Kananmunalla myös aivotoimintaa tehostava vaikutus

Yksi parhaimmista ruoista, joka sisältää vähän kaloreita ja kaikkia vitamiineja (A, B, D, E, K) paitsi C:tä, ja jonka proteiinikoostumus on lähes täydellinen, voi myös edistää mielen toimintaa, ainakin tutkimuksen mukaan. Siinä tehtiin johtopäätös, ettei runsas kolesterolin tai kananmunien kulutus ole yhteydessä kohonneeseen dementian tai Alzheimerin taudin riskiin.

Tutkimus, jossa tarkasteltiin lähes 2500 suomalaista miestä, testasi ehdotettua yhteyttä kolesterolinsaannin (ja munien tärkeänä kolesterolinlähteenä) ja kognitiivisen heikkenemisen välillä sekä väestötasolla että niillä ihmisillä, joilla on perinnöllinen ”riski” sairastua dementiaan.

Itä-Yliopiston Maija Ylilaurin johtama ryhmä havaitsi, että suhteellisen suurikaan kolesterolin saanti ruoasta, tai yhden kananmunan syöminen päivässä, ei ollut yhteydessä kohonneeseen dementian tai Alzheimerin taudin riskiin.

Yhteyttä ei havaittu myöskään niillä ihmisillä, jotka kantoivat APOE4-geeniä – geeniä, jonka tiedetään vaikuttavan kolesteroliaineenvaihduntaan ja kasvattavan muistihäiriöiden riskiä.

”Kolesterolin tai kananmunien kulutus ei ollut yhteydessä dementian tai AD:n kohonneeseen riskiin itäsuomalaisilla miehillä,” ryhmä päätteli. ”Sen sijaan kohtuullisella munien kulutuksella voi olla positiivinen vaikutus tiettyihin kognitiivisen suorituskyvyn alueisiin.”

American Journal of Clinical Nutrition –lehdessä suomalainen tutkijaryhmä sanoi, että tulosten perusteella runsaskolesterolinen ruokavalio tai säännöllinen kananmunien kulutus ei lisää muistisairauksien riskiä – edes niillä joilla perinnöllisistä syistä ravinnon kolesteroli nostaa seerumin kolesterolitasoja enemmän kuin muilla APOE4-geenin takia.

Ovatko kananmunat sittenkin terveellisiä?

Alkuperäisestä oletuksesta poiketen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että kananmunien kohtuullisella käytöllä voi itse asiassa olla suotuisia vaikutuksia tietyille aivotoiminnan osa-alueille.

”Tutkimme kananmunien ja kolesterolin saannin yhteyttä dementian, Alzheimerin taudin (AD) ja kognitiivisen suorituskyvyn esiintyvyyteen keski-ikäisillä ja vanhoilla itäsuomalaismiehillä,” ryhmä selitti.

Tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 2497 42-60-vuotiasta miestä rekrytointiajanjakson (1984-1989) aikana. Ylilauri ja hänen kollegansa kuitenkin huomauttivat, että tieto Apo-E-fenotyypistä oli saatavilla 1259 miehen tapauksessa.

Keskimäärin 22 vuoden seurantajaksolla ryhmä raportoi, että 337 miehellä diagnosoitiin dementia ja 266 miehellä AD.

Vaikka kolesterolin tai kananmunien kulutuksen ei havaittu olevan yhteydessä korkeampaan dementian tai AD:n riskiin, ryhmä havaitsi mahdollisen yhteyden munien kulutuksen ja paremman muistin välillä.

”Munien kulutus oli yhteydessä parempaan suorituskykyyn otsalohkon ja toiminnanohjauksen neuropsykologisissa testeissä, Trail Making Test -kokeessa ja Verbal Fluency Test -kokeessa,” Ylilauri ja hänen kollegansa kirjoittaa.

Vanhat kananmunamyytit istuvat sitkeässä

Yhteiskunnassamme kielteinen suhtautuminen tyydyttyneeseen rasvaan ja kolesteroliin on niin vahva, että usein unohdamme kuinka luonnossa juuri ne sisältävät suurimman osan ravinteista. Munankeltuaiset eivät ole poikkeus.

Ravitsemusasiantuntija Carrie Ruxton on haastanut tutkimukset väittäen, että munankeltuainen edistää sepelvaltimotaudin kehitystä.

Aiemmin ajateltiin, että kananmuna nostaa veren kolesterolitasoja tai kasvattaa LDL-kolesterolin määrää. Yhden suuren munan keltuainen sisältää viisi grammaa rasvaa, joten monet ravitsemusasiantuntijat olettivat, että kananmuna tukkii ihmisten suonet, varsinkin koska niissä on kolesterolia.

Toisen myytin mukaan LDL-kolesteroli on rasva, vaikka oikeasti se on proteiini. Kolesteroli on vahamainen yhdiste, joka muistuttaa rasvaa, mutta sillä on vain vähän tekemistä sen kanssa. Nykyään tiedemiehet tietävät, että ruoan sisältämä kolesteroli ja veren kolesteroli eivät ole suorassa yhteydessä toisiinsa.

Ensinnäkin täytyy ymmärtää, ettei ole olemassa sellaista asiaa kuin paha kolesteroli. Mikään ihmiskehon syntymästä lähtien tuottama ei ole pahaa. Todisteet jopa osoittavat, että ihmiset, joilla on eniten niin sanottua pahaa kolesterolia, elävät pisimpään.

Todisteet, jotka osoittavat ettei kolesterolin syöminen kasvata veren kolesterolia, saatiin, kun tri Wanda Howell ja hänen kollegansa Arizonan yliopistolta keräsivät yli 25 vuoden ajan tilastotietoa ja analysoivat sitä. Tutkimus paljasti, että ihmisillä, jotka kuluttivat kaksi munaa päivässä sekä noudattivat vähärasvaista ruokavaliota, ei esiintynyt merkkejä kohonneista kolesterolitasoista.

Suurin osa tutkimuksista, joissa on tarkasteltu vanhuksia, ovat osoittaneet että korkea kolesteroli ei ole lainkaan sepelvaltimotaudin riskitekijä. Medline-tietokannassa monet tutkimukset käsittelevät kysymystä. Erityisesti kuinka korkea kolesteroli voi suojata infektioilta ja valtimonkovettumataudilta.

Kyseessä on myytti, joka on aika heittää romukoppaan. LDL-kolesteroli on hyvästä ja keho tarvitsee sitä. Keho tarvitsee LDL:ää rakentaakseen uutta lihaskudosta, mikä on tärkeää ikääntyessämme. LDL voi suojata aivoja ikääntyessämme, ja matalat tasot voivat pahentaa ongelmia kuten dementiaa ja muistinmenetystä.

Kaksi vuotta sitten kanadalaistutkijat väittivät, että kananmuna itse asiassa auttaa alentamaan verenpainetta.

Heidän mukaansa kananmunien sulaessa elimistössä muodostuu proteiineja, jotka matkivat voimakkaiden verenpainetta alentavien lääkkeiden toimintaa, jotka tunnetaan myös ACE-estäjinä.

Jälleen yksi Yhdysvaltain hallituksen tutkimus havaitsi, että nykykananmunat sisältävät 13 prosenttia vähemmän kolesterolia ja 64 prosenttia enemmän D-vitamiinia kuin kymmenen vuotta sitten.

Lähde: Preventdisease.com

Lue myös:

Kananmunat eivät aiheuta sydänkohtauksia — sokeri aiheuttaa
Kananmuna on erinomainen aamupala
Kananmuna ehkäisee sydäntauteja ja syöpää