Modernin lääketieteen rokotehuijaukset, osa 1: poliorokote

Väitteet polion kukistamisesta ovat tulleet suuren hintalapun kera. Poliorokotteet ovat aiheuttaneet monille halvauksia, autoimmuunisairauksia ja jopa syöpiä.

 

Globaali vitsaus yhä ihmiskunnan uhkana

Viimeisten kuukausien aikana runnottiin läpi drakoniaanisia pakkorokotuslakeja osavaltiotason lainsäädäntöelimissä, mikä asettaa juridisen rajoitteen amerikkalaisten oikeudelle pysyä rokottamatta. Tämän johdosta olen päässyt väittelemään julkisesti rokotemyönteisten kanssa useaan otteeseen. Kun rokoteteollisuuden edustajien nenän eteen lyödään nivaska vertais-arvioituja, tieteellisesti perusteltuja tosiasioita, mitkä osoittavat rokotteet epäonnistuneiksi, tehottomiksi ja epäturvallisiksi, nousee keskustelun aiheeksi polion ja isorokon hävittäminen Yhdysvalloista, mitä pidetään esimerkkinä näiden kahden rokotteen käänteentekevästä voimasta. Tästä huolimatta kummassakaan tapauksessa ei ole esitetty tieteellisesti päteviä perusteluja sen puolesta, että näiden kahden taudin poistumisesta voitaisiin kiittää laajoja rokotuskampanjoita.

Äärimmilleen yksinkertaistettu näkemys siitä, että polio ja isorokko käyvät malliesimerkkeinä kaikkien muiden rokotteiden puolesta, on samanaikaisesti sekä naiivi että vaarallinen. Rokotetieteessä ei voida yleistää kaiken pätevän kaikkeen, kuten rokotemyönteinen teollisuus on esittänyt asian yleisölle. Missä tahansa johdonmukaisessa julkisessa väittelyssä on tarpeellista arvioida jokainen rokote erikseen. Olipa kyseessä sitten rokoteteho, virusinfektion ominaisuudet ja immuunivasteen laatu, rokotteen haittavaikutukset tai pitkän aikavälin riskit, minkä oireet voivat ilmetä vasta vuosien päästä rokotteen ottamisesta.

Artikkelin ensimmäinen osa purkaa valheellisia väitteitä polion ja isorokon katoamisista, mitkä kuvataan modernin lääketieteen menestystarinoina. Tapaukset asetetaan oikeaan historialliseen ja tieteelliseen perspektiiviin. Ensimmäisessä osassa käsitellään poliorokotteen historiaa ja sen aiheuttamia vahinkoja, erityisesti kehitysmaissa.

On erittäin vaarallista tehdä oletus, jonka mukaan mikä tahansa tarttuvaa tai hengenvaarallista tautia vastaan suunniteltu rokote tai lääke on turvallinen heti sen jälkeen, kun sitä jaetaan tietämättömän yleisön keskuudessa. Lääketieteen historia on suurelta osin sekä virheiden että onnistumisten historiaa. Lukuisat hyväksytyt lääkeaineet ovat osoittautuneet vuosikymmenten aikana vaarallisemmiksi kuin itse taudit, joita niillä on ollut tarkoitus hoitaa, mutta vasta sen jälkeen, kun sadoista tuhansista ihmisistä on tullut lääketeollisuuden koekaniineja. Rokotteiden tapauksessa sekä ensimmäinen HPV-rokote (Gardasil) että Paul Offitin rotavirus-rokote (Rotateq) olivat katastrofeja. Molemmat laskettiin huolimattomasti FDA:n seulan läpi, eikä kumpikaan täyttänyt niille asetettuja vaatimuksia.

Ensimmäinen kerta, kun epäturvallinen ja huonosti tutkittu rokote päästettiin seulan läpi, oli poliorokotetapaus vuonna 1955. Itse asiassa poliorokote sai Elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n hyväksynnän ja lisensoinnin jo kahden tunnin arvioinnin jälkeen, mikä on nopeimmin hyväksytty lääkeaine koko FDA:n historiassa. Tapaus tunnetaan nimellä Cutterin onnettomuus (Cutter Incident), sillä Cutter Laboratories niminen yritys valmisti rokotteet. 40 000 lapsella ilmeni polio-tartunta muutaman päivän kuluttua rokotuksesta. Lapsista 200 halvaantui vakavasti, ja 10 kuoli. Hieman tämän jälkeen rokote vedettiin pois markkinoilta ja hylättiin.[1]

 

Tästä huolimatta Tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus CDC:n verkkosivut väittävät perättömästi, että Salkin rokote oli modernin lääketieteen menestystarina. National Institutes of Health -viraston virkamiehet päätyivät päinvastaiseen johtopäätökseen. He olivat vakuuttuneita siitä, että rokotteilla oli osansa polio- ja halvaustapausten määrän kasvussa 1950-luvulla. Vuonna 1957 Edward McBean kirjoitti kirjassaan The Poisoned Needle (Myrkytetty Neula), että hallituksen virkamiehet antoivat lausunnon, jonka mukaan rokotteet olivat ”arvottomia ennaltaehkäisevänä, ja vaarallisia käytettäväksi.” Joissakin osavaltioissa, kuten Idahossa, missä useita ihmisiä kuoli saatuaan Salkin rokotteen, haluttiin saattaa rokotteen valmistajat lailliseen vastuuseen.

 

Tri Salk todisti itse vuonna 1976, että hänen elävää virusta sisältävä rokotteensa oli ”yksi keskeisimmistä, ellei ainoa syy” kaikkiin poliotapauksiin Yhdysvalloissa vuodesta 1961 lähtien. Rokotetta jaettiin Yhdysvalloissa vuoteen 2000 saakka. Poliittisen lobbauksen ja voitelun myötä yksityinen teollisuus vietteli Yhdysvaltain Julkisen terveyspalvelun, ja sai sen julistamaan rokotteen turvalliseksi. [2] Vaikka tapaus sattui 1950-luvulla, samaa yksityisteollisuuden toimintamallia, jossa hallituksen terveysvirastoja kiristetään ja lahjotaan, on harjoitettu käytännössä jokaisen markkinoille tuodun rokotteen kanssa viimeisen 50 vuoden aikana.

Tänä päivänä Yhdysvaltain viranomaiset ylpeilevät sillä, ettei poliota esiinny maassa. Terveysviranomaiset ja joukkorokotusten kannattajat nostavat poliorokotteen esimerkiksi rokotteesta, jolla virus on hävitetty. Sitä pidetään todisteena ”joukkoimmuniteettiteorian” paikkansapitävyydestä. Tri Suzanne Humphries on yksi tunnetuimmista rokotekriittisistä terveysalan ammattilaisista. Hän osoitti, kuinka polion häviämisessä oli itse asiassa kyse tietoisesta harhaanjohtamisesta. [3] Vuoteen 1961 mennessä poliorokote olisi pitänyt todeta epäonnistuneeksi, ja poistaa kokonaan käytöstä, sillä useammat halvaantuivat rokotteiden kuin luonnonvaraisen polioviruksen aiheuttamien infektioiden seurauksena.

 

1950-lukua pidetään merkittävänä vuosikymmenenä lääketieteellisten saavutusten kannalta. Ajalle oli myös ominaista naiivius, mitä tulee tieteellisiin asioihin, sekä intomielinen idealismi. Halvaantumiset eivät liittyneet vain polioinfektioihin, vaan myös lukuisiin muihin biologisiin ja myrkyllisiin agensseihin, kuten coxsackie- ja echovirusten aiheuttamiin infektioihin, arsenikkiin, DDT:hen ja muihin myrkyllisiin teollisuuskemikaaleihin, joille miljoonat amerikkalaiset on umpimähkään altistettu. Lisäksi erilaisille halvaantumistiloille on annettu erilaisia nimityksiä, tarkoituksena häivyttää niiden alkuperä. Osaa niistä, kuten polion, coxsackien tai aseptisen meningiitin aiheuttamia halvauksia oli mahdotonta erottaa toisistaan. Yksi petollisimmista nimityksistä oli akuutti lihashalvaus (Acute Flaccid Paralysis, AFP). Kyseiseen halvaantumistapausten kategoriaan luettuja halvauksia on mahdotonta erottaa niistä halvauksista, joita esiintyy tuhansilla rokotetuilla ihmisillä. Näin ollen terveysviranomaiset siirsivät poliorokotteeseen liittyvät halvaantumistapaukset samaan kategoriaan ei-poliovirukseen liittyvien tapausten kanssa. Tällä tavoin lievitettiin ihmisten rokotteita kohtaan tuntemaa epäluuloa ja taattiin rokotusohjelmien tulevaisuus. Tri Humphries kollegoineen on osoittanut suoran yhteyden vuonna 2011 tapahtuneiden AFP-tapausten määrän kasvun, sekä hallituksen ilmoittaman polioinfektiotapausten laskun ja annettujen rokotteiden määrän kasvun välillä. [4]

Yksi suurimmista ja pahamaineisimmista skandaaleista amerikkalaisen lääketieteen historiassa lienee tapaus, joka koskee myös poliorokotetta. Loistavassa katsauksessaan poliorokotteen historiaan, Neil Miller kertoo tarinan tri Bernice Eddystä, NIH:n palveluksessa työskennelleestä tiedemiehestä, joka vuonna 1959 ”havaitsi, että ympäri maailmaa käytetyt poliorokotteet sisälsivät tartuntavaarallista taudinaiheuttajaa, mikä saattaa aiheuttaa syöpää.” Kuten tarina kuului, hän yritti varoittaa liittovaltion viranomaisia asiasta, minkä seurauksena hänen laboratorionsa suljettiin ja hänen asemaansa virastossa alennettiin. [5] Vasta myöhemmin yksi maan kuuluisimmista rokotteiden kehittäjistä, Merckin palveluksessa työskentelevä Maurice Hilleman identifoi taudinaiheuttajan SV40-virukseksi, mitä tavataan apinoilla ja mikä aiheuttaa syöpää. Virus on yleinen lähes kaikilla reesusapinoilla, joita hyödynnetään viljeltäessä poliovirusta rokotteita varten. Kyseisiä viruksia löytyi myös Salkin kehittämästä, injektiolla annettavasta kuolleita polioviruksia sisältävästä rokotteesta. Ei ole tietoa siitä, kuinka monet amerikkalaiset ovat saaneet SV40-viruksella kontaminoituneen rokotteen, mutta joidenkin arvioiden mukaan luku voi olla niinkin suuri kuin 100 miljoonaa ihmistä. Luku vastaa yli puolta Yhdysvaltain väestöstä vuonna 1963, jolloin rokote vedettiin pois markkinoilta.

Tänäkin päivänä monet amerikkalaiset, sekä lukuisat ihmiset ympäri maailman kärsivät tämän tappavan rokotteen jälkiseurauksista. Miljoonat amerikkalaiset kärsivät rokotteiden ja niiden karsinogeenisistä vaikutuksista. Alla poimintoja huolestuttavimmista löydöistä sen jälkeen, kun SV40 löydettiin Salkin ja Sabinin rokotteista:

• Loyola University Medical Center -keskuksen tutkimuksissa havaittiin merkkejä SV40-viruksesta 38 % luusyöpätapauksissa. [6]
• Mesoteliooma on hengenvaarallinen keuhkosyöpä. 58 % tapauksissa SV40 virusta oli läsnä.
• Kattavassa analyysissä käsiteltiin kansallista tietokantaa syöpätapauksista. Tietojen perusteella mesotelioomatapausten määrä oli 178 % korkeampi poliota vastaan rokotetuilla.
• Cancer Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan SV40-virusta löytyi 23 % ja 45 % tutkituista veri- ja siemennestenäytteistä, mikä viittaa siihen, että virus voi siirtyä seksuaalisen kanssakäymisen yhteydessä. [7]
• Osteosarkoomat ovat kymmenen kertaa yleisempiä niissä osavaltioissa, joissa SV40-viruksella kontaminoituneita poliorokotteita on käytetty eniten, erityisesti Yhdysvaltojen koillisosassa. [8]
• The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin kaksi tutkimusta vuonna 1988. Niiden mukaan SV40 voi siirtyä äidiltä lapselle, jos äiti on saanut SV40-viruksella saastuneita rokotteita. Näillä lapsilla oli myöhemmin 13 kertaa suurempi riski saada aivokasvain, verrattuna niihin lapsiin, joiden äidit eivät olleet saaneet poliorokotteita. Näin voitaisiin selittää myös se, miksi näiden lasten kasvaimissa oli läsnä SV40-viruksia, vaikka lapset eivät itse olleet saaneet rokotusta. [9]

SV40-infektion katastrofaalisista seurauksista on olemassa mittava määrä tieteellistä kirjallisuutta. Vuodesta 2001 alkaen, Neil Miller on laskenut jo 62 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka ovat osoittaneet SV40 läsnäolon lukuisissa ihmisen kudoksissa ja erilaisissa karsinoomissa. Teollisuusmaissa annetut, tapettuja viruksia sisältävät poliorokotteet eivät enää sisällä SV40-virusta. Silti kehitysmaissa annetaan edelleen rokotteita suun kautta, sillä näiden rokotteiden valmistuksen hinta-hyötysuhde on hyvä. Turvallisuus ei selkeästi ole tärkeysjärjestyksessä korkealla sijalla, kun lääkeyhtiöt, terveysviranomaiset ja byrokraattiset järjestöt tuputtavat rokotteita köyhille lapsille.

Kuusikymmentä vuotta kestäneen hiljaisuuden jälkeen, muutama vuosi takaperin CDC myönsi, että Salkin ja Sabinin rokotteen olivat kontaminoituneet karsinogeenisesta SV40 apinaviruksesta. [10]

SV40 ei ole ainoa kontaminantti, josta vanhempien tulisi olla huolissaan. Kuten muissakin rokotteissa, tuhkarokko-, sikotauti-, influenssa- ja isorokkorokotteessa sekä muissa, rokotteen sisältämät virukset kasvatetaan eläinsoluviljelmässä. Viljelmässä voidaan käyttää apinan munuaisista otettuja soluja, vastasyntyneen vasikan seerumia tai nautaeläinuutetta. Nykyään on myös mahdollista, että viljelmästä löytyy Clostridium tetani -bakteeria, mikä on jäykkäkouristuksena tunnetun taudin aiheuttaja. Kaikista eläinsoluviljelmistä voi löytyä tunnettuja tai tuntemattomia patogeenisia viruksia, jäänteitä bakteerien perimäaineksesta tai vierasperäisiä DNA-fragmentteja, mitkä voivat aiheuttaa lukemattomia terveysriskejä.

Lääketieteeseen erikoistunut tutkiva journalisti Janine Roberts pani merkille, että rokotteiden valmistajat ja hallituksen terveysviranomaiset myöntävät, etteivät he voi estää vaarallisia, karsinogeenisia tai autoimmuunivasteen aiheuttavan geneettisen materiaalin injektoimista vastasyntyneisiin lapsiin. Hän perusti väitteensä CDC:n biologista turvallisuutta käsittelevän tapaamisen pöytäkirjaan. Rokotteista voi löytyä jotain näistä ei-toivotuista geneettisistä materiaaleista: syöpää aiheuttavia onkogeeneja, lintujen leukemiavirusta, hevosen arterivirusta, prioneita (hullun lehmän tauti, sekä monet muut hengenvaaralliset sairaudet ovat prionien aiheuttamia), käänteiskopioijaentsyymeitä (biologinen markkeri, mikä on liitetty HIV infektioon). Seassa voi myös olla sinne kuulumattomia DNA-fragmentteja tai kontaminantteja, jotka ovat päässeet suodatuksen ohi valmistusvaiheessa. [11]

Yhdysvaltain tartuntatautien valvonta- ja torjuntakeskuksessa tiedostetaan, että on mahdotonta poistaa kaikkea vierasperäistä perinnöllistä ja virusperäistä ainesta rokotteista. Kuten Janine Roberts totesi, rokotteiden valmistuksen takana piilevä tiede on erikoisen alkeellisella tasolla. Näin ollen CDC asettaa rajat, kuinka suuri osuus rokotteen painosta saa koostua kontaminoivasta perimäaineksesta. Virasto on nostanut rajaa jatkuvasti vuosien varrella. [12]

 

Vaikka tiedekirjallisuus on osoittanut poliorokotteen täydelliseksi epäonnistumiseksi, Yhdysvaltain terveysviranomaiset ja kiihkeimmät rokotteiden puolustajat, kuten Paul Offit tai Bill Gates, vetäytyvät lääketieteelliset tosiasiat kiistävän denialismin kuoreen, minkä sisältä käsin he saarnaavat poliorokotteiden menestystarinaa.

Markkinoilla olevat poliorokotteet eivät ole juurikaan kehittyneet viimeisen 60 vuoden aikana. Niiden valmistuksessa käytetään samaa alkeellista teknologiaa ja ne valmistetaan edelleen eläinkudosviljelmissä. Bill Gatesin kampanja polion hävittämiseksi Intiasta on osoittautunut surkeaksi epäonnistumiseksi. Bloomberg Business on ylistänyt sitä ”yhdeksi historian kalleimmista kansanterveyskampanjoista”. Kuitenkin, joissain tapauksissa edes 15 annosta suun kautta nautittavaa poliorokotetta ei riittänyt immunisoimaan Intian köyhimpiä lapsia. Likaisesta juomavedestä ja olemattomasta hygienian tasosta johtuvat vakavat ruoansulatuselimistön vauriot tekivät rokotteista tehottomia. Vastaavista tapauksista on raportoitu rotavirus- ja kolerarokotteiden kanssa Brasiliassa, Perussa ja Bangladeshissa. Imperial College London -yliopiston epidemiologi Nicholas Grasslyn mukaan ”On olemassa kasvava määrä näyttöä siitä, että oraalinen poliorokote ei toiminut suolistoinfektioille altistumisen vuoksi.” [13]

Bill Gatesin rokotuskampanjalla Intian maaseuduilla vuonna 2011 on ollut vielä kauhistuttavampiakin seurauksia. Tämä nimenomainen poliorokote sisältää tavanomaista suuremman määrän poliovirusta. Indian Journal of Medical Ethics -lehden huhti-kesäkuun 2012 numerossa raportoitiin 47 500 uutta NPAFP-tapausta (Non-Polio Acute Flaccid Paralysis, eli poliosta johtumaton akuutti lihashalvaus) Gatesin poliokampanjan jälkeen. [14] Seuraavana vuonna raportoituja tapauksia oli yli 53 500. NPAFP-tapauksia on kliinisesti mahdotonta erottaa luonnonvaraisen polion tai poliorokotteen aiheuttamasta halvauksesta. Ainoa ero on siinä, että NPAFP johtaa kuolemaan huomattavasti useammin. [15]

New Delhissä sijaitsevan St. Stephensin sairaalan lääkärit analysoivat kansallisia polion seurantajärjestelmän tilastoja. He havaitsivat suoran yhteyden annettujen poliorokotteiden määrän ja NPAFP-tapausten määrän välillä. Aivan sattumalta eniten tapauksia ilmeni kahdessa osavaltiossa, Uttar Pradeshissa ja Biharissa, missä vesi on kaikkein pahiten saastunutta, köyhyys ja ruoansulatuselinsairauksien määrä on korkeimmillaan, kuten Bloomberg raportoi. Jo vuonna 1948, Yhdysvaltojen mittakaavassa poikkeuksellisen vakavan polioepidemian aikaan Oteen Veterans -sairaalan lääkäri Benjamin Sandler havaitsi yhteyden polioinfektioiden, aliravitsemuksen ja huonolaatuisen, tärkkelyspitoisen ruokavalion välillä. [16] Köyhien intialaisten suosima valkoinen riisi sisältää ravintoarvojen perusteella eniten tärkkelystä kaikista ruoista. [17]

 

Kriisistä huolimatta Bill Gates, Maailman terveysjärjestö ja Intian hallitus julistivat Intian poliovapaaksi maaksi tammikuussa 2014.[18]

 

Intian tapaus, sekä myöhemmät tapaukset muissa kehitysmaissa antavat tieteellistä tukea väitteelle, mitä rokotteiden vastustajat ovat toistaneet vuosikymmenten ajan; puhdas elinympäristö, puhdas vesi, terveellinen ruoka ja parempi hygieniataso ovat kaikkein tehokkain ja turvallisin tapa taistella tartuntatauteja vastaan. ThinkTwice Global Vaccine Institute -järjestön johtaja Neil Millerin kokoamien tilastojen mukaan polioon kuolleiden määrä on laskenut 47 % vuodesta 1923 vuoteen 1953 mennessä, jolloin rokote otettiin käyttöön. Isossa-Britanniassa määrät laskivat 55 %. Samankaltainen laskusuhdanne havaittiin muissa Euroopan maissa. [19] Monet tiedehistorioitsijat, kuten Robert Johnson Illinoisin yliopistosta ovat yksimielisiä siitä, että polion ja muiden tartuntatautitapausten määrän lasku 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla selittyy suurelta osin panostuksella yleiseen hygieniatasoon. Viemäröintiä ja julkista vesihuoltoa tehostettiin, teollisuuden oloja parannettiin, elintarvikkeiden käsittelyssä panostettiin hygieniaan sekä lääketiede ja terveydenhuolto ottivat uusia edistysaskelia. Mikäli luotamme perättömään myyttiin rokotteista ihmelääkkeinä köyhyyden aiheuttamia terveysongelmia vastaan, mutta emme paranna ihmisten elinolosuhteita, kaikki on yhtä tyhjän kanssa. Rokotteet eivät tule toimimaan jatkossakaan, samalla asetetaan miljoonien lasten terveys alttiiksi heikentämällä immuunijärjestelmää rokotteilla, jotka sisältävät korkeita pitoisuuksia taudinaiheuttajia ja muita myrkyllisiä ainesosia.

Viime vuosina on noussut pinnalle kysymys siitä, onko liiallisten poliorokotusten seurauksena kehittynyt uusi, entistä tappavampi variantti. Viime vuonna Bonnin yliopiston tutkijat eristivät uuden polioviruskannan, mihin poliorokotteet eivät tehoa. Vuoden 2010 aikana Kongossa puhkesi polioepidemia rokotetulla alueella. Kaikista tartunnan saaneista 445 halvaantui ja 209 kuoli. [20] Kyseessä on vain kaikkein tuorein raportti polioviruksen mutatoitumisesta, mikä asettaa lääketieteellisen näkemyksen rokotteiden tehokkuudesta kyseenalaiseksi. Yksi ensimmäisistä löydöistä, missä rokote yhdistettiin uusien poliokantojen nousuun, raportoitiin Pasteur-instituutin toimesta vuonna 1993. Instituutissa työskentelevä tri Crainic osoitti, että jos henkilö rokotetaan kolmea erilaista polioviruskantaa vastaan, neljäs kanta tulee kehittymään ja koko rokote itsessään edesauttaa eri kantojen yhdistelmän syntymisessä.

 

Lisäksi, koska poliovirus poistuu elimistöstä ruoansulatuskanavan kautta, sitä esiintyy yleisesti viemäreissä ja se päätyy lopulta myös vesivarantoihin. Vuonna 2000 japanilaiset tiedemiehet löysivät uuden tartuntavaarallisen poliokannan Tokion lähialueiden viemäreistä ja joista. Geenisekvensoinnin jälkeen kanta voitiin jäljittää mutaatioiden perusteella poliorokotteisiin. Rokotteista kehittyneitä poliokantoja on myös löydetty Egyptistä, Haitilta ja Dominikaanisesta tasavallasta. [21]

Näin ollen uuden poliokannan ilmaantuminen ylirokottamisen seurauksena on ennustettavissa. Sama ilmiö on havaittu muillakin taudinaiheuttajilla, uusi pertussis-kanta on immuuni nykyiselle DPT-rokotteelle. Tämän vuoksi hinkuyskätartuntojen määrä on kasvanut täysin rokotettujen lasten keskuudessa. Influenssavirus mutatoituu säännöllisesti ja tämän vuoksi nykyiset rokotteet eivät tehoa tulevaisuudessa. Tuhkarokkorokotteen teho laskee vuosi vuodelta, tuhkarokkotartuntoja esiintyy myös niissä yhteisöissä, joiden rokotekattavuus on korkea.

Antibioottien teho on laskenut, koska tautien hoidossa on luotettu liikaa lääkintään. Tutkijat pitävät mahdollisena, että nykyiset massiiviset rokotuskampanjat tulevat johtamaan vaarallisempien viruskantojen syntyyn, mihin nykyisistä rokotteista ei ole apua.

Tällä hetkellä liittovaltion viranomaiset käyvät läpi rokotteista tehdyt tutkimukset ja tulkitsevat tulokset heille edullisimmalla tavalla. Heitä ei pidetä vastuullisena misinformaation ja häpeilemättömän denialismin levittämisestä, mikä uhkaa lukemattomien lasten terveyttä ja tulee maksamaan kymmeniä miljardeja dollareita. Rokotuspolitiikkaa ohjaavat komiteat, jotka vastaavat rokotusaikatauluista. Kaikki toimijat ovat eturistiriidassa yksityisen sektorin rokotevalmistajien kanssa. Vaikka olettaisimme, että poliorokotteiden ansiosta polioinfektiot ovat hävinneet Yhdysvalloista, mikä on ollut tämän kaiken hinta? American Cancer Society -järjestön mukaan vuonna 2013 yli 1,6 miljoonaa amerikkalaista tulee saamaan syöpädiagnoosin. 24 miljoonaa amerikkalaista kärsii autoimmuunisairauksista. Kuinka monet näistä liittyy poliorokotteeseen tai muihin rokotteisiin? Kuten olemme seikkaperäisesti osoittaneet, polion tapauksessa todisteet viittaavat erittäin vahvasti siihen, että hävitetyksi julistettu tauti tekee yhä tuhojaan rokotettujen keskuudessa. Silti ei voida enää kiistää sitä, etteikö poliorokotteen tuhoisa jälkipyykki olisi herättänyt kysymyksiä, joihin Yhdysvaltain terveysviranomaiset ja rokoteyhtiöt ovat peloissaan jättäneet vastaamatta.

Tällä hetkellä he kirjoittavat itse paperit ja tulkitsevat niiden tulokset. Heitä ei voida saattaa vastuuseen, mikäli he ovat väärässä. Käytännöistä vastaavat samat, rokoteaikatauluista vastaavat tahot, joista jokaisella on oma lehmä ojassa.

 

GreenMedInfo

Lue myös:
Rokotekritiikin taustaa
Rokote vai virus: kumpi on suurempi uhka?
Sikotautiepidemiaan 2009 sairastuneista lapsista 97 % rokotettuja
Bill Gatesin poliorokoteohjelma aiheutti 47 500 halvaus- ja kuolemantapausta