Rokotteiden haittavaikutukset voivat johtaa kuolemaan tai pilata elämäsi

Kolmekymmentävuotisen tiiviin tutkimustyön tuloksena tunnemme aivosolujen toiminnan ja tiedämme mitä tapahtuu kun henkilö sairastuu.

Eräs suurimmista mysteereistä on ollut rokotteiden ja tiettyjen aivosairauksien välinen yhteys. Näitä ovat:

• Autismi
• Tarkkaavaisuushäiriö (ADD)
• Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD)
• Persianlahden oireyhtymä

sekä huomattavasti yleisemmät neurodegeneratiiviset sairaudet (Parkinsonin tauti, Alzheimerin dementia ja ALS-tauti).

Kun olemme oppineet tuntemaan aivosolujen toimintaa tarkemmin, havaitsimme että normaalien toimintojen, kuten aineenvaihdunnan, sivutuotteena voi syntyä haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Niitä kutsutaan vapaiksi radikaaleiksi, ja ne voivat aiheuttaa vahinkoa soluille.

Käytännössä vapaat radikaalit ovat erittäin herkästi reagoivia partikkeleita, jotka poukkoilevat ympäriinsä solun sisällä. Ne aiheuttavat vaurioita kaikkeen mihin ne törmäävät. Suurin osa syntyy aineenvaihdunnan seurauksena, mutta niitä voi syntyä myös altistuessa myrkyille, säteilylle tai myrkyllisille metalleille. Koska ne aiheuttavat huomattavia vaurioita, soluilla on olemassa puolustusmenetelmien verkosto niitä vastaan. Tämä antioksidanttiverkosto koostuu lukuisista komponenteista, johon lukeutuvat vitamiinit, mineraalit sekä erikoiskemikaalit, joita kutsutaan tioleiksi (glutationi ja lipoiinihappo).

Vapaiden radikaalien muodostuminen

On osoitettu, että vapailla radikaaleilla on keskeinen rooli kaikissa edellä mainituissa sairauksissa. Mutta miksi vapaita radikaaleja syntyy niin paljon? Autismin, ADD:n ja ADHD:n tapauksissa arveltiin että rokotteiden sisältämä elohopea on syynä vapaiden radikaalien määrään. Tiedetään myös, että elohopea voi tuottaa suuren määrän vapaita radikaaleja aivoissa. On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että elohopealla on yhteys autismin spektrin häiriöihin, hermoston rappeutumiseen ja Persianlahden oireyhtymään. Todisteet on vakuuttavia, mutta eivät kiistattomia.

Mielenkiintoista kyllä, kaikki sairaudet jakavat myös toisen yhteisen piirteen: osa immuunijärjestelmästä toimii ylikierroksilla.

On tärkeää huomata, että vain tietty osa immuunijärjestelmästä toimii yliaktiivisesti, sillä muut osat, kuten soluvälitteinen immuunivaste, ovat heikentyneet. Joissain tapauksissa ongelma on synnynnäinen ja muissa se kehittyy monien tekijöiden, kuten ikääntymisen, myrkytyksen, heikon ravitsemuksen tai liiallisten rokotusten seurauksena. Myös elohopea voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.

Mitä rokotteet sisältävät

Rokotteet sisältävät joko kuolleita viruksia tai bakteereja, itiöiden osia, eristettyä myrkkyä tai eläviä organismeja. Niitä on heikennetty siten, etteivät ne aiheuta sairauksia. Jotta immuunivaste olisi voimakkaampi, valmistajat lisäävät immuunijärjestelmää stimuloivia ainesosia, kuten skvaleenia, alumiinia, lipopolysakkarideja jne. Näitä kutsutaan immuuniadjuvanteiksi.

Yleensä annetaan useita pistoksia tietyn ajanjakson aikana. Adjuvanttien yhdistäminen haluttuun organismiin laukaisee immuunivasteen elimistössä, joka on samankaltainen kuin luonnollisten infektioiden seurauksena. Näiden välillä on tosin yksi suuri ero. Käytännössä yksikään näistä taudinaiheuttajista ei siirry elimistöön pistoksen välityksellä. Suurin osa siirtyy elimistöön nenän, suun, hengityselimistön ja ruoansulatusjärjestelmän limakalvoilta. Esimerkiksi polio tarttuu ruoansulatuskanavan kautta. Näiden reittien kalvoilla on erilainen immuunijärjestelmä kuin kudoksissa, joihin virus kulkeutuu pistämällä. Tätä kutsutaan IgA-immuunijärjestelmäksi.

Se on ensimmäinen puolustuslinja, ja sen ansiosta keholla on pienempi tarvi aktivoida immuunijärjestelmä voimakkaasti. Usein hyökkäys voi pysähtyä jo IgA-järjestelmään. Näin ollen taudinaiheuttajan injektointi immuniteetin saavuttamiseksi on epäluonnollista.

Kun rokotteiden tarjoama suoja on pettänyt, valmistajat ovat alkaneet valmistaa väkevämpiä rokotteita. He toteuttavat tämän tekemällä immuuniadjuvanteista voimakkaampia tai lisäämällä niitä enemmän. Lähestymistavan ongelmana on se, että jos immuunijärjestelmä on erittäin nuori, ravitsemukseltaan vajaa tai ikääntynyt, ylistimulaatiolla voi olla päinvastainen vaikutus. Lopputuloksena voi olla immuunijärjestelmän halvaantuminen.

Tämä pätee erityisesti jos ravitsemuksessa on puutteita.

Ensimmäiset yritykset rokottaa afrikkalaisia päättyivät katastrofiin kun huomattiin, että monet kuolivat rokotteiden antamisen jälkeen. Ongelmana oli A-vitamiinin puutostila heimojen keskuudessa. Kun puutostila korjattiin, kuolleisuus laski.

Toinen ongelma nykyaikaisissa rokotteissa on immuunijärjestelmän pitkittynyt kiihotustila.

Tämä johtuu immuuniadjuvanteista. Ne pysyvät kudoksessa ja stimuloivat immuunijärjestelmää aktivoivia soluja. Suurimmassa osassa luonnollisista infektioista immuunijärjestelmän aktivoituminen tapahtuu nopeasti, ja kun infektio on hallinnassa, se lakkaa nopeasti. Tämä, kuten näemme, johtuu pyrkimyksestä välttää aiheuttamasta liiallisia vaurioita terveille soluille.

Mitä aivoille tapahtuu rokottaessa?

Aivoja ei oteta useinkaan huomioon kun farmakologit arvioivat lääkkeiden sivuvaikutuksia. Sama pätee rokotteisiin. Aiemmin kukaan ei ole miettinyt millainen vaikutus toistuvilla rokotepistoksilla on aivoihin.

Tämä perustuu virheelliseen käsitykseen, jonka mukaan aivoilla on oma erityinen suojamekanismi immuuniaktivaatiota vastaan, jota kutsutaan veri-aivoesteeksi. Vielä tuoreemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että immuunisolut voivat siirtyä suoraan aivoihin, ja mikä vielä tärkeämpää, rokote voi aktivoida aivojen oman erikoisimmuunijärjestelmän.

Aivoilla on oma erikoisimmuunijärjestelmänsä, joka käyttää ainutlaatuisia soluja, joita kutsutaan mikroglia-soluiksi. Näitä pieniä soluja on kaikkialla aivoissa, ne ovat toimimattomina, odottaen hetkeä jolloin aktivoitua. Itse asiassa ne aktivoituvat monen erityyppisen stimuluksen vaikutuksesta, ja niiden aktivoiminen on erittäin helppoa. Meidän aihettamme käsiteltäessä kehon immuunijärjestelmän aktivoituminen rokotteilla on kaikkein tärkein stimulus, joka aktivoi aivojen mikroglia-soluja.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun kehon immuunijärjestelmä aktivoituu, myös aivojen immuunisolut aktivoituvat. Tämä tapahtuu useiden reittien kautta, mutta ne eivät ole oleellisia käsittelemämme aiheen kannalta. Mitä voimakkaammin kehon immuunijärjestelmä stimuloituu, sitä voimakkaampi on aivojen reaktio. Immuunijärjestelmän pitkittynyt aktivaatio aktivoi aivojen immuunijärjestelmän pitkäksi aikaa.

