Juutalainen rikoskirjailija vastustaa rikollisten etnistä profilointia
Pohjoismaissa erittäin suosittu kirjailija, juutalaistaustainen Jens Lapidus vaatii, että maahanmuuttajien rikollisuutta koskeva tilastotieto vaiettaisiin.
Useat suomalaiset tiedotusvälineet julkaisivat tänään Ruotsissa asuvan Lapidusin STT-haastattelun, jossa tämä tuuletti kulttuurimarxistisia asenteitaan. Lapidusin mukaan maahanmuuttajien rikollisuutta ei tulisi tilastoida, sillä häneen mukaansa maahanmuuttajat eivät ole vastuussa omista rikoksistaan.
Todellisia syyllisiä ovat juutalaiskirjailijan mukaan valkoiset ruotsalaiset ja heidän rakentamansa yhteiskunta, joka pakottaa poloiset siirtolaiset rikollisuuden ja köyhyyden tielle.
Kliseiselle kulttuurimarxistiselle väitteelle ei kuitenkaan ole tieteellisiä perusteita, kuten olemme osoittaneet esimerkiