveydestä ja sairaudesta on erilainen. Heidän näkemyksensä sairaudesta ja hoidosta on täysin päinvastainen allopaattiselle lääketieteelle. Itse asiassa, kun allopaattiset lääkärit perustivat American Medical Association (AMA) –järjestön vuonna 1847, yksi perustamisen syistä oli saada homeopatian harjoittaminen loppumaan. Tuohon aikaan monet allopaattiset lääkärit kääntyivät homeopatian puoleen. Allopaattisten lääkäreiden tienestit olivat uhattuna.

Homeopaatit katsovat kehon, tunteiden ja mielen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Homeopaatit eivät ikinä hoitaisi vain yhtä osa-aluetta samalla sivuuttaen muut. Esimerkiksi, he eivät hoitaisi fyysisiä oireita tutkimatta emotionaalisen tai mentaalisen tason oireita.

Tri Richard Moskowitz, MD, vaihtoi allopaattisesta lääketieteestä homeopatiaan. Hän kertoo työstään homeopaattina:

Sairaiden hoito on enemmän kuin pelkkä kyky koota tietoa yhteen ja valita hoitomuoto, mikä ei edes välttämättä toimi ennen kuin potilaan ja lääkärin välillä on oikeanlainen hoitoasetelma ja hoitosuhde. Mitä teemmekään, ne, joilla on kipuja, kärsimystä tai vammoja, hakevat luottamuksellista suhdetta ystäviinsä, rakkaimpiinsa ja ammattiauttajiin,

1) jotka auttavat heitä saamaan selvyyden siihen mitä heille on tapahtumassa;

2) jotka auttavat heitä saamaan selville taudin luonteen;

3) jotka auttavat heitä löytämään turvallisen tien terveyteen;

4) jotka auttavat heitä kuvittelemaan elämän taudin jälkeen, niin pitkälle kuin mahdollista.

Toisaalta, allopaattinen lääketiede suosii diagnosointia. Tämän jälkeen annetaan lääkkeitä tai tehdään kirurgisia toimenpiteitä taudin oireiden hoitamiseksi. Rokotteita käytetään siinä toivossa, että ne ennaltaehkäisevät tartuntataudit, joihin allopaattisella lääketieteellä ei ole toimivaa hoitoa tai parannuskeinoa.

Allopaattinen lääketiede käyttää substansseja (lääkkeitä), jotka poistavat oireet vaientamalla ne. Oireiden katoamista pidetään merkkinä onnistuneesta hoidosta. Samanaikaisesti esiintyvät oireet saatetaan nähdä yhden sairauden aiheuttamana, mutta yleensä oireet saatetaan nähdä monen erillisen sairauden aiheuttamina.

Allopaattinen lähestymistapa

Esimerkkitapaus:

Henkilö menee allopaattisen lääkärin vastaanotolle rinnan ahdistuksen vuoksi. Lääkäri diagnosoi keuhkoputkentulehduksen. Lääkäri kysyy onko miehellä muita vaivoja. Hän kertoo lääkärille kutiavasta jalasta. Hän kertoo myös heräävänsä klo 2:00 aamuyöstä ja pysyvänsä hereillä klo 4:00 saakka joka aamu, tekipä hän mitä tahansa. Lopulta, hän myös tunnustaa saavansa ahdistuskohtauksia töissä.

Pahimmassa tapauksessa allopaattinen lääkäri määrää antibiootteja keuhkoputkentulehdukseen. Hän voi myös määrätä unilääkkeitä uniryhmin sekoittumisen vuoksi, ahdistuslääkkeitä kontrolloimattomaan ahdistukseen ja jalkapulveria kutiseville jaloille. Hän saa neljä reseptiä neljään diagnosoituun sairauteen. Jokainen lääke on suunnattu tiettyjä potilaan kuvaamia oireita vastaan.

Mikäli asiat menevät niin kuin allopaattinen lääkäri ajattelee niiden menevän, oireet katoavat ja henkilön hoito on onnistunut. Mikäli oireet eivät katoa tai uusia oireita ilmaantuu, kokeillaan toisia lääkkeitä. Tavoitteena on vain oireiden lievittäminen.

Homeopaattinen lähestymistapa

Homeopaatti lähestyy henkilöä ja hänen oireitaan toisella tavalla. Hän kysyy kysymyksiä haastattelun aikana, joka voi kestää yhdestä kahteen tuntia. Hän tutkii keuhkojen ahdistusta pyytämällä henkilöä kuvailemaan yskää. Milloin se alkoi, kuinka pitkään se on kestänyt, miltä se tuntuu ja niin edelleen. Hän kysyy kutiavista jaloista. Miltä jalat haisevat, kutiavatko jalat enemmän tiettynä vuorokaudenaikana, esiintyykö kutinaa muualla jne. Univaikeuksista hän saattaa kysyä; esiintyykö tietynlaisia ajatuksia tai tuntemuksia kun hän herää yöllä. Onko hänellä toistuvia unia tai fyysisiä oireita kun hän herää? Häntä voidaan pyytää kuvailemaan valveillaolonsa aikaista mielentilaa. Ahdistuksesta voitaisiin kysyä kuinka ja milloin se alkoi. Keneen se liittyy? Milloin kohtauksia esiintyy? Missä kohtauksia esiintyy? Tapahtuvatko ne tiettyyn aikaan päivästä vai iltaisin? Mitä hän tekee silloin kun ahdistuskohtaus alkaa jne.

Yleensä homeopaatti ei yritä antaa potilaalle diagnoosia. Sen sijaan, homeopaatti pyrkii luomaan profiilin oireista, jotka kuvaavat henkilön sairauden kokonaistilaa. Toisin sanoen, kuinka potilaan olotila eroaa terveestä olotilasta.

Tämän jälkeen homeopaatti etsii sellaisen homeopaattisen rohdon, joka vastaa kuvailtuja oireita. Joskus homeopaatti voi käyttää useita eri rohtoja samanaikaisesti, mikäli kyseessä ovat vakavat rokotevauriot. Homeopaattinen rohto valitaan siten, että kyseinen rohto aiheuttaa terveelle henkilölle samat oireet mitä sairas henkilö kokee sairauden aikana. Tri Hahnemann (homeopatian kehittäjä) havaitsi periaatteen 1790-luvun lopulla. Hän huomasi että lääke, joka tuottaa samankaltaisia oireita terveellä, stimuloi sellaisen henkilön paranemista, joka kärsii vastaavanlaisista oireista. Tätä kutsutaan samankaltaisuuden laiksi.

Homeopatia on hellävarainen ja tehokas menetelmä

Homeopatia ei käy taudin kimppuun ja pyri tuhoamaan taudin oireita raa’alla voimalla. Elimistöön ei päädy yhdisteitä kuten allopaattisten lääkkeiden tapauksessa. Sen sijaan homeopatia ja sen rohtojen tarkoituksena on stimuloida ja vahvistaa kehoa hienovaraisesti, jotta elimistö päihittää sairauden omin voimin. Homeopaattiset rohdot palauttavat kehon luonnollisen puolustuskyvyn ja auttaa parantamaan itse itsensä. Kun näin käy, henkilö paranee oikeasti siitä mikä ikinä häntä vaivaakaan.

Homeopatiasta kirjoittanut ja aiheesta opetusta antava Kate Birch kertoo:

Homeopatia toimii, sillä se parantaa elimistön omaa puolustusmekanismia sen sijaan että se hävittäisi taudinaiheuttajan. Toisin kuin luonnollisten tautien kanssa, nykyään on moninkertainen määrä ihmisten toiminnasta syntyneitä sairauksia, jotka johtuvat myrkyllisistä lääkkeistä, elimistöä heikentävästä lääkityksestä, rokotteista, antibiooteista, keinotekoisista ruoista, saasteista ja ydinjätteestä elinympäristössämme. Kaikki sekoittavat, heikentävät ja vaientavat ihmisen luonnollisten puolustusmekanismien toimintaa.

