Toimittaja tunnustaa: media sensuroi maahanmuuttajarikollisuutta ja lobbaa homokulttuuria järjestelmällisesti

Suomalaisen valtamedian punavihreistä arvopohjasta kirjan julkaisseen Marko Hamilon mukaan perinteisiä arvoja kannattavat toimittajat eivät uskalla osallistua poliittisiin keskusteluihin työpaikoillaan saati kirjoittaa objektiivisia uutisia.

Hamilo haastatteli kirjaansa varten arvokonservatiiveiksi kutsumiaan toimittajia, jotka on pakotettu mielipiteidensä vuoksi poliittisen journalismin sivustaseuraajiksi.

Suomen Uutisille Hamilo kertoi esimerkiksi Yleisradiolla työskentelevästä toimittajasta, jonka mukaan viestintätyhtiö valehtelee järjestelmällisesti esimerkiksi maahanmuuttajarikollisuudesta. Valehtelun tavoitteena on tietysti taivutella mahdollisimman suuri osa suomalaisista äänestämään kulttuurimarxilaisia puolueita.

Hamilon tutkimusten mukaan valtamedian toimituksissa työskentelee kahden kerroksen väkeä. Merkittävä osa rivitoimittajista kannattaa vasemmistolaista politiikkaa niin arvo- kuin talouskysymyksissäkin. Sen sijaan johtoasemissa työskentelevien toimittajien joukossa toimii enemmän talouskysymyksiin oikeistolaisesti suhtautuvia.

Myös päätoimittajat ovat kuitenkin arvoliberaaleja, eli he kannattavat muun muassa homoadoptioita, vapaata maahanmuuttoa ja feminisimiä.

Mahdollisesti oman oikeistolaisen taustansa vuoksi Hamilo jättää mainitsematta, että suomalaisessa lehdistössä vallitsee vasemmistoa ja oikeistoa yhä tiiviimmin yhdistävä konsensus myös esimerkiksi sotilasliitto Natosta, Yhdysvaltojen roolista maailmanpolitiikassa sekä vapaakauppasopimus TTIP:stä.

Ankaraa homopropagandaa

Hamilon mukaan sukupuoliasiat kiinnostavat erityisesti juutalaisen Erkon suvun omistaman Helsingin Sanomien toimitusta. Feminismi ja erilaiset seksuaaliset poikkeavuudet ovat jatkuvasti lehdessä esillä. Tämä on haastateltujen toimittajien mukaan ollut tietoinen riskinotto, sillä jatkuvat homoartikkelit ovat synnyttäneet myös vihaisen palautteen ryöpyn.

Hamilo puhuu suoranaisesta ”homorummutuksesta”. Hän itse työskenteli HS:n toimituksessa vuoteen 2007 asti.

Hän kertoo kirjoittaneensa 2006 artikkelin virtuaaliseksistä. Mielistelläkseen lehden johtoa hän ujutti artikkeliin homomyönteisiä latteuksia ja julisti, että seksuaalivähemmistöjen on aika tulla ulos kaapista. Ihmetyksekseen Hamilo ei saanutkaan toimitukselta kiittävää palautetta: artikkeli oli toimituspäällikön mukaan ”seksuaalivähemmistöjä halventava”, sillä ei-heterosuhteita kutsuttiin kummallisuuksiksi!

Hamilon haastattelema Helsingin Sanomien Annakaisa Mänttäri kertoo omista kokemuksistaan:

“Minua oudoksutti erilaisten seksuaalisten poikkeavuuksien jatkuva esiintuominen. Jos jutussa oli haastateltavina esimerkiksi neljä pariskuntaa, kehotettiin yleensä etsimään mukaan myös homo- tai lesbopari.

Minusta tuntui, että mitä erikoisempi poikkeavuus, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ihminen päätyi Torstai-liitteen henkilöhaastatteluun.”

Hamilon tutkimuksen mukaan toimittajia ei edes tarvitse erikseen pakottaa kirjoittamaan artikkeleita tietystä näkökulmasta.

Toimituskulttuuri ja sosiaalinen paine on niin sitovaa, että uudet toimittajat oppivat pian ”talon tavoille”, eikä juuri kukaan uskalla kyseenalaistaa arvoliberalismin peruspilareita. Avainsana onkin toimittajien itsesensuuri.

Lue myös:

Vasemmistoaatteen valta suomalaismediassa
Helsingin Sanomien romahdus: maahanmuuttokriittisyys onkin venäläisten ”nerokas” juoni
Yle valehtelee jälleen edistääkseen ”monikulttuurisuutta”
Helsingin Sanomat johti harhaan maahanmuuttouutisellaan
Yle valehteli jälleen somalien taloudellisesta ”hyödyllisyydestä”