Voidaan siis todeta, että kun etninen väkivalta puhkesi 1871, eivät syynä olleet ”irrationaaliset mielikuvat ja stereotypiat”. Kyseessä oli yritys heikentää juutalaisten taloudellista ylivaltaa. Juutalainen historia on esittänyt ”valitun kansan” aina passiivisina uhreina, mutta todellisuus on täysin toinen.
Yhteiskunta - sivu 87/107
Suomessa on bruttokansantuote kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, mutta silti kansakunta on jakautunut yhtäältä rutiköyhiin ja toisaalta ökyrikkaisiin. Tämä laittomuus johtuu varallisuuden epäoikeudenmukaisesta jaottelusta: köyhiltä ohjataan rahaa rikkaiden taskuun esimerkiksi verottamalla.
Valta korruptoi, ja Ranskan hallitus ilmeisesti uskoo voivansa ärsyttää kansaa loputtomiin asti. Kajoamalla ranskalaisten lasten elämään vasemmisto ja heidän feministiset taustavoimansa saattoivat tehdä kuitenkin kohtalokkaan virheen.
Länsimaita vaadittiin uskomaan maapallon toisella puolella asuvaan anonyymiin rabbiin sen sijaan, että he olisivat kuunnelleet julkisesti toimivia eurooppalaisen hallituksen edustajia. RJC:n uudet tekstit jatkoivat ”tutuilla kertomuksilla raiskauksista ja murhista”.
Vuosikymmenien ajan jatkuneet myönnytykset ja lakiuudistukset eivät olleet vaikuttaneet mitenkään Venäjän juutalaisväestöön, joka oli edelleen etnisesti, kulttuurillisesti ja poliittisesti eristäytynyt muista. Uusi juutalainen korkeasti koulutettu älymystö puri kursailematta venäläistä ruokkivaa kättä.
Onneksi suurten massojen on kuitenkin mahdollista omaksua vaihtoehtoisia ajattelutapoja, vaikka se tuleekin vaatimaan paljon työtä omaa aatettaan ajavilta ryhmiltä. Onhan omassa historiassamme todistettu jo monia vallankumouksia kuten myös Eläinten vallankumouksessa – vallankumouksessa ihmisiä vastaan.
Jatkuvan toiston tekniikalla saadaan ihmiset omaksumaan mediaa ja maailmanpolitiikkaa hallitsevan eliitin asettamat mielipiteet, niin että ihmiset alkavat lopulta itse levittämään ulkoa annettua maailmankatsomusta ja eriävät näkemykset puolestaan tuomitaan poliittisesti epäkorrekteiksi laumakäyttäytymisen tukemana.
Meidät on saatu uskomaan, että esimerkiksi USA:n ja Naton operaatiot maailmalla ovat humanitaarisia, vaikka niissä menehtyy hirvittävästi viattomia ihmisiä ja ”vapautettujen” maiden talous sekä infrastruktuuri turmeltuvat käyttökelvottomaksi. Sen sijaan globaalia eliittiä vastustavat valtiot leimataan suoraan roistovaltioiksi.
Keskuspankin valtakaudella suurpankeista on tullut koko planeetan rikkaimpia ja mahtavimpia talouden vaikuttajia. Koko talous perustuu nykyään velkaan ja suurpankit ovat tämän velkakierteen keskiössä.
Kansainvälinen sionismi kertoo meille jo nyt mille saa nauraa, mihin saa pukeutua, mitä saa piirtää ja mitä sanoa. Seuraava askel on, että he määräävät mitä saamme ajatella. Rintamalinjoja vedetään jo.
Jos nyt hypätään EU-junasta, voidaan vielä välttyä suunnitteilla olevilta eurobondeilta eli valtion velkojen yhteistakuilta sekä pankkiunionilta eli pankkien velkojen yhteistakuilta, joille ei ole mitään kattoa.
Puumalaisen möläytyksessä ei siis ollut todella kyse suvivirrestä tai edes uskonnosta, vaan historiallisesta aatteellisesta konfliktista suomalaisuuden (tai laajemmin eurooppalaisuuden) sekä meille vieraan aineksen välillä.
Sama mafia, joka toteutti Venäjän vallankaappauksen ja Neuvostoliiton terroriaallon, synnytti myös molemmat maailmansodat. Heidän käsialaansa ovat myös Jugoslavian ja Afganistanin sodat sekä Israelin verinen terrori esimerkiksi Libanonissa ja Palestiinassa. Yhteensä mafialla on siis ainakin 10 miljoonaa uhria.
Dieudo matkusti Libanoniin elokuussa 2006 tapaamaan Hizbollahin taistelijoita ja työntekijöitä. Tämän hän teki kunnianosoituksena järjestön uskomattomalle voitolle 34 päivän taistelussa sionistihyökkääjä ”Israelia” vastaan. Hän on matkustanut muutamia kertoja myös Iraniin, muun muassa marraskuussa 2009, jolloin hänet toivotti lämpimästi tervetulleeksi kunnioitettu entinen presidentti Mahmoud Ahmadinejad.
Dieudo, tuo kiistelty, mainio ja huippusuosittu ranskalaiskamerunilainen koomikko, on jo kymmenen vuoden ajan ravistellut Ranskaa huumorillaan. Hänen aiheitaan ovat muun muassa antisionismi, hallituksenvastaisuus, palestiinalaismyönteisyys ja vastarinta. Usein hän irvailee kansainväliselle juutalaiselle yhteisölle. Häntä on sakotettu ja haukuttu. Hänet on potkittu vuosien varrella pois monista tapahtumista, mutta Dieudonné on pitäytynyt vankkumattomalla linjallaan.