Tässä piilee vallitsevan rokotuspolitiikan vaara.

American Academy of Pediatrics ja American Academy of Family Practice suosittelevat lapsille ja jopa vastasyntyneille annettavan useita rokotteita. Näiden lisäksi suositellaan vuosittaisia flunssapiikkejä sekä lapsille että aikuisille. Lapset saavat jopa 22 pistosta ennen kouluikää.

Mitä tapahtuu aivoissa kun immuunijärjestelmä aktivoituu?

Kun aivojen immuunisolut aktivoituvat, ne alkavat erittää monia eri immuunikemikaaleja (joita kutsutaan sytokiineiksi ja kemokiineiksi) ja ne vapauttavat suuria määriä vapaita radikaaleja tappaakseen vieraat organismit. Ongelma on siinä, ettei vieraita organismeja ole. Rokotteet ovat huijanneet soluja uskomaan että niitä olisi.

Toisin kuin kehon immuunijärjestelmä, mikrogliat erittävät myös kahta muuta kemikaalia, jotka ovat erittäin tuhoisia aivosoluille ja niiden väliselle toiminnalle. Näitä kemikaaleja, glutamaattia ja kinoliinihappoa, kutsutaan eksitotoksiineiksi. Ne voivat lisätä huomattavasti vapaiden radikaalien määrää aivoissa. Potilastutkimukset ovat osoittaneet, että näiden kahden eksitotoksiinin pitoisuudet aivoissa voi nousta erittäin korkeiksi virus- tai bakteeri-infektion myötä. Aivojen korkean kinoliinihappotason uskotaan aiheuttavan dementiaa, joka havaitaan HIV-infektion yhteydessä.

Nykyisen rokotuskäytännön ongelmana on se, että monet rokotteet annetaan niin lyhyin väliajoin ja niin pitkän ajan kuluessa, että aivojen immuunijärjestelmä on koko ajan kiihottuneessa tilassa. Tämä on osoitettu kokeellisesti monissa tutkimuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että aivot altistuvat samanaikaisesti suurelle määrälle eksitotoksiineja ja immuunisytokiineja.

Kaikkien näiden oireyhtymien tutkimuksissa, myös autismin, on havaittu korkeita pitoisuuksia immuunisytokiineja ja eksitotoksiineja hermostojärjestelmässä. Nämä tuhoisat kemikaalit, kuten myös niiden tuottamat vapaat radikaalit, diffusoituvat hermostojärjestelmän läpi tehden vahinkoa. Tilannetta voisi verrata pommiin, joka heitetään ihmisjoukkoon.

Jotkut kuolevat suoraan räjähdyksen voimasta ja etäällä olevat kuolevat sirpaleisiin.

Normaalisti aivojen, kuten myös kehon, immuunijärjestelmä aktivoituu nopeasti ja sammuu nopeasti, jotta oheisvahingot jäisivät pieniksi. Rokottaessa mikrogliat eivät sammu. Aivojen ollessa kehitysvaiheessa tämä voi johtaa kielellisiin ongelmiin, käytöshäiriöihin ja jopa dementiaan.

Aikuisilla se voi johtaa Persianlahden oireyhtymään tai yleisimpiin neurodegeneratiivisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin, Alzheimerin tautiin tai Lou Gehrigin tautiin (ALS).