Tämän vuoksi terveytemme on heikentynyt sukupolvi toisensa jälkeen. Kykymme reagoida ympäristön ärsykkeisiin on heikentynyt. Emme enää kykene torjumaan tauteja ilman oireilua.

Luotamme myrkyllisiin lääkkeisiin, joilla kontrolloidaan oireita. Kärsimme samalla pitkän aikavälin seurauksista kroonisten sairauksien muodossa. Jotta pysyisimme terveenä, meillä tulee olla kyky puolustautua. Tämän päivän lääketieteen harjoittajat eivät ymmärrä tätä, eivätkä he osaa sopeuttaa hoitojärjestelmäänsä siihen. Toisin kuin suppressiivisten tai palliatiivisten toimenpiteiden tapauksessa, homeopaattinen lääketiede pyrkii vähentämään sairastumisalttiutta tuottamalla kuratiivisen puolustusvasteen, jonka myötä sairaus paranee.

Homeopaattisesta näkökulmasta tarkasteltuna sairaus on häiriö henkilön elinvoimassa. Elinvoima, joka pitää ihmisen hengissä, on vahingoittunut, heikentynyt tai epäjärjestyksessä. Elinvoiman täytyy palautua, jotta henkilö voi parantua. Homeopaattisten rohtojen tarkoituksena on palauttaa kehon normaali toimintakyky. Palautuminen tapahtuu fyysiselle, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla.

Allopaattiset lääkkeet ja sivuoireet

Allopaattisten lääkäreiden määrämillä lääkkeillä on usein monia ei-toivottuja sivuoireita. Lääkevalmistajat tuottavat lääkkeitä, jotka on suunniteltu hävittämään tietyt ei-toivotut oireet. Heidän lääkkeensä kuitenkin aiheuttavat oireita, joita kutsutaan sivuoireiksi. Mikäli sivuoireet ovat vähemmän vakavia kuin alkuperäiset oireet, potilas on kutakuinkin tyytyväinen ja allopaattisen lääkärin mielestä hoito on onnistunut. Mikäli sivuoireet ovat liialliset, lääkäri käyttää eri lääkettä, joka poistaa oireet ja tuottaa erilaisen sarjan sivuoireita. Prosessi jatkuu kunnes potilas lakkaa valittamasta sivuoireista tai allopaattinen lääkäri määrää lisää lääkkeitä, jotka poistavat liialliset sivuoireet.

Suurimmassa osassa tapauksista oireiden poistaminen allopaattisella hoidolla johtaa muihin pitkäaikaisiin, kroonisiin terveysongelmiin. Esimerkkinä lapsi, joka viedään lääkärille lapsuuden aikaisen ihottuman vuoksi, hoidetaan kortisonivoiteella. Lääkärit saattavat varoittaa vanhempia, että astma kehittyy yleensä lapsille, jotka kärsivät ihottumasta. Totuus on ettei kortisonihoito paranna ihottumaa, siitä huolimatta että se näyttää häviävän iholta. Todellisuudessa ihottuman tuottanut tauti pureutuu syvemmälle elimistöön ja ilmestyy uudelleen myöhemmin astman muodossa. Kortisoni ei parantanut mitään, se vain siirsi iho-oireet paljon vakavampaan muotoon hengitystieoireiksi, jotka voi aiheuttaa hengenvaaran.

Allopaattisilla lääkkeillä tai hoidoilla ei ole positiivista vaikutusta kehon elinvoimaisuuteen. Ne eivät vahvista eivätkä ne tarjoa fyysistä, emotionaalista tai mentaalista uusiutumista. Sen sijaan, ne vain peittävät oireet ja tuottavat sivuoireita.

Homeopatia saa taudin poistumaan

Homeopaattiset rohdot eivät aja tautia syvemmälle kehoon. Sen sijaan ne auttavat elimistöä päihittämään tai eliminoimaan sairauden. Näin ollen, kun taudin oireet on selätetty, keho on terveempi ja vahvempi kuin aiemmin.

Toisinaan myrkkyjen täytyy poistua elimistöstä että paraneminen voi tapahtua. Toisinaan oireet voivat tilapäisesti voimistua myrkkyjen poistuessa elimistöstä ja henkilön elinvoiman vahvistuessa. Kun tämä on ohi, henkilö on vahvempi ja tuntee olonsa uudistuneeksi.

Homeopaattisen rohdon valinta ei perustu taudin diagnosointiin vaan tiettyjen oireiden kokonaisuuteen. Mikä yksilöllisemmät oireet, sitä paremmin homeopaatti osaa valita sopivan rohdon. Rohdot valitaan yksilöllisesti oireiden, ei tautidiagnoosin perusteella.

Kuinka homeopaattiset rohdot valmistetaan?

Suurin osa homeopaattisista rohdoista valmistetaan kasveista, mineraaleista tai eläinkunnan tuotteista. Liuottimena käytetään vettä tai alkoholia, mikäli aine liukenee näihin. Mikäli aine ei liukene, se jauhetaan hienojakoiseksi maitosokerin kanssa ja sitä käsitellään hivenen eri tavalla. Riippumatta alkuperäisestä aineesta, liuos laimennetaan useaan otteeseen.

Esimerkiksi, 1 pisara alkuperäistä liuosta lisätään lasipulloon. Pulloon lisätään vettä tai alkoholia, astia suljetaan ja sitä sekoitetaan. Sekoittaminen ei ole mitä tahansa ravistamista vaan pulloa läimäytetään kiinteää objektia vasten. Alunperin Tri Hahnemann otti pullon käteensä ja läimäytti sitä voimakkaasti pöydällä ollutta nahkakantista raamattua vasten. Toistuneet läimäytykset aiheuttavat muutoksia liuoksessa. Oikeanlainen ravistelu on oleellinen osa rohdon valmistusta. Ravistelun uskotaan aiheuttavan veden tai alkoholin rakenteen strukturoitumisen molekyylitasolla.

Kun ensimmäinen pullollinen on valmis ravistelun jälkeen, toiseen pulloon lisätään yksi pisara kantaliuosta ja 9 pisaraa vettä tai alkoholia. Pulloa ravistetaan. Prosessia toistetaan kunnes saavutetaan haluttu laimennos.

Homeopaattinen rohto, joka on laimennettu kuudesti, merkitään “6X” tai “6D”. Myös muita laimennossuhteita käytetään. Kun 1 pisara lisätään 99 pisaraan vettä tai alkoholia, saadaan “C” potenssin liuos. On olemassa rohtoja, jotka on laimennettu suhteessa 1 pisara 50 000 pisaraan vettä tai alkoholia. Näitä erittäin laimeita liuoksia kutsutaan “LM” potensseiksi.

Laimeinta potenssia käytetään imeytettynä pieniin sokeripillereihin, joita käytetään hoidossa. Käytettäessä pillerit laitetaan kielen alle, mistä ne imeytyvät. Välillä ne liuotetaan veteen ja niellään.

Saman aineen eri potenssit saavat aikaan erilaisen vaikutuksen. Rohtoja voidaan antaa päivittäin tai harvemmin, riippuen asiakkaan hoitotarpeesta. Välillä annetaan vain yksi pieni annos, joka parantaa taudin kokonaan.

Toimiiko homeopatia lumevaikutuksen vuoksi?

Homeopatiaa kritisoivat väittävät, että teho perustuu lumevaikutukseen. He väittävät ettei sokeripillereissä ole mitään muuta kuin sokeria ja että parantuminen johtuu vain siitä että ihmiset haluavat voida paremmin.

Vuonna 2010 tehty tutkimus vahvisti että homeopaattiset rohdot keskeyttivät ihmisen rintasyöpäsolujen jakautumisen sekä tuottivat sytotoksisen vaikutuksen laboratoriokokeissa. Homeopaattisen rohdot, Carcinosin, Phytolacca, Conium ja Thuja, kykenivät tappamaan rintasyöpäsoluja laboratoriokokeissa. Näitä homeopaattisia rohtoja käytettiin myös tavallisten rintasolujen hoidossa. Ne eivät vahingoita terveitä soluja vaan jopa vahvistaa niitä. Homeopaattiset rohdot myös stimuloivat sellaisten yhdisteiden tuotantoa, jotka hillitsevät luontaisesti syövän kasvua.

Koska kokeet tehtiin petrimaljoissa viljellyillä soluilla, lumevaikutuksen mahdollisuutta ei ollut. Syöpäsolut eivät osanneet odottaa kuolevansa homeopaattisten rohtojen vaikutuksesta, eivätkä terveet rintasolut tienneet että niiden piti vahvistua tai tulla vastustuskykyisemmäksi syövälle.

Sioilla tehty saksalaistutkimus vertaili farmakologisia lääkkeitä ja homeopaattisia rohtoja hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. Yhteensä 1440 sikaa jaettiin neljään ryhmään. Yksi ryhmä sai homeopaattisia rohtoja sekoitettuna normaaliin ruokaan. Toinen ryhmä sai antibiootteja ja muita allopaattisia lääkkeitä rutiininomaisesti matalina profylaktisina annoksina. Kolmannelle ryhmälle annettiin suuria terapeuttisia annoksia standardiyhdistelmää allopaattisia lääkkeitä, joita käytetään hengitystieinfektioiden hoidossa. Neljäs ryhmä oli kontrolliryhmä. Niille ei annettu mitään vaan ruokittiin normaalisti.

Amy Lansky kertoo tutkimuksen tuloksista kirjansa seitsemännessä kappaleessa.

Tutkimuksen tulokset olivat hätkähdyttäviä: homeopaattinen hoito ehkäisi hengitystiesairauksia paljon tehokkaampi kuin profylaktiset annokset antibiootteja. Profylaktinen allopaattinen hoito pudotti sikojen sairastumisen todennäköisyyttä 11 prosentilla [verrattuna kontrolliin]. Homeopaattiset rohdot pudottivat todennäköisyyttä 40 prosentilla. Kun allopaattisten lääkkeiden määrää nostettiin terapeuttiselle tasolle, sikojen sairastumisen todennäköisyys laski 70 prosentilla. On selvää, ettei tuotantoeläimille voi antaa kaiken aikaa suuria määriä antibiootteja. Jopa matalammilla profylaktisilla pitoisuuksilla lääkkeiden kulkeutuminen ravintoketjuun muodostaa yhteiskunnallisen terveysongelman. Tämä tutkimus osoitti että homeopatia on paljon turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto kuin profylaktiset määrät antibiootteja.

Amy Lansky kommentoi sikatutkimusta:

Uskon että tämänkaltaiset eläintutkimukset tarjoavat kaikkein selkeintä näyttöä homeopatian tehokkuudesta. Uskooko joku vakavasti että siat, jotka saavat rohtoja ruokaan sekoitettuna, voivat hyvin lumevaikutuksen vuoksi?

 

Lähde: Vaccine Impact

Lue myös:

Homeopatia: 12 tärkeää suolaa
Homeopatia: 12 rohtoa, joiden tulisi löytyä jokaisesta selviytymispakkauksesta
Sveitsin hallituksen mullistava raportti homeopatiasta
Homeopatian arvoitus selviämässä: teho perustuu veden muistiin