Inkiväärin yhdisteellä 10 000 kertaa voimakkaampi vaikutus koeviljelmän syöpäsoluihin kuin taksolilla
Uuden tutkimuksen mukaan inkivääri sisältää pistäväntuoksuista yhdistettä, jolla voi olla jopa 10 000 kertaa voimakkaampi vaikutus syövän kantasoluja vastaan kuin tavanomaisilla kemoterapiassa käytetyillä yhdisteillä. Syövän kantasolut ovat syynä pahalaatuisiin kasvaimiin.
PLoS-lehti julkaisi tutkimuksen, jossa kerrotaan pistäväntuoksuisesta yhdisteestä nimeltä 6-shogaoli, jota löytyy inkivääristä. Yhdiste tehoaa tavanomaista kemoterapiaa paremmin rintasyövän aiheuttajia, rintasyövän kantasoluja vastaan.
Syövän kantasoluista voi muodostua kaikenlaisia kasvaimia, ei vain rintasyöpäkasvaimia. Toisinaan niitä kutsutaankin “emäsoluiksi”, sillä ne tuottavat “tytärsoluja”, joista syöpäsolukko muodostuu. Vaikka syövän kantasolut muodostavat vain 0.2-1 prosenttia minkä tahansa kasvaimen soluista, ne voivat uusiutua ja erikoistua jatkuvasti ja ne ovat vastustuskykyisiä kemoterapiassa käytetyille yhdisteille. Ne ovat myös tuumorigeenisiä eli kykenevät tuottamaan uusia etäpesäkkeitä. Kasvaimen sisäiset syövän kantasolut on tuhottava, jos halutaan että parantuminen on pysyvä.
Tuoreessa tutkimuksessa “6-Shogaol Inhibits Breast Cancer Cells and Stem Cell-Like Spheroids by Modulation of Notch Signaling Pathway and Induction of Autophagic Cell Death” osoitettiin, kuinka hyvin 6-shogaoli tehoaa syövän kantasoluja vastaan. Yhdistettä muodostuu inkiväärin juurta kuivattaessa tai kypsennettäessä. Tutkimuksessa syöpäsoluja tuhoava vaikutus saavutettiin pitoisuudella, joka oli ei-toksinen ei-syöpäsoluille. Ero on merkittävä verrattuna tavanomaisiin hoitoihin, jotka eivät ole yhtä selektiivisiä ja jotka aiheuttavat sivuvaikutuksia potilaille.
Tutkijat vahvistavat väitteet:
[box type=”shadow” align=”aligncenter” ]Syövän kantasolut ovat huomattava ongelma hoidon kannalta, sillä ne voivat olla syynä huonoon ennusteeseen ja syövän uusiutumiseen. Ettei syövän päihittäminen olisi liian helppoa, vain muutama kemoterapiassa käytetty yhdiste on osoittanut lupaavia merkkejä syövän kantasoluja vastaan. Monet tutkijat ovat osoittaneet että kantasolut ovat vastustuskykyisiä paklitakselille, doksorubisiinille, 5-fluorourasiilille ja platinapohjaisille lääkkeille. Kemoterapiasta ei siis ole juurikaan hyötyä syövän kantasoluja vastaan. Näin ollen mikä tahansa yhdiste, joka tehoaa syövän kantasoluja vastaan, on merkittävä edistysaskel syövän hoidossa ja sen käyttöä tulisi kehittää edelleen.[/box]
Tutkijat ovat havainneet erilaisia mekanismeja, joilla 6-shogaoli hyökkää kasvainta vastaan:
[box type=”shadow” align=”aligncenter” ]
- Se vähentää CD44/CD24 syövän kantasolujen pintamarkkerien ilmenemistä. Havainnot tehtiin 3-ulotteisella soluviljelmällä. Menetelmää käytetään kantasolujen, kuten syövän kantasolujen, kasvun mallintamisessa.
- Sillä on merkittävä vaikutus solusykliin, mikä johtaa syöpäsolujen kuolleisuuden kasvuun.
- Se saa solut tappamaan itsensä indusoimalla autofagosytoosia.
- Se hidastaa rintasyöpäkasvaimen muodostumista muuttamalla Notch-signalointireittiä hillitsemällä γ-sekretaasin toimintaa.
- Sillä on sytotoksinen (soluja tuhoava) vaikutus, joka on havaittu yksikerrosviljelmissä ja kolmiulotteisissa viljelmissä kasvatetuilla syöpäsoluilla.
[/box]
Tutkijat huomasivat merkittävän eron verratessaan 6-shogaolin kemoterapeuttista aktiivisuutta yleisesti käytettyyn taksoliin. Taksolilla on selkeän sytotoksinen vaikutus yksiulotteisella (litteällä) soluviljelmällä, mutta ei käytännössä minkäänlaista vaikutusta kolmiulotteisella viljelmällä, joka mallintaa tarkemmin kasvaimissa ja niiden kantasolukoissa vallitsevaa ympäristöä. Mikä ihmeellisintä, tilanne ei muuttunut vaikka taksolikonsentraatio nostettiin neljä kertaa korkeammaksi.
[box type=”shadow” align=”aligncenter” ]“Toisin kuin [6-shogoali], taksoli, vaikkakin erittäin aktiivinen yksikerrosviljelmillä, ei osoittanut aktiivisuutta sferoidisilla viljelmillä edes 10 000 kertaa suuremmalla konsentraatiolla verrattuna 6-shogoaliin.”[/box]
Löytö on merkittävä, sillä se tukee syöpätutkimuksen parissa vallitsevaa näkemystä, joka tiedostaa syövän kantasolujen keskeisen roolin: vaikka perinteisten menetelmien, kuten leikkausten, sädehoidon ja kemoterapian avulla kasvaimen koko saadaan pienennettyä niin pieneksi, ettei sitä voi havaita, “taistelu voitetaan” kovaan hintaan. Kasvain kasvaa uudelleen syövän kantasoluista paljon kiivaammin ja lähettäen useampia etäpesäkkeitä, eli syöpä “voittaa sodan”.
Yksikerrosviljelmä edustaa vanhaa tapaa, jota käytetään syöpähoitojen prekliinisissä tutkimuksissa. Se ei mallinna tarkasti syövän kantasoluihin pohjautuvien kasvainten vastustuskykyä taksolin kaltaisille kemoterapiassa käytetyille aineille. Sferoidisella alustalla tehty mallinnus taas osoittaa selkeästi, ettei edes 10 000 kertaa korkeampi taksolikonsentraatio päihitä inkiväärin yhdistettä, joka pureutuu syövän alkusyyhyn.
Kirjoittajat mainitsevat loppuhuomautuksissa että luonnollisten syöpää ehkäisevien yhdisteiden ja tavanomaisten yhdisteiden välillä on merkittävä ero. Jälkimmäiset ovat olleet käytössä vasta puoli vuosisataa; “Ravinnosta saatavat yhdisteet ovat tervetullut vaihtoehto ihmisillä esiintyvien sairauksien hoitoon, sillä niiden soveltuvuudesta ihmisille on saatu näyttöä.”
Toisin kuin nykyajan synteettiset ja patentoidut kemikaalit, inkivääri, kurkumiini, vihreä tee ja sadat muut ihmisen ruokavaliosta saamat yhdisteet on hyväksi havaittu kaikkein pitkäkestoisimmassa kliinisessä tutkimuksessa: kymmenien tuhansien vuosien ihmiskokemuksen kautta. Tutkimus on kattanut eri kulttuureja kautta maailman, alkaen ihmisen esihistoriasta. Näitä kokeellisia tuloksia ei ole vahvistettu satunnaistetuilla vertailukokeilla tai vertaisarvioidun julkaisuprosessin kautta, vaan sen tosiasian nojalla että olemme selvinneet mittaamattoman pitkän ajan ja olemme elossa täällä ja tänään. On syytä muistaa, että mikäli esivanhempamme tekivät virhevalintoja, luullen myrkyllistä marjaa syötäväksi, seuraukset saattoivat olla kuolettavat. Ajan myötä opituissa ravintotottumuksissa ei ollut kyse akateemisesta tutkimuksesta vaan elämästä ja kuolemasta. Näin ollen kulttuurillisten perinteiden mukana sukupolvelta toiselle kulkeutunut tieto, “reseptit”, ovat eräänlainen epigeneettisen periytyvyyden järjestelmä, joka on aivan yhtä tärkeä terveydelle sekä optimaaliselle geeniekspressiolle kuin perimämme.
Tämä tutkimus on vain yksi korsi kasvavaan tutkimuskirjallisuuden kekoon, joka osoittaa, että syövän kantasolujen kukistaminen onnistuu paremmin luonnollisilla yhdisteillä kuin kemoterapialla ja sädehoidolla, joista kumpikin lisää syövän kantasolujen suhteellista määrää verrattuna ei-tuumorigeenisiin soluihin.
Lähde: GreenMedinfo
Lue myös:
Inkivääri tappaa syöpäsoluja vaarallisia syöpälääkkeitä tehokkaammin
Inkiväärin luonnolliset hyötyvaikutukset
Torjuuko inkivääri eturauhassyövän?
Onko inkivääri universaali lääke?
Luonnollinen inkivääriolut