Tuoreessa tutkimuksessa immunologi tri H. Hugh Fudenberg havaitsi, että aikuisilla, jotka saivat rokotteen vuosittain viiden vuoden ajan, oli 10-kertainen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Hän syytää tästä rokotteiden elohopeaa ja alumiinia. Mielenkiintoista kyllä, kummankin metallin on osoitettu aktivoivan mikroglia-soluja ja lisäävän myrkyllistä vaikutusta aivojen hermosoluille.

Sytokiinien välittömät vaikutukset

Useita sytokiineja on käytetty syöpäpotilaiden kuten myös muiden yleisten sairauksien hoidossa.

Tutkittaessa sytokiinien vaikutusta aivojen toimintaan havaittu erittäin merkittäviä yhteneväisyyksiä niiden sairauksien kanssa joista olemme keskustelleet. Syvällisempää tutkimusta varten suosittelen lukemaan artikkelini Journal of the American Nutriceutical Association –lehdestä (Vol 6.[syksy], numero 4, 2003, s. 21-35) ja Journal of the American Association of Physicians and Surgeons –lehden kesäkuun 2004 numerosta.

Yhteneväisyyksiä:

• Sekavuus
• Kielelliset vaikeudet
• Hämmentyneisyys
• Kohtaukset
• Muistiongelmat
• Uneliaisuus
• Matala kuume
• Ärtyisyys
• Mielialanvaihtelut
• Haastava käytös
• Keskittymisvaikeudet
• Muut käytöshäiriöt

Lapsilla aivojen immuunijärjestelmän yliaktivoitumisen on osoitettu vahingoittavan erityisesti mantelitumaketta ja muita aivojen limbisen järjestelmän osia. Tämä voi johtaa epänormaaleihin oireyhtymiin kuten ”Mielen teorian” katoamiseen tai ”Liisa Ihmemaassa –syndroomaan”. Sen on myös osoitettu vahingoittavan etulohkojen toimintaa.

Pohjimmiltaan menetämme sen mikä tekee meistä ihmisiä ja kykeneviä toimimaan ajatusten ja sosiaalisen kanssakäymisen monimutkaisessa maailmassa.

Useat tutkimukset ovat todellakin osoittaneet, että autistisilla lapsilla sytokiinitasot ovat korkeammat. On myös mielenkiintoista huomata että nämä sytokiinit, erityisesti interleukiini 1 beta ja tuumorinekroositekijä alfa (TNF-a), lisäävät eksitotoksiinien aiheuttamien vaurioiden määrää dramaattisesti. Näin ollen syntyy noidankehä, jossa immuunijärjestelmä aktivoituu, eksitotoksiineja ja sytokiineja erittyy ja syntyy vapaita radikaaleja.

Autoimmuniteetin rooli ja virustartunnan pysyvyys

Tutkimalla autistisia lapsia on osoitettu, että aivojen immuunijärjestelmä on aktiivisessa tilassa. Vastaavanlaisia löydöksiä on nähty neurodegeneratiivisten sairauksien ja Persianlahden oireyhtymän kanssa. On syytä painottaa, että autoimmuniteetin laukaisi rokotukset ja rokotteita kontaminoineet organismit. Kun immuunireaktio on käynnistynyt, se ei voi sammua, ja kaikki aiemmin mainitut tuhoisat reaktiot käynnistyvät.

Tri Garth Nicolson on osoittanut suoran yhteyden rokotteiden mykoplasmakontaminaation ja 200 prosentin kasvun ALS-tapausten määrässä Persianlahden sodan veteraaneilla. Oireyhtymä syntyy edellä kuvatulla mekanismilla.

Toinen, vielä yleisempi ongelma on elävien virusten käyttö rokotteissa. Eläviä viruksia voidaan käyttää, sillä ne heikennetään siirtämällä kanta viljelmältä toiseen. Heikennettyjä, ei-tartuttamiskykyisiä viruksia käytetään injektiossa jotta saataisiin aikaan immuunijärjestelmän reaktio.

Tässä ajatuksessa on kaksi ongelmaa.

