Pankkilobbaajat: Etelä-Amerikka alistumassa IMF:n tahtoon – länsi on kysymysmerkki

Kansainvälisten pankkien äänitorvena tunnettu The Economist –lehti iloitsee syyskuun 24.–30. numerossaan, että taloudellinen nationalismi on kovassa vastatuulessa Etelä-Amerikassa.

”Of growth and globalisation” –nimisessä artikkelissa todetaan, että yhä harvempi eteläamerikkalainen johtaja uskaltaa vastustaa IMF:n ja kansainvälisen finanssieliitin ylivaltaa. Avoimien rajojen ja pääomien vapaan liikkuvuuden politiikka on nyt kovassa myötätuulessa.

The Economist muistuttaa, että talouspolitiikka on jakanut Etelä-Amerikkaa jo kauan kahteen leiriin.

Esimerkiksi Meksiko, Chile ja Peru ovat aina olleet pankkiirien uskollisia puudeleita, kun taas Brasilia ja Argentiina ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia ulkomaalaisille korppikotkille.

Nyt Argentiina ja Brasilia ovat kuitenkin murtumassa. Valta tahdotaan luovuttaa kansalta monikansallisille rahoitusmarkkinoille. The Economist kirjoittaa:

”’Argentiinasta maailmalle’ on heidän uusi iskulauseensa. Tässä kuussa presidentti Mauricio Macri toivotti 1 600 yritysjohtajaa tervetulleeksi Buenos Airesiin. Hän pyysi näitä tekemään investointeja Argentiinaan.

Tämä merkitsee suurta mullistusta.

Cristina Fernández de Kirchnerin sekä hänen puolisonsa Néstor Kirchnerin presidenttikausilla Argentiina eristäytyi maailmasta 12 vuoden ajaksi. Argentiina kansallisti ulkomaisia yhtiöitä, vähensi tuontia ja tärveli suhteensa IMF:n kanssa.”

The Economist iloitsee myös siksi, että Brasilia on luovuttamassa öljyvarantojaan ulkomaalaisille megayhtiöille pois omalta kansalliselta öljy-yhtiöltään, Petrobrasilta.

Toisin sanoen tuotot Brasilian luonnonvarojen hyödyntämisestä ohjataan vastaisuudessa kansan sijaan ulkomaille.

Korruptio etenee myös Ecuadorissa, joka on saanut IMF:ltä hiljattain 364 miljoonan dollarin lainan.

The Economistin mukaan laina tulee takaamaan sen, ettei tulevien presidentinvaalien tuloksella ole vaikutusta siihen, millaista politiikkaa Ecuador tulee lähivuosina toteuttamaan – maan velkoajana IMF tulee sanelemaan Ecuadorin politiikan.

Lehti on huolissaan siitä, että samalla, kun eteläamerikkalaiset ovat lämmenneet globalisaatiolle, länsimaissa yhä useampi tahtoo sulkea rajat ja vaalia kansallista hyvinvointia.

The Economist vertaakin Etelä-Amerikan antiglobalisteja, ”anti-imperialisteja” ja antikapitalisteja länsimaiden maahanmuuttokriitikoihin. Molemmat ryhmät tekevät politiikkaa, joka leikkaa pankkiirien voittoja.

Lisää rahaa nationalisminvastaiseen työhön

IMF:n likaisia töitä tehneen ekonomisti John Perkinsin mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston tärkein tehtävä on sitoa valtiot velkavankeuteen, jotta ne eivät voisi enää tehdä itsenäisiä päätöksiä – olipa kyse sitten talous-, ulko- tai sisäpolitiikasta.

Suurin IMF:n vihollinen on nationalismi, sillä pankki ei voi kiristää valtioita, mikäli valtiot suojelevat itseään aktiivisesti ulkomaista velkapääomaa vastaan.

Bloomberg uutisoi viikko sitten IMF:n kokouksesta Washingtonissa, jossa huolestuneet pankkiirit keskustelivat ”globalisaation vastaisesta liikehdinnästä”: ”Hyökkäys globalisaatiota vastaan heijastuu suoraan nationalismin kasvavaan suosioon,” entinen IMF-työntekijä valitteli.

Sama itkuvirsi jatkui muutamaa päivää myöhemmin toisessa IMF-kokouksessa, jossa 189 maan talousjohtajat lupasivat taistella nationalismia vastaan investoimalla entistä enemmän rahaa talouden ja politiikan globalisaatioon.

Lue myös:

Bilderberg-globalisti Jorma Ollila varoittaa ”nationalismin vaarasta”
Argentiinalaisten neuvo Kreikalle: ”Vedotkaa maksukyvyttömyyteen!”
Rahan ja koronkiskonnan tyrannia
Terrorismin ja pakolaistulvan todelliset syylliset
IMF:n juutalaistaustainen johtaja kiristää Irania