Amerikan esimerkki todistaa vapaakauppasopimusten tappavat vaikutukset

Suomea ja Eurooppaa uhkaava TTIP ei suinkaan ole ensimmäinen amerikkalaislähtöinen vapaakauppasopimus. Esimakua tulevasta voi saada lukemalla Kanadan, Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä 1994 solmitun NAFTA-vapaakauppasopimuksen aiheuttamasta katastrofista.

Amerikkalaiset vapaakauppasopimukset ovat olleet etenkin monikansallisille pankeille sydämenasia. Esimerkiksi juutalaisomisteinen Goldman Sachs –rikollispankki on häikäilemättä lahjonut amerikkalaisia päättäjiä vauhdittaakseen sopimusten solmimista, kun vapaakauppahankkeet ovat olleet poliittisessa vastatuulessa.

Juutalaisen Richard Haassin johtama amerikkalainen lobbausjätti Council on Foreign Relations on jopa todennut suoraan, että vapaakauppasopimukset ovat Yhdysvaltojen ”geoekonomisia” aseita itsenäisiä valtioita vastaan.

Kun suuret pankit ja sionistiset lobbausjärjestöt antavat vankkumattoman tukensa jollekin poliittiselle hankkeelle, tulisi itsenäisiä kansallisvaltioita ja kotimaista yrittäjyyttä vaalivien ihmisten herätyskellojen soida.

Valtamedia on väittänyt, että TTIP tulee olemaan kauan kaivattu ihmelääke Euroopan taantuville talouksille, vaikka aiemmat vapaakauppakokemukset kertovat päinvastaisesta todellisuudesta. Le Monde diplomatique –lehti listaa artikkelissaan ”Vapaakaupan kadonneet lupaukset” mitä NAFTA teki Pohjois-Amerikan ja Meksikon yrityksille, ostovoimalle ja jopa maahanmuuttopolitiikalle.

Kun Amerikan, Meksikon ja Kanadan päättäjät lobbasivat vapaakauppasopimuksen puolesta, luvattiin kansalaisille kuuta taivaalta. Le Monde diplomatique siteeraa Bill Clintonia, joka valehteli amerikkalaisille häikäilemättä: ”NAFTA tarkoittaa työpaikkoja. Amerikkalaisia työpaikkoja. Hyvin palkattuja amerikkalaisia työpaikkoja.”

Meksikolainen kollega Carlos Salinas de Gortari oli vähintään yhtä optimistinen: ”NAFTA on sopimus, joka luo työpaikkoja […] Tämän sopimuksen myötä voimme nostaa palkkoja […] Sopimus vähentää siirtolaisvirtoja, sillä meksikolaisilla ei ole enää syytä muuttaa pohjoiseen töitä etsimään. He löytävät työtä täältä.”

Gortari valehteli alusta loppuun – Yhdysvaltojen eteläraja vuotaa edelleen kuin seula. Tilanne on vain pahentunut viime vuosina. Vapaakauppasopimus ei tuonutkaan luvattua vaurautta Meksikolle, eivätkä amerikkalaiset yrittäjät ja kuluttajat olleet lainkaan onnekkaampia.

Mitä vapaakauppasopimuksella saatiin aikaan? Le Monde diplomatiquen kokoama lista sopimuksen konkreettisista vaikutuksista on karua luettavaa:

• 1993 Petersonin kansainvälisen talouden instituutin tutkijat väittivät, että NAFTA luo vähintään 165 000 työpaikkaa vuoden 1995 loppuun mennessä. Todellisuudessa uusia työpaikkoja ei syntynyt käytännössä ollenkaan.
• Sen sijaan että amerikkalaisyritykset olisivat kasvanneet ja palkanneet amerikkalaisia työntekijöitä, pakotti NAFTA siirtämään toimintoja Meksikoon, jossa työvoima oli halvempaa.
• Ennen sopimusta meksikolaisia elintarvikkeita ei käytännössä voitu viedä Amerikkaan niiden terveyshaittojen vuoksi. NAFTA poisti terveysnormit, ja pian amerikkalaiset markkinat olivat täynnä halpoja ja sitäkin myrkyllisempiä meksikolaistuotteita. 20 vuodessa esimerkiksi naudanlihan tuonti Meksikosta ja Kanadasta Amerikkaan oli kasvanut 133 prosentilla ”ja tuhannet yhdysvaltalaiset naudalihantuottajat olivat ajautuneet ahdinkoon”.
• NAFTA ei lisännytkään ostovoimaa vaan iski ankarasti kaikkien jäsenmaiden palkkatasoon. Vaikka työvoiman tuottavuus on muun muassa teknologian kehityksen vuoksi kasvanut 20 vuodessa huikeasti, ovat amerikkalaisten mediaanipalkat jäätyneet NAFTAn myötä.
• Kun meksikolainen halpatyövoima tukehdutti pohjoisamerikkalaiset markkinat, joutuivat teollisuuden parissa työskennelleet amerikkalaiset vaihtamaan alaa. Uudet työpaikat olivat selvästi aiempia heikommin palkattuja, joten jälleen ostovoima koki kolauksen.
• NAFTAn luvattiin synnyttävän tervettä hintakilpailua, mikä tulisi merkitsemään halvempia tuotteita. Se oli kuitenkin valhe. 1994–2014 meksikolainen ja kanadalainen elintarviketuonti Amerikkaan kolminkertaistui ja samalla hinnat nousivat 67 prosenttia.
• Myös Meksiko kärsi vapaakaupasta. Sen maatalous murskattiin, kun Yhdysvalloista alettiin tuoda subventoitua maissia, joka romahdutti maataloustuotannon hinnat. Tämä kiihdytti huumekartellien ja muiden järjestäytyneen rikollisuuden muotojen sekä Pohjois-Amerikkaan kohdistuneen laittoman siirtolaisuuden kasvua. Muutamissa vuosissa laittoman siirtolaisuuden määrä lähes kolminkertaistui.
• Laitonta siirtolaisuutta vauhditti entisestään se, että meksikolaisten peruselintarvikkeiden hinnat ampaisivat vapaakaupan vuoksi kattoon. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi tortillan hinta paisui 279 prosentilla. Palkat eivät pysyneet lainkaan hintakehityksen perässä.

Mikä on NAFTAn opetus? Vapaakauppasopimuksista kärsivät kaikki paitsi pankit ja monikansalliset suuryhtiöt.

Lue myös:

TTIP-vapaakauppasopimus uhkaa itsenäisyyttä
Jussi Halla-aho kannattaa TTIP-vapaakauppasopimusta
TTIP-vapaakauppasopimus on demokratian ja itsemääräämisoikeuden tuho
Euroopan komissio valehtelee vapaakauppasopimuksesta