Ruokavalio vaikuttaa näöntarkkuuteen – näin parannat sitä

Ikääntymistä ei voi estää, mutta voiko ikääntymisen tuomia ongelmia, kuten näön heikkenemistä? Toisin kuin yleensä uskotaan, näöntarkkuus riippuu pitkälti elintavoistasi. Silmiä tulee ravita hyvin mikäli haluaa säilyttää näön tarkkana vielä vanhoilla päivillä.

Ja vaikka näkökykysi olisi alkanut heiketä, tutkimusten mukaan näkökyvyn heikkeneminen voidaan pysäyttää. Parhaimmassa tapauksessa näkösi voi jopa parantua.

Ruoat suojaavat ja parantavat näköä

Eräässä vastajulkaistussa BBC:n artikkelissa¹ tri Michael Mosley keskustelee näköongelmistaan ja kokemuksistaan ongelman korjaamisesta käyttämällä ravintolisiä. Hän osallistui myös BBC:n televisio-ohjelmaan, joka julkaistiin 8. syyskuuta 2016.

Silmämunien pituus ja muoto sekä silmän linssin paksuus vaikuttaa siihen, kuinka hyvin näet lähelle ja kauas. Verkkokalvo sijaitsee silmän takaosassa ja sisältää valoa aistivia soluja, jotka ovat kriittisen tärkeitä hyvän näkökyvyn kannalta.

Silmän makulaa – verkkokalvon osa joka vastaa näön tarkennuksesta – suojaa keltainen pigmentti, joka koostuu luteiinista, kseaksantiinista ja meso-kseaksantiinista. Nämä yhdisteet absorboivat valoa ja suojaavat makulaa auringon ja muiden valonlähteiden siniseltä valolta ja ultraviolettivalolta.²

Luteiini, kseaksantiini ja meso-kseaksantiini ovat kasviperäisiä yhdisteitä, joilla on voimakas antioksidatiivinen vaikutus. Elimistösi ei kykene valmistamaan niitä, joten niitä täytyy saada ravinnosta. Kuten BBC:n ohjelmassa todettiin:³

”Luteiinia ja kseaksantiinia on yleensä tummanvihreissä lehtivihanneksissa, kuten lehtikaalissa ja pinaatissa, mutta myös paprikassa, maississa ja sahramissa. Yleensä kasveissa ei ole meso-kseaksantiinia – kehomme tosin tuottaa sitä luteiinista (vaikka sitä on joissakin kaloissa …)

Nämä väriaineet, kun syömme niitä, ovat tärkeitä näkökyvyllemme ja makulan terveydelle.”

Luteiinilla ja kseaksantiinilla voi olla huomattava vaikutus

Mosley kertoo käyneensä läpi lukuisia näkötestejä, joilla arvioidaan hänen verkkokalvonsa kuntoa, värinäköä, pimeänäköä ja makulan suojaa UV- ja sinivalolta.

”Tulokset olivat sekä kiehtovia että masentavia. Keltaisen ja sinisen värin erottelukykyni on äärimmäisen heikko – mikä johtuu [professori John] Barburin mukaan todennäköisesti monta vuotta sitten sairastamastani diabeteksesta,” Mosley kirjoittaa.

”Pimeänäkö ja yksityiskohtien hahmottaminen olivat heikkoja verrattuna nuoriin ihmisiin – mutta ikäisekseni normaalilla tasolla. Hoitohenkilökunta antoi minulle 90 päiväksi lisäravinnepillereitä, joiden tulisi auttaa.”

Saamani lisäravinne sisälsi luteiinia ja kseaksantiinia. Kolme kuukautta myöhemmin jatkokokeissa tulokset olivat parantuneet huomattavasti. Pelkkä pimeänäkö ja makulaa suojaava pigmentti ei parantunut, vaan nyt myös sinisen ja keltaisen välin havaitseminen oli normaalirajojen sisäpuolella.

Joidenkin tutkimusten mukaan nämä ravinteet voivat hidastaa tai ehkäistä silmäpohjan rappeumaa, mikä on yleisin syy vanhusten sokeutumiselle, harmaakaihi on toiseksi yleisin.

Kuinka paljon luteiinia ja kseaksantiinia tarvitaan?

Luteiinille ja kseaksantiinille ei ole suositeltua päiväannosta, mutta tutkimusten mukaan terveyttä edistävä annos luteiinille on 10 milligrammaa päivässä ja kseaksantiinille 2 milligrammaa päivässä. Tutkimusten mukaan täysikäinen amerikkalainen saa ruoasta keskimäärin vain 1-2 mg luteiinia päivässä.⁴

Luteiinin, kseaksantiinin ja meso-kseaksantiinin yhdistelmän vaikutusta arvioineessa tutkimuksessa käytettiin 10 mg luteiinia, 10 mg meso-kseaksantiinia ja 2 mg kseaksantiinia päivässä yhden vuoden ajan. Yhdistelmän havaittiin parantavan näkökykyä niillä, joiden näkökyky oli normaali kokeen alussa.^5,6

”Näin ollen, tulisiko meidän kaikkien nauttia lisäravinteita suojataksemme ja jopa parantaaksemme näkökykyämme? No, tutkimukset ainakin osoittavat että lisäravinteet toimivat,” Mosley kirjoittaa.

”Jopa minun kaltaistani, joka noudattaa suhteellisen terveellistä ruokavaliota johon kuuluu runsaasti hedelmiä ja vihanneksia, ja jonka veren pitoisuudet kyseisten yhdisteiden osalta eivät olleet erityisen alhaiset, lisäravinteet auttoivat. Osa tutkijoista kuitenkin uskoo, että pelkkä tavallinen ruoka riittää jos syömme oikeita asioita.”

Mitä kannattaa syödä?

Luteiinia ja kseaksantiinia on pääasiassa vihreissä vihanneksissa, lehtikaali ja pinaatti ovat luteiinipitoisten raaka-aineiden kärjessä. Näitä ravinteita on myös oransseissa ja keltaisissa hedelmissä ja vihanneksissa.

Vuonna 1998 tehdyn tutkimuksen⁷ mukaan 33 testatusta hedelmästä ja vihanneksesta oranssi paprika sisältää kaikkein eniten kseaksantiinia. Tutkimuksen laatijoiden mukaan:

”Suurin osa tummanvihreistä vihanneksista, joita suositeltiin aiemmin niiden suuren luteiini- ja kseaksantiinipitoisuuden vuoksi, sisältää 15-47 prosenttia luteiinia, mutta vain hyvin vähän (0-3 prosenttia) kseaksantiinia.

Tutkimuksemme osoittaa, että erivärisiä hedelmiä ja vihanneksia kannattaa käyttää mikäli haluaa nostaa luteiinin ja kseaksantiinin saantia.”

Myös kananmunan keltuainen on hyvä luteiinin ja kseaksantiinin kuten myös hyvien rasvojen ja proteiinin lähde. Vaikka karotenoidien kokonaismäärä on pienempi kuin vihanneksissa, ne ovat hyvin imeytyvässä, lähes ideaalissa muodossa.

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan⁸, lisäämällä salaattiin muutama kananmuna, koko aterian karotenoidien imeytyminen kasvaa yhdeksänkertaisesti!

Vapaasti laiduntavan kanan munan keltuainen on väriltään kirkkaan oranssi, mikä kertoo niiden korkeasta luteiini- ja kseaksantiinipitoisuudesta. Vaaleankeltainen keltuainen on merkki siitä, että kanat on kasvatettu häkeissä ja ruokittu luonnottomalla rehulla, minkä vuoksi munissa on vain vähän näitä arvokkaita ainesosia.

Kuinka paljon luteiinia saat ruoastasi?

Alla on lista luteiinipitoisista ruoka-aineista. Suurin osa sisältää myös kseaksantiinia, vaikkakin vähemmän kuin luteiinia. Mainitut ruoat kannattaa syödä niin raakana kuin mahdollista.

Luteiini ja kseaksantiini vaurioituu kun pinaattia tai keltuaisia kuumennetaan, eikä niiden silmäterveyttä edistävä vaikutus ole yhtä voimakas. Myös niiden toimintaa edistävät mikroravinteet vahingoittuvat helposti.

Ruoka-aineiden luteiinipitoisuuksia

• Lehtikaali (raaka) 26,5 mg / kupillinen
• Lehtikaali (kypsennetty) 23,7 mg / kupillinen
• Pinaatti (kypsennetty) 20,4 mg / kupillinen
• Rehuydinkaali (kypsennetty) 14,6 mg / kupillinen
• Nauriin naatit (kypsennetty) 12,2 mg / kupillinen
• Vihreä herne (kypsennetty) 4,1 mg / kupillinen
• Pinaatti (raaka) 3,7 mg / kupillinen
• Maissi (kypsennetty) 1,5 mg / kupillinen
• Parsakaali (raaka) 1,3 mg / kupillinen
• Roomansalaatti (raaka) 1,1 mg / kupillinen
• Haricot vert (kypsennetty) 0,9 mg / kupillinen
• Parsakaali (kypsennetty) 0,8 / puoli kupillista
• Papaija (raaka) 0,3 / 1 isokokoinen
• Kananmuna 0,2 / 1 isokokoinen
• Appelsiini (raaka) 0,2 / 1 isokokoinen

C-vitamiini torjuu kaihia

C-vitamiinin korkempi saanti ehkäisee kaihia, joka on toiseksi yleisin syy sokeutumiselle.⁹ Kansallisen silmäinstituutin mukaan yli puolet amerikkalaisista saa kaihin 80 ikävuoteen mennessä.

Tutkimus¹⁰, jossa verrattiin C-vitamiinin saantia ja kaihin kehitystä yli 320 naaraspuolisella hiirikaksosparilla yli vuosikymmenen ajan, havaittiin että C-vitamiinipitoisia ruokia syövien kaihiriski laski kolmanneksella. Mielenkiintoista kyllä, C-vitamiinilisillä ei ollut yhteyttä riskin laskuun.

Sitrushedelmät, kuten appelsiinit, sitruunat, limet ja greipit tunnetaan niiden korkeasta C-vitamiinipitoisuudesta, mutta eniten sitä on barbadoksenakerolassa (tunnetaan myös barbadoskirsikkana). Ne eivät ole yhtä makeita kuin tavalliset kirsivat mutta lähestulkoon samankokoisia.

Yhdessä kirsikassa on vain yksi kalori mutta 80 mg C-vitamiinia ja muita mikroravinteita. Etupihallani on kaksi tällaista puuta, ja kuukausien ajan olen kyennyt keräämään 50-70 kirsikkaa päivässä. Se on terveellinen ja ehdottomasti suosikkihedelmäni.

Eläinperäiset omega-3-rasvat alentavat diabeetikkojen sokeutumisriskiä

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa¹¹ havaittiin, että diabeetikoilla, jotka söivät säännöllisesti 500 mg omega-3-pitoista kalaa (kaksi annosta viikossa), diabeettisen retinopatian riski laski vaikuttavat 48 prosentttia.¹² Diabeettinen retinopatia on tyypin 2 diabeteksen vakava komplikaatio tai sivuoire, joka ilmenee kun verenkierto verkkokalvolle hidastuu. Se on yleisin syy diabeetikoiden sokeutumiselle.

Riskin merkittävä lasku johtui pääasiassa matalammista tulehdustasoista. Eläinperäiset omega-3-rasvat myös tukevat solukalvojen rakenteita, mikä edistää silmien terveyttä ja suojelee verkkokalvoa. Aiemmat tutkimukset¹³ ovat osoittaneet, että eniten eläinperäisiä omega-3-rasvoja kuluttavilla on 60 prosenttia matalampi verkkokalvon rappeuman riski verrattuna niihin jotka kuluttavat vähiten.

Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että eniten omega-3-rasvoja kuluttavilla oli 30 prosenttia pienempi riski kehittyä taudin pidemmälle edennyt muoto 12-vuoden ajanjaksolla.¹⁴ Toisessa 2009 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä, joiden ruokavalio sisältää runsaasti omega-3-rasvoja sekä C-vitamiinia, E-vitamiinia, sinkkiä, luteiinia ja kseaksantiinia, oli pienempi verkkokalvon rappeuman riski.¹⁵

Eläinperäiset omega-3-rasvojen lähteet ovat pitkälti luonnonoloissa kasvaneita mereneläviä, minkä vuoksi tulee olla tarkkana elohopeapitoisuuksien kanssa. Kaikki kalat eivät sisällä runsaasti omega-3-rasvoja, ja suurin osa kaloista on vakavasti saastuneita, joten on tärkeää osata valita. Merenelävät, jotka sisältävät runsaasti omega-3-rasvoja ja vähän ympäristösaasteita ovat esimerkiksi:

• Alaskan villilohi (sisältää myös astaksantiinia – yksi parhaista silmäterveyden edistäjistä, kts. alla)
• Pienet ja rasvaiset kylmän veden kalat, kuten silli, sardiini ja anjovis
• Kalan mäti
• Krilliöljy

Astaksantiini – silmien hyvinvoinnin ykkösravinne

Mikrolevä Haematococcus pluvialis tuottaa astaksantiinia suojatakseen itseään UV-säteilyltä organismin kuivuessa. Mikrolevän lisäksi astaksantiinia on kaikissa merenelävissä jotka syövät kyseistä levää (kuten lohet, äyriäiset ja krillit).

Astaksantiini on paljon voimakkaampi antioksidantti kuin luteiini tai kseaksantiini, ja monet tutkijat pitävät sitä parhaimpana antioksidanttina silmien terveydelle.^16,17,18,19 Se ehkäisee lukuisia silmäsairauksia, kuten verkkokalvon rappeumaa ja kaihia, jotka ovat vanhuuden sokeuden yleisimmät aiheuttajat. Se suojaa myös:

• kystoidi makulaedeemalta,
• diabeettiselta retinopatialta,
• verkkokalvon laskimotukokselta,
• glaukoomalta,
• tulehdusperäisiltä silmäsairauksilta (retiniitti, iriitti, keratiitti ja skleriitti)

Tutkimusten mukaan se läpäisee vaivatta silmän kudoksen ja ulottaa vaikutuksensa turvallisesti ja tehokkaammin kuin yksikään muu karotenoidi, ilman sivuvaikutuksia. Astaksantiinin on osoitettu parantavan ja ehkäisevän valon aiheuttamia vaurioita, valoreseptorisolujen vaurioita, gangliosolujen vaurioita ja verkkokalvon sisempien kerrosten vaurioita.

Astaksantiini auttaa myös ylläpitämään silmänpaineen oikealla tasolla ja pitää yllä silmän vireystilaa ja näön terävyyttä.

Tilanteestasi riippuen astaksantiinin käyttö voi olla helpointa lisäravinteena. Suosittelen aloittamaan 4 mg päiväannoksella. Krilliöljy sisältää myös korkealaatuisia, eläinperäisiä omega-3-rasvoja yhdessä luontaisen astaksantiinin kanssa, vaikkakin pienempiä pitoisuuksia kuin lisäravinteissa.

Marjojen antosyaanin hyödyt silmille

Tummansiniset tai tummanvioletit, lähes mustat marjat, kuten mustaherukka ja mustikat, sisältävät runsaasti antioksidantti antosyaaneja. Mustaherukoissa pitoisuudet ovat suurimmat. Ne myös sisältävät runsaasti välttämättömiä rasvahappoja, mikä lisää niiden tulehdusta lievittävää vaikutusta. Lääkinnälliseen tarkoitukseen monet valitsevat mustaherukansiemenöljyn, mutta marjojen syöminen on aina hyvä valinta, erityisesti sesonkiaikana.

Mustikka^20,21 on pensasmustikan lähisukulainen ja sisältää myös runsaasti antosyaaneja, aivan kuten mustaherukkakin. Tutkimukset osoittavat, että mustikasta voi olla erityistä hyötyä verkkokalvon rappeuman ehkäisemisessä ja kehityksen kääntämisessä. Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa²² havaittiin, että rotat, jotka olivat sairastuneet harmaakaihiin ja verkkokalvon rappeumaan varhaisessa vaiheessa, ja saivat mustikkauutetta 20 mg kehon painokiloa kohden, eivät kärsineet linssin ja verkkokalvon vioista, kun taas 70 prosenttia kontrolliryhmästä kärsi rappeumasta kolme kuukautta kestäneessä tutkimuksessa.

Tutkijoiden mukaan: ”Tulokset ehdottavat, että … pitkäaikainen mustikkauutelisän käyttö toimii verkkokalvon rappeuman ja harmaakaihin ehkäisyssä.” Mitä tulee annosteluun, Total Health Magazine²³ on huomauttanut, että ”tutkimuksissa saatiin positiivisia tuloksia nauttimalla 50 mg tai enemmän antosyaaneja päivässä. Varovainen saanti olisi luokkaa 90-100 mg antosyaaneja päivässä.” PureHealthMD:n toimittajat ehdottivat vastaavanlaista annostusta²⁴. He kirjoittivat:

”Kun etsit mustikkaravinnelisää silmille, valitse sellainen joka sisältää myös 10-20 mg luteiinia ja 1-2 mg kseaksantiinia. Potilaiden tulisi tähdätä 80-160 mg päivittäisannokseen. Silmäsairauden ehkäisyyn tai vain solujen suojaksi riittää päivittäinen 40-80 mg annos yhdessä muiden antioksidatiivisten vitamiinien tai hedelmien, kuten mustikoiden/pensasmustikoiden/vadelmien, kanssa.”

Vieläkin tärkeämpää: vältä sinistä keinovaloa

Sinisen valon välttelyn kaikkia terveyshyötyjä ollaan vasta alkamassa ymmärtää. Sinisen valon suodattavat aurinkolasit saavat esineet näyttämään terävämmiltä, mutta kasvava määrä tutkimuksia viittaa siihen, että sinisen valon suodattaminen palvelee myös tärkeää biologista tarkoitusta säätelemällä elimistön sisäistä kelloa, joka säätelee unirytmiä ja kehon muita toimintoja. Keinotekoiselle valolle altistuminen on todennäköisesti 21. vuosisadan vähiten huomioitu terveysriski.

Yksi helpoimmista ja edullisimmista tavoista suojata kehon luontaista rytmiä, ja näin myös hyvälaatuista unta ja laskea monien kroonisten sairauksien riskiä, on käyttää tummia laseja jotka suodattavat sinisen valon – ei vain illalla vaan kaikkina vuorokauden aikoina kun altistut loisteputki- tai ledivalolle.

Vaikka ledit ja loisteputket ovat energiatehokkaampia, niiden tuottamaa valoa ei voi verrata lämpövalon lähteisiin vaan digitaaliseen valoon. Niiden spektri on vinoutunut ja eroaa huomattavasti auringonvalosta. Ne koostuvat pääasiassa sinisistä aallonpituuksista, jotka edistävät vapaiden radikaalien tuotantoa. Niiden valosta puuttuu punaisen, infrapunaisen ja lähes infrapunaisen valon aallonpituudet, jotka stimuloivat uusiutumista ja joita on lämpövalon lähteissä kuten hehkulampun valossa.

Nykyään hehkulamput on kielletty Yhdysvalloissa. Vaikka ne ovat erittäin epätaloudellisia, sillä vain 5 prosenttia syötetystä energiasta tuottaa valoa ja loput muuttuu lämmöksi tai infrapunavaloksi, ne kuitenkin ovat verrattavissa lämpövalon lähteisiin kuten tuleen tai kynttilöihin, erityisesti lamput joita ei ole pinnoitettu.

Näiden lamppujen tuottamaa spektriä voi verrata auringonvaloon, mutta niistä puuttuu sinisen ja violetin valon aallonpituudet, jotka voivat häiritä sisäistä kelloa ja melatoniinin tuotantoa yöllä. Tämän vuoksi pinnoittamaton hehkulamppu on paras valinta iltakäyttöön. Vaikka se kuluttaa enemmän energiaa, terveyshyödyt ylittävät helposti energiankulutuksen aiheuttamat haitat.

Lisäksi kaikkein parhain tapa pitää vuorokausirytmi kunnossa on viettää aikaa ulkona heti auringonnousun jälkeen. Punaisen ja infrapunaisen valon aallonpituudet auttavat valmistelemaan verkkokalvoa sinisen valon aallonpituuksille joita on auringonnousun jälkeisessä valossa. Se myös auttaa tuottamaan signaalin, joka tuottaa melatoniinia myöhemmin illalla – olettaen että nukut pilkkopimeässä.

Terve vuorokausirytmi on välttämätön hyvinvoinnin kannalta, joten kannattaa ottaa tavaksi käydä ulkona joka päivä auringonnousun jälkeen, ilman laseja, jotta verkkokalvosi altistuu auringonvalon koko spektrille.

On todennäköistä, että krooninen altistus digitaaliselle siniselle valolle ledeistä ja loisteputkivaloista tulee todennäköisesti vaikuttamaan sokeuden yleistymiseen kahden seuraavan vuosikymmenen aikana, kuten se tulee myös nostamaan verkkokalvon rappeuman yleisyyttä, mikä on tällä hetkellä yleisin sokeuteen johtava syy Yhdysvalloissa.

Mitä tulee sinistä valoa suodattaviin laseihin, olen havainnut Uvexin (malli S1933X) hyväksi. Lasit maksaa Amazonilla alle 10 dollaria. 12 dollaria maksavat Nature Bound –lasit suodattavat paremmin sinisiä aallonpituuksia. Nimitän niitä käänteisaurinkolaseiksi ja pidän niitä sisätiloissa monissa liiketiloissa joissa valot on päällä, ja otan ne pois päästä mennessäni ulos.

Kun aurinko alkaa laskea, asetan lasit päähäni, sillä kaikkein vähiten haluan altistaa verkkokalvoni suurelle määrälle sinistä valoa, erityisesti kun ei ole auringonvaloa tasapainottamassa. Sinisen valon suodattavien lasien etuja on muun muassa:

• Ehkäisee dokosaheksaeenihapon (DHA – välttämätön eläinperäinen omega-3-rasva) vahingoittumista verkkokalvon pigmenttiepiteelillä (RPE), joka vastaa auringonvalon fotoneiden muuttamisesta elektroneiksi valosähköisen ilmiön ansiosta. Nämä elektronit tarjoavat elintärkeää tasavirtaa, jota elimistö tarvitsee optimaalisen toimintakyvyn ylläpitoa varten.
• Parantaa mitokondrioiden terveyttä ja tehokkuutta, sillä sininen valo kasvattaa elektroninsiirtoketjuun osallistuvien proteiinien etäisyyttä mitokondrioissa, minkä vuoksi niiden ATP:n tuotanto on paljon tehottomampaa. Sinisen valon suodattaminen estää tehokkuutta laskemasta.
• Vähentää tehokkaasti kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita.^25,26 Henkilöt, jotka käyttivät oranssinsävyisiä sinistä valoa suodattavia laseja iltakuudesta aamukahdeksaan seitsemän päivän ajan, manian oireet lievittyivät huomattavasti verrattuna niihin jotka käyttivät kirkkaita laseja. Lisäksi oireet alkoivat lievittyä jo kolmen yön käytön jälkeen.

Huikeat tulokset käyvät järkeen kun otetaan huomioon että vain sinistä valoa aistivat verkkokalvon gangliosolut löydettiin vasta vähän aikaa sitten. Nämä reseptorit kommunikoivat aivojen osien kanssa, jotka säätelevät vuorokausirytmiä (hypotalamus) sekä mielialaa ja tunteita (limbinen järjestelmä).²⁷ Aiemmissa tutkimuksissa havaittiin selkeä parannus unettomuudessa ja mielialassa noin puolella bipolaaripotilaista, jotka käyttivät sinistä suodattavia laseja.²⁸

Näkö kuntoon syömällä oikein ja elämällä terveellisesti

Sen lisäksi että kannattaa syödä runsaasti karotenoidipitoisia vihanneksia, luomukananmunan keltuaisia ja omega-3-rasvoja ja astaksantiinipitoista, villiä alaskan lohta, on myös tärkeää pitää huolta verensokerin tasapainosta, sillä liian korkea verensokeri voi poistaa nestettä silmän linssistä, mikä vaikuttaa tarkennuskykyyn. Se voi myös vaurioittaa verkkokalvon verisuonia ja näin estää verenkiertoa.

Jotta verensokerisi pysyy terveissä lukemissa, noudata ravintosuosituksiani ja vältä prosessoituja elintarvikkeita. Prosessoidut elintarvikkeet sisältävät runsaasti piilosokeria mutta myös transrasvoja, joilla on haitallinen vaikutus silmien terveydelle. Transrasvat voivat edistää verkkokalvon rappeumaa häiritsemällä omega-3-rasvoja kehossasi. Elintarvikeyhtiöiden täytyy poistaa prosessoiduista elintarvikkeista osittain hydrogenoidut öljyt – transrasvojen ensisijainen lähde – kesäkuuhun 2018 mennessä.²⁹

Siihen saakka transrasvoja voi esiintyä monissa prosessoiduissa elintarvikkeissa ja leivoksissa. Näitä ovat esimerkiksi margariini, leivontarasva, uppopaistetut ruoat kuten ranskalaiset, friteerattu kana ja donitsit, keksit, leivokset ja suolakeksit.

Ota huomioon, että kuumennetut kasviöljyt voivat olla yhtä haitallisia, elleivät jopa haitallisempia, kuin transrasvat, sillä kuumennettaessa syntyy haitallisia hapetustuotteita. Tämänkin vuoksi kannattaa välttää prosessoituja ruokia ja pikaruokaa. Vältä myös keinomakeutusaineita, sillä näköongelmat on yksi monista akuutin aspartaamimyrkytyksen oireista.

Ruokavalioon panostamisen lisäksi tulee liikkua säännöllisesti ja pitää D-vitamiinitasot optimaalisena. D-vitamiini on erityisen tärkeä ihmisille, joilla on perinnöllinen taipumus sairastustua verkkokalvon rappeumaan. Erään tutkimuksen mukaan keski-ikäisillä naisilla, joilla oli korkean riskin genotyyppi ja D-vitamiinin puutostila, oli 6,7 kertaa suurempi riski sairastua verkkokalvon rappeumaan kuin niillä, joilla ei ollut perinnöllistä alttiutta mutta kärsivät D-vitamiinin puutteesta.^30,31,32

 

Lähde: Mercola.com

Lue myös:

Miten pysäyttää silmänpohjan rappeuma?
Miten parantaa näkökykyä ja silmien terveyttä
Paranna näkökykyäsi luonnollisesti
Ravinto, ravinnelisät ja elämänvalinnat, jotka pitävät näön kunnossa
Keho vahvemmaksi astaksantiinilla