Saksa koki 30-luvulla ennennäkemättömän kansakunnan hyvinvoinnin ja talouden kasvun aikakauden kansallissosialistien noustua valtaan 1933. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen menestyksen peruspilarina toimi kansallissosialistien 25 kohdan ohjelma.
kansallissosialismi - sivu 9/9
”On perustettava valtiollinen pankki, joka toteuttaa rahareformin ja luo korotonta rahaa.”
Keskitysleirivartijat eivät voineet ”murhata juutalaisia”, vaan kansallissosialistit rankaisivat ankarasti vankien kaltoinkohtelusta.
Natsit nimenomaan kielsivät fluorin, koska tiesivät sen vaarallisuuden. Samoin he kielsivät asbestin todettuaan sen ja syövän yhteyden.
Fasismi haluaa ihmisen olevan aktiivinen ja keskittävän kaiken energiansa toimintaan, hänen tulee olla miehekkäästi tietoinen ympäröivistä vaikeuksista ja olla valmis kohtaamaan ne.
Ne, jotka kutsuvat Hitleriä asekontrollin kannattajiksi, ovat joko typeriä tai epärehellisiä.
Maailmanlaajuinen Mengele-jahti ja sen dramaattinen päätös todistivat, että ”asiantuntijat” olivat koko ajan väärässä ja etteivät he tuntuneet edes välittävän totuudesta syytellessään milloin ketäkin Mengelen avustajaksi.
Ulkomaan velkojen riippumattoman rahapolitiikan ja julkisten töiden täystyöllisyyden mahdollistamana Kolmas Valtakunta pystyi muuttumaan vararikkoisesta Saksasta, jolta oli riistetty kaikki siirtomaat, Euroopan vahvimmaksi taloudeksi neljässä vuodessa, jo ennen asevarustelun alkua.
Jatkuvan toiston tekniikalla saadaan ihmiset omaksumaan mediaa ja maailmanpolitiikkaa hallitsevan eliitin asettamat mielipiteet, niin että ihmiset alkavat lopulta itse levittämään ulkoa annettua maailmankatsomusta ja eriävät näkemykset puolestaan tuomitaan poliittisesti epäkorrekteiksi laumakäyttäytymisen tukemana.
Alkuperäisenä syynä juutalaisvastaisuudelle eivät siis olleet etniset ja uskonnolliset tekijät vaan se, että sionistit olivat pettäneet Saksan. Varsinainen juutalaisvastaisuus leimahti liekkiin sionistien julistaman taloussaarron ja ennen muuta yllä mainitun vuoden 1938 traagisen tapahtuman jälkeen. On täysin luonnollista, että katkeruutta on syntynyt saksalaisissa esimerkiksi ”juutalaisia” kauppiaita kohtaan, sillä onhan näiden ”juutalaisten” johtajien toimesta saksalaiset yritykset menneet konkurssiin, lisäten työttömyyttä sekä taloudellista kurjistumista.
Hitlerin hallinnon talouspolitiikka piti sisällään laajamittaisia lainoja julkisiin menoihin, kuten kunnallisiin kunnostus- ja rakennustöihin: rautatiet, kanavat, satamat ja autobaana (laaja moottoritieverkosto). Se johti paljon tehokkaampaan työttömyyden vähenemiseen kuin missään muussa teollisuusvaltiossa. Vuoteen 1935 mennessä työttömyys oli Saksassa kadonnut ja vuonna 1936 korkeat tulot mahdollistivat hintojen nousun. 1930-luvun lopulla Saksa oli saavuttanut täystyöllisyyden ja tasaisen hintatason, mikä oli teollisen maailman keskuudessa ainutlaatuinen saavutus.