Ensinnäkin, tiedämme monista tapauksista joissa virus välttää immuunijärjestelmän ja jää elimistöön lopuksi ikää. Tuoreet ruumiinavaustutkimukset osoittivat, että 20 prosentissa tapauksista aivoissa oli eläviä tuhkarokkoviruksia, ja 45 prosenttia muista elimistä sisälsi eläviä tuhkarokkoviruksia. Vastaavanlaisia löydöksiä on kuvattu autistisilla lapsilla ja tuhkarokkovirus on geneettisesti identtinen niihin joita käytetään rokotteissa.

Toinen ongelma on että suurin osa näistä viruksista on erittäin mutatoituneita. Itse asiassa eri mutaatioita löytyi saman henkilön eri elimistä.

Tämä kaikki on salattu ihmisiltä.

Heikennetyt virukset mutatoituvat kun vapaita radikaaleja on läsnä kudoksissa ja elimissä. Ne voivat mutatoitua virulenteiksi, taudinaiheuttamiskykyisiksi organismeiksi. Tuoreet tutkimukset ovat vahvistaneet tämän hyytävän löydöksen. Itse asiassa merkittävällä osalla Alzheimer-potilaista on eläviä viruksia aivoissaan verrattuna normaaleihin yksilöihin.

Kun elävät virukset on kerran injektoitu, niitä ei saa enää poistettua. Koska virukset pysyvät elimistössä, ne altistuvat jatkuvasti vapaiden radikaalien vaikutukselle. Vapaiden radikaalien määrä voi kasvaa stressin, sairauden, harjoittelun ja ikääntymisen aikana. Nimenomaan vapaat radikaalit saavat virukset mutatoitumaan.

Käytännössä virukset voivat olla aivoissa, tai missä tahansa elimessä, joko hiljaa ja hitaasti tuhoten aivoja ja selkäydintä tai aiheuttaen äkillisen sairauden kun virus mutatoituu erittäin kuolettavaan muotoon.

Johtopäätös

Olemme nähneet, että lukuisien rokotteiden antaminen yksilöille, erityisesti imeväisille ja pienille lapsille, on silkkaa idiotismia.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että käytäntö voi johtaa vakaviin aivovaurioihin monilla eri tavoilla. Koska lasten aivot kehittyvät nopeasti raskauden ensimmäiseltä kolmannekselta aina kahteen ikävuoteen saakka, aivoille aiheutuvat riskit ovat huomattavan suuret järjettömän käytännön vuoksi.

Olemme myös nähneet kuinka elävää virusta sisältävät ja kontaminoituneet rokotteet sisältävät erityisen riskin, sillä viruksilla on taipumus pysyä elimistössä ja vapaat radikaalit voivat aiheuttaa ei-aktiivisten virusten mutatoituvan taudinaiheuttajiksi myöhemmässä vaiheessa.

On elintärkeää, että rokotteita ei oteta yhtään enempää kuin yksi rokote kuutta kuukautta kohden. Näin immuunijärjestelmällä on aikaa palautua.

Elävää virusta sisältäviä rokotteita on syytä välttää.

Tämä nähtiin kun elävää poliovirusta sisältävä rokote vaihdettiin tapettua virusta käyttävään rokotteeseen. Rokotteen käyttöönoton jälkeen kaikki maailman poliotapaukset johtuivat rokotteesta itsestään. Ja tämä oli vasta alkua.

Lopuksi, on elintärkeää että jokainen rokotuksen ottava käyttäisi ravinnelisiä ja noudattaisi terveellistä ruokavaliota ennen rokotusta. Rokotusten aiheuttamat komplikaatiot ovat huomattavasti lievempiä henkilöillä joiden ravitsemus on kunnossa.

 

Lähde: Mercola

Lue myös:
Video: Rokotteet voivat aiheuttaa autismia
Hallituksen rokoteasiantuntijat myöntävät MPR-rokotuksen aiheuttaneen autismia
Autismin valheellinen tiede
Apinatkin saavat rokotteista autismin kaltaisia oireita
Autismin syynä elohopea ja rokotukset?