(10 arviota, keskiarvo: 4,20 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 2571 Näyttökerrat 4 Kommenttia
Harhaanjohtavat stressitestit ja korruptio vauhdittavat pankkikriisiä
(10 arviota, keskiarvo: 4,20 / 5 tähteä 5)Ladataan...Ankara pankkikriisi uhkaa levitä Italiasta joka puolelle Eurooppaa. Valtamedia on yrittänyt rauhoitella markkinoita ja kansalaisia uutisilla ”hyvin menneistä” pankkien stressitesteistä, mutta asiantuntijat eivät näe syytä juhlaan.
Financial Times uutisoi tänään, että optimistisista stressitestiuutisista huolimatta sijoittajien luottamus pankkeihin ei ole palautunut.
Stressitestien takana oli Euroopan pankkiviranomainen EPV, joka nimellisestä riippumattomuudestaan huolimatta ajaa Euroopan unionin etua. Koska Italian pankkikriisin on epäilty vauhdittavan Brexitin ohella jopa EU:n täydelliseen hajoamiseen johtavaa kehitystä, pyrkii EPV valamaan markkinoihin nyt valheellista luottamusta.
Italian pankkikriisin taustalla ovat huonot lainat, jotka kasvattivat pankkien näennäistä ”kannattavuutta” lyhyellä aikavälillä mutta johtavat varmaan katastrofiin pitkällä aikavälillä. Pankkien kannattavuuden kasvaessa johtajien ja omistajien palkkiot paisuvat. Lisäksi pankit kilpailevat huijarilainoilla toisiaan vastaan yrittäen kasvattaa omaa markkinaosuuttaan.
Pankit ovat myöntäneet satojenmiljardien edestä huonoja lainoja, joita ne ovat uusineet ja piilotelleet siinä toivossa, ettei julkinen valta puuttuisi petokseen. Italian korruptoituneet viranomaiset eivät puolestaan ole täyttäneet velvollisuuttaan eivätkä estäneet vilpillistä lainanantoa. Myrkyllinen velkakupla on saanut paisua eliitin suojeluksessa.
Nyt Italian hallitus, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP sekä JP Morganin ja Goldman Sachsin kaltaiset amerikkalaiset rikollispankit vaativat veronmaksajien pelastuspakettia, jolla Italian pankkiirit päästettäisiin pälkähästä.
Italian pankit tahdotaan pelastaa muun muassa siksi, että erityisesti suuret saksalais- ja ranskalaispankit ovat sijoittaneet huikeita summia Italian valtion velkakirjoihin. Romahdus Italiassa tekisi rumaa jälkeä kaikkien eurooppalaispankkien taseissa.
Lisäksi euroeliitti pelkää, että talouskriisi voisi johtaa Italian eroon EU:sta.
Kansaa johdetaan ”stressitesteillä” harhaan
Valtavirtaiseen talouspolitiikkaan kriittisesti suhtautuva The Real News Network haastatteli viikonloppuna Italian tilannetta ja stressitestejä seuranneita lakimiehiä ja taloustieteilijöitä.
Yleinen näkemys stressitesteistä on ollut äärimmäisen epäileväinen: testit olivat äärimmäisen suppeita ja hämmästyttävän lempeitä pankkisektoria kohtaan.
Viimeksi EPV teki stressitestejä vuonna 2014, jolloin kohteena oli yhteensä noin 130 pankkia. Pankit joko läpäisivät tai saivat hylätyn arvosanan. Tällä kertaa EPV kuitenkin ilmoitti etukäteen, ettei kukaan voi saada hylättyä!
Lisäksi testiin osallistuvien pankkien määrää supistettiin edellisestä lähes kolmannekseen, noin 50 pankkiin. Tökeröintä olikin, että Euroopan heikoimpiin talouksiin lukeutuvien Kreikan, Kyproksen ja Portugalin luottolaitokset jätettiin testien ulkopuolelle!
Maailmalle yritettiin antaa siis mahdollisimman kaunisteltu (eli valheellinen) kuva Euroopan pankkien nykytilasta. Hylättyjä arvosanoja ei tahdottu antaa, jotta ruma totuus ei paljastuisi eurooppalaisille. Tavoitteena on jatkaa velkakuplan kasvattamista ja kansalaisten ryöstämistä mahdollisimman pitkään. Samalla kulissien takana pohditaan kuumeisesti, miten Euroopan unioni saadaan pidettyä koossa vääjäämättömän romahduksen iskiessä.
EPV:n virallinen selitys testien kummallisille säännöille oli se, että tarkoituksena oli yksinkertaisesti selvittää, mitkä pankit tarvivat kaikista kipeimmin ulkopuolista rahoitusta.
IMF:n mukaan Euroopan riskisin pankki on tällä hetkellä Deutsche Bank, joka on Euroopan suurin lainanantaja. Deutsche Bankin osakkeiden hinta on romahtanut jo noin 50 prosenttia tänä vuonna. Megapankin osake on sukeltanut jo syvemmälle kuin kertaakaan 2007–2008 ryöpsähtäneen kansainvälisen finanssikriisin aikana.
Viime kesäkuussa sen amerikkalainen yksikkö Deutsche Bank Trust Corp ei läpäissyt Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin järjestämää stressitestiä. Se oli jo pankin toinen epäonnistunut perättäinen stressitesti Amerikassa.
Lisäksi Deutsche Bankin tulevaisuutta uhkaavat sen tasetta saastuttavat äärimmäisen riskialttiit johdannaiset, joiden arvo oli 2015 lopulla kohonnut jo 41,9 biljoonaan, mikä on JP Morgan Chasen ohella maailman kärkilukema!
Ilmaista rahaa pankeille, kurjuutta kansalle
Mikäli Italian pankit tullaan pelastamaan veronmaksajien rahalla, tulee se tarkoittamaan kurjistamispolitiikkaa tavalliselle kansalle.
Koulutukseen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin varatusta budjetista siirretään lihava siivu pankkiireille palkinnoksi näiden rikoksista. EU-maiden talouspolitiikkaa kahlitsevien lakien mukaan pankkien selviytymistä ei yksinkertaisesti voida rahoittaa muilla tavoin kuin kansalaisilta leikkaamalla.
Julkinen velka ja köyhyys tulevat siis jatkamaan kärjistymistään pankkikriisimaissa, mikäli pelastuspaketteihin päätetään turvautua. Tämä tulee synnyttämään myös noidankehän: kun kansalaisilla on entistä vähemmän rahaa käytössään, tulee entistä useampi lainaa ottanut yritys ajautumaan konkurssiin, mikä on myrkkyä myös lainaa antaville pankeille. Pankkien oireilua käytetään tämän jälkeen taas uusien leikkaus- ja kurjistamistoimenpiteiden ”oikeutuksena”.
Pankkikriisikeskustelua vääristää myös se, etteivät poliitikot ja valtamedian toimittajat kysy, miksi pankkiirit voivat tehdä huijarilainoja ja saada niistä palkkioksi huimia summia julkista ”pelastusrahaa”.
Miksei kukaan vaadi Italian, Saksan tai Kreikan katastrofipankkien johtajiston erottamista, syytteiden nostamista tai oikeudenkäyntejä? Eikö sen pitäisi olla vähimmäisvaatimus, mikäli veronmaksajien rahoja aiotaan jälleen haaskata koronkiskojien hyysäämiseen? Miksi edellisen finanssikriisin synnyttäneiden rikollispankkien johtajia ei ole vieläkään pantu vastuuseen rikoksistaan? Miksei valtamedia kirjoita aiheesta käytännössä lainkaan?
Vaikka eliitti yhtäältä vakuuttelee, ettei mitään kriisiä ole ja että kaikkin on hyvin, toisaalta se vaatii Euroopan pankkijärjestelmän täydellistä keskittämistä ”tulevien kriisien torjumiseksi”. Kaikki taloudellinen ja sitä myötä poliittinen valta täytyisi keskittää demokratian ulottumattomissa toimivalle eliitille, jotta ”markkinoiden vakaus” voitaisiin tulevaisuudessa taata.
Pankkijärjestelmän keskittämistä Financial Timesissä vaatineen William Rhodesin mielestä esimerkiksi yleiseurooppalainen talletussuojajärjestelmä voisi lievittää ”populistien EU-vihaa” tilanteessa, jossa unioni asettaa pankit kansalaisten edelle.
Englannin keskuspankin korruptioskandaali
Aivan kuin EPV:n epäuskottavat testit, Italian kriisipesäkkeet, liittovaltiokehityksen ja pankkiunionin eteneminen sekä Saksan luhistuva rahoitussektori eivät olisi tarpeeksi, Brexitin mylläämässä Britanniassa kuohuttaa nyt keskuspankin entisen johtajan korruptioskandaali.
Englannin keskuspankin johtaja Mervyn King pääsi hiljattain kansainvälisen rikollispankki Citigroupin palkkalistoille. Citigroup oli yksi edellisen finanssikriisin pääarkkitehdeistä. Virallisen linjan mukaan Englannin keskuspankin tulisi olla yksityistä pankkisektoria valvova ja kontrolloiva, julkista etua ajava elin. Kingin loikkaus alleviivaa kivuliaan irvokkaasti sitä, että keskuspankit ovat todellisuudessa kuitenkin yksityisen pankkisektorin lobbausjärjestöjä.
King itse yritti piilotella uutta työpaikkaansa viimeiseen asti. Hän esimerkiksi kielsi Citigroupia julkaisemasta tiedotetta uudesta nimekkäästä neuvonantajastaan. Vain joitain viikkoja sitten vastaava kohu syntyi, kun Euroopan komission pitkäaikainen johtaja José Manuel Barroso palkattiin juutalaiseen rikollispankki Goldman Sachsiin. Financial Times kirjoitti eilen, että vastaavat uutiset ruokkivat tehokkaasti eliitinvastaista ”mielikuvaa” siitä, että poliitikot ja korkeat virkamiehet ovat pelkkiä suurpääoman sylikoiria.
Suurten pankkien suosiota havittelevat EU:ta johtavat korruptoituneet poliitikot ja virkamiehet joutuvat julkisen virkansa aikana todistamaan uskollisuutensa pankeille säätämällä lakeja, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi Italian nykyisen kriisin syntymisen.
Kingin ja Barroson kaltaiset helpolle rahalle persot opportunistit toimivat myös suurten pankkien ja poliittisten päättäjien välittäjinä, joiden kautta sisäpiiritieto kulkee tehokkaasti EU:n ja eurooppalaisvaltioiden huipulta yksityisille monopoleille.
Korruptionvastaisen Transparency Internationalin mukaan niin sanottu pyöröovi-ilmiö politiikan ja liike-elämän välillä on pahentunut vuosi toisensa jälkeen. Lobbaajiksi ryhtyneiden entisten poliitikoiden määrä on esimerkiksi Yhdysvalloissa paisunut lähes 50 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana.
Kirjoitimme pyöröovi-ilmiöstä myös kesäkuisessa artikkelissamme ”Juutalaiset, pankit, koronkiskonta”.
Lue myös: Suomea johtaa mafia
Olisi perustettava riskitön yhteiskunnan ylläpitämä vaihtoehto noiden yksityisten pankkien rinnalle, ja antaa asiakkaiden ratkaista mitä käyttävät: Yksityistä pankkitiliä vaiko yhteiskunnan ylläpitämän pankin tiliä.
Tämä yhteiskunnan pankki voisi olla vaikkapa jonkin valtion viraston yksikön alaisuudessa. Sellaisen, joka ei voi mennä konkurssiin, ja joka ei tavoittele voittoja, ei sijoittele, vaan hoitelee vain perus-rahaliikennettä, maksuja ja sen sellaisia, teknisen kylmästi.
Eli tämä virasto olisi vain niin sanottu tekninen toimija, joka hoitelee vain rahaliikennettä, esim. vastaanottaa yleisön talletuksia, ja hoitelee maksuja tileiltä toiselle. Eli, perinteisiä peruspankkipalveluja.
Uuden rahan liikkeelle laskeminen ja sen pois liikenteestä ottaminen tulisi olla osa yhteiskunnallista peruspalvelua, joka kuuluu valtiolle ja mahdollisesti myös muille julkisille yhteisöille kuten kaupungeille ja kunnille. Yksityisten pankkien varantovaatimukset on nostettava sataan prosenttiin. Ne saavat lainata vain jo olemassa olevaa rahaa, ei uuden rahan luontia.
Tässä kohden on tärkeätä mainita että poliitikot eivät olisi mukana päättämässä siitä miten paljon rahaa luodaan – vaan enemmälti siitä että raha kulutetaan hyödyllisiin paikallisesti johdettuihin projekteihin. Vuosittaisesta rahamäärän lisäyksestä – vastaisi puolueeton ja epäpoliittinen asiantuntijaelin. Rahamäärää voitaneen toki joskus myös joutua supistamaan.
Tämä onnistuu helposti verotuksen keinoin.
Suomeen voitaisiin muodostaa kymmenen maakuntapankkia ja ehkä joitakin kaupunkipankkeja ja kuntainliittopankkeja. Näin julkinen sektori hallitsisi itse rahojaan ja voisi myös luotottaa itse itseään – kaikkien veronmaksajien yhteistä etua ajatellen. Kun myös valtion ja kuntien palkkatilit olisivat samoissa pankeissa – julkinen talous olisi vapaa kaikesta vanhasta feodaaliriistosta joka edelleen rasittaa yhteiskuntaa pankkijärjestelmän kautta.
Julkinen valta voi laskea rahan liikkeeseen pankkien tavoin. Pankkitoiminta voi myös olla julkisen vallan käsissä ja jopa tehokkaampaa niin. Kun tajuaa että raha on pelkkää kirjanpitoa tajuaa myös ettei siitä voi olla puutetta – oikeasti, vaan että sekä rahan ja ostovoiman väitetty puute ja jakoperiaatteet ovat pelkkää politiikkaa.
Tosiasia: Fiat-rahasta ei koskaan voi olla todellista puutetta. Jos sitä uupuu niin se on vain jonkun politiikkaa.
Nykyiset ”luottotappiot” ovat vain yksityisen yrityksen tyhjästä luomaa lainan ns. menetettyä pääomaa. He eivät ole juurikaan lainanneet kenenkään rahaa velallisille, vaan vain tyhjästä näpyteltyä virtuaalirahaa. Korvauksen vaatiminen näistä luottotappiosta yhteiskunnilta on törkeää ja valheeseen perustuvaa.
Lopuksi: jos sinulla on ainoa laillinen painokone jolla painat seteleitä joita kaikki muut tarvitsee, etkä ole kenellekään selitysvelvollinen – sinulla on kaikki valta käsissäsi.
Jos lisäksi voit luoda rajattomasti virtuaalista tilirahaa valtiovallan velkakirjoja vastaan sinulle on ylempi asema valtiovaltaan nähden.
Jokainen seteli jonka olet painanut on velkakirja josta saat korkoa joltain.
Se että tilität osan valtiovallan maksamasta korosta takaisin valtiovallalle on kuin hiekanjyvä Saharassa suhteessa koko tuottoosi ja valtaasi.
jatkuu…
Suomalaisille olisi kerrottava mitä rahamme oikeasti ovat ja missä vaiheessa ne syntyvät. Rahamäärähän kasvaa koko ajan ja moni kansalainen saattaa luulla että valtiovalta määrää ja päättää kierrossa olevan rahan määrästä ja sen hinnasta. Näinhän ei siis ole vaan tänä päivänä 98 % Suomessa kiertävästä rahasta on Dansken, Nordean ja muiden liikepankkien myöntämää luottoa – eli asuntolainoja, autolainoja ja muita kulutuslainoja sekä yritysten, Suomen valtion ja julkisyhteisöjen lainasaldoja.
Jos jokainen liikkeellä oleva euro ynnätään saadaan iso summa jonka vastineena pankeilla on velkakirjoja ja vakuus. Yhteenlasketut velat ylittävät yhteenlasketun rahan koska velkojen korkoa ei ole laskettu liikkeelle luottona. Korko on siis revittävä jostain muualta. Korko revitäänkin toisten lainapääomista, kauppataseen ylijäämästä – ja ellei muu auta – ottamalla uutta lisälainaa. Noidankehä jatkuu, lisälainanotto on jatkuvasti tarpeen jotta rahaa olisi lainojen korollisiin lyhennyksiin. Pankkien osuus yhteiskunnan asuntokannasta ja muusta infrastruktuutuista eli vauraudesta kasvaa joka päivä.
Tänä päivänä Euroopan Keskuspankin paikalliskonttori, Suomen Pankki ei määrää paljon mitään vaan kerää lähinnä tietoa suomalaisista ja maamme talouskehityksestä ja välittää tiedot EKP:lle. Suomen Pankki toimeenpanee tietysti EKP:n politiikkaa Suomessa. EKP määrää koko euroalueen peruskorkotason – ja tämä koskee myös Suomea. EKP:n pienikin korkokorjaus vaikuttaa siis jokaisen suomalaisen lainakorkoihin. Viimeisten vuoien aikana EKP on laskenut liikkeelle valtavasti uutta rahaa – useita satoja miljardeja – ns. fiat rahaa. Nämä uusmiljardit ovat vähentäneet sitä ennen olevan euron ostovoimaa – eli aiheuttanut inflaatiota.
Moni on miettinyt sitä miksi näitä rahan luomiseen ja sen alkuperään liittyviä olosuhteita ja tosiasioita ei ole tuotu julki aikaisemmin. Miksi näistä ei keskustella julkisuudessa ? Jokainen joka näihin tosiasioihin tutustuu joutuu ymmälle, kokee että asiat eivät ole niin kuin niiden pitäisi olla ja katsoo että näitä pitäisi tuoda julki mitä pikimmin.
Mutta – miettikää seuraavia kysymyksiä:
Kysymys 1 : miten on mahdollista että meillä on ollut 200 kansanedustajaa 1918-2008 ajamassa kansan etuja – eikä tähän valtavaan epäkohtaan ole ymmärretty tai osattu puuttua ?
Kysymys 2. miten on mahdollista että yksikään Suomen Pankin pääjohtaja, johtokunnan jäsen tai muu monetarismiin sekaantunut suomalainen henkilö ei ole osannut tai uskaltanut tuoda julki näitä tosiasioita rahasta ?
Kysymys 3. Miksi yksikään pankinjohtaja, joka seuraa pankkinsa taloudellista tilannetta ja sen kehitystä taseesta ja tuloslaskelmasta ja huomaa, tietää ja tajuaa että pankin luototus olemattomalla kassavarannolla käytännössä luo täysin uutta rahaa tyhjästä, ei ole katsonut aiheelliseksi tuoda julki näitä asioita selvällä suomen kielellä – edes nimimerkillä tai salanimellä ?
Kysymys 4. Voisiko olla niin, että on olemassa jokin ylikansallinen ”ylivalta” tai ”taho” joka määrittelee tai sanelee suomalaisille poliitikoille ja virkamiehille sen missä rahajärjestelmän kritiikin raja kulkee ja mitä saa julki tuoda ? Ovatko siis nämä rahan alkuperään ja fiat rahan luomiseen liittyvät poliittiset kysymykset jotenkin sellaisia että ne ovat kiellettyä aluetta ?
Eräässä haastattelussa eräs pankkikartellin luottomies nimeltä Timo Soini (Sioni) mainitsikin suoraan, että nykyistä rahajärjestelmää ei voi kyseenalaistaa, koska ne jotka sen tekevät ovat vaarassa. Vaarassa ? Vaiko, vaaraksi ? Siksikö vihapuhelait ?
Yhtään asiaan perehtyvälle pitäisi olla tullut jo selväksi, että velkaantuminen korkoa vastaan yksityiselle pankkikartellille BIS on ollut täysin poliittinen ratkaisu. Muitakin ja parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut.
On se kumma, että rahaa lainatessaan nämä kriisipankit pystyivät kyllä pyöräyttämään eurot tyhjästä tuosta vain, kun saivat velan pantiksi oikeaa omaisuutta,
MUTTA annas olla, kun pankin katsotaan olevan ”kriisissä” tai ”tappiolla” ja jopa lähes konkurssissa, niin tämä rahanluontikone ei sitten toimikaan enää tämän yrityksen itsensä hyväksi.
Vain idiootti saa sellaisen yrityksen nurin, jolla on oikeus luoda rahaa tyhjästä.
Eikö tuollainen kriisipankki voi ”lainata” rahaa itselleen ? Tähän asti se on sen rahan tyhjästä näppäillyt, mutta juuri nyt se ei siihen pysty? Naurettavaa kaksimielisyyttä.
Kuinka kauan nämä ”kriisipankit” luulevat pystyvänsä yleisöä tällä ”huonolla” tilanteellaan painostamaan ?
Koska tiedetään, että yksikään pankin ulos myöntämä laina, ei tunnu oikein koskaan nollautuvan/tuhoutuvan pankin konkurssissa, vaan vain talletukset jne., niin tehdäämpä sitten näin:
1. Valtio (tai joku vastaava instanssi) perustaa pankin
2. Avataan sinne kaikille tilit, esim. henkilötunnuksen, tai y-tunnuksen perusteella.
3. Valtio luo näille tileille näppäilemällä tyhjästä joka ikisen yksityisen pankin konkurssissa ”menetetyn” talletuksen, esim. viimeisimpään tilin saldoon perustuen (tilin saldo ennen konkurssia ja sen ”jäädyttämistä”).
Paras vaihtoehto on perustaa tuo valtion pankki jo ennakkoon, ja kehoittaa ihmisiä siirtämään rahansa sinne turvaan.
Näin tämä yksityinen pankkisektori ei voi enää kiristää yhteiskuntia konkurssiuhkailullaan. Senkun menevät konkurssiin. Tuskin mitään uhitteluja ja pääomitustarpeita enää edes tulee, sen jälkeen kun tuo kolmen kohdan ohjelma on otettu käyttöön.
Ei siis tarvita mitään talletussuojarahastoja.
Talletussuojarahaston ainoa tarkoitus on huijata ihmisiä luulemaan, että pankissa on ”oikeaa” rahaa eikä bittejä tietokannoissa, jotka on ”korvattavissa” suoraan tietokoneen näppäimistöltä ilman minkäänlaista summa rajaa.
Miksette julkaise kommenttiani ?
Annoin ratkaisun avaimet tälle pankkikriisille. Mutta, kommenttiani ei ole julkaistu !
Täytyy siis yrittää kirjoittaa tähän kaikki uusiksi, jos joskus joku kommentti menisi täällä läpi.
Täytyy siis perustaa valtion pankki, johon kaikki halukkaat siirtävät talletuksensa turvaan. Näin yksityisten pankkien uhkailu pankkikriisistä ja talletusten tuhoutumisesta pankin konkurssin yhteydessä ei enää päde.
Niin yksinkertaista se olisi.
Täytyy myös ymmärtää, että :
Talletussuojarahaston ainoa tarkoitus on huijata ihmisiä luulemaan, että pankissa on ”oikeaa” rahaa eikä bittejä tietokannoissa, jotka on ”korvattavissa” suoraan tietokoneen näppäimistöltä ilman minkäänlaista summa rajaa.