Englannin keskuspankki: rikollispankkien sakottaminen ”haitaksi talouskasvulle”

Englannin keskuspankki on herättänyt kummastusta vaatimuksellaan, ettei rikollisia pankkiireja enää rangaistaisi käytännössä lainkaan. Pankkiirit kertovat tarvitsevansa syytesuojaa, jotta kansantalouden kasvu ei hyytyisi.

Aiheesta kirjoitti entinen pankkiviranomainen William K. Black, joka passitti vankilaan satoja rikollisia koronkiskojia 1980-luvulla alkaneen säästöpankkikriisin jälkimainingeissa.

Pankkilobbaajien julkaisu Wall Street Journal antoi äänen Englannin keskuspankille, jonka mukaan biljoonien eurojen rangaistusmaksut vähentävät rahoituslaitosten ”luotonantokykyä” ja leikkaavat näin yleistä hyvinvointia.

Toisin sanoen koronkiskojia ei saisi rangaista rikoksista, koska ilman koronkiskontaa yhteiskunta ei voi toimia. Englannin keskuspankin julistus on häkellyttävä erityisesti siksi, että laitoksen tulisi vastata yksityisten englantilaispankkien valvonnasta ja niiden toiminnan laillisuudesta.

Keskuspankin johtaja Minouche Shafik valitti newyorkilaisessa koronkiskojakokouksessa, että ”2008 finanssikriisiä seuranneet 275 miljardin dollarin oikeuskulut merkitsevät jopa 5 biljoonan dollarin menetyksiä reaalitalouden kannalta, koska pankit voivat lainata vähemmän”.

HSBC:n liikekumppaneilta takavarikoitua omaisuutta.
HSBC:n liikekumppaneilta takavarikoitua omaisuutta.

Pankkiirit – modernit robinhoodit?

Blackin mukaan pankkilobbaajien logiikka on yksinkertainen: onnistunut rikollisuus tuottaa päätähuimaavia summia rahaa, minkä vuoksi pankkien rikollisuus on hyväksi koko yhteiskunnan kannalta.

Käytännössä keskuspankki siis väittää, että mitä rikkaampia rikollispankit ovat, sitä enemmän ne voivat myöntää korkoa kasvavaa velkaa yhteiskunnalle.

Vaikka Englannin keskuspankki onkin paperilla valtion omistama julkinen elin, on se todellisuudessa yksityisen pankkisektorin voimakkain lobbaustyökalu.

Black muistuttaa, että keskuspankin painostama Britannia onnistui muun muassa torppaamaan Amerikan oikeusministeriön pyrkimykset nostaa syytteitä HSBC-rikollispankkia vastaan. HSBC avusti esimerkiksi 10 vuoden ajan meksikolaista Sinola-huumekartellia.

Länsimaisen ”oikeusjärjestelmän” mukaan HSBC ei syyllistynyt rangaistavaan toimintaan, koska huumekauppa tuottaa tähtitieteellisiä voittoja, mikä merkitsee rikkaampia pankkeja ja siten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kasvua.

 

Lue myös: Keskuspankki – yksityinen vai julkinen loinen?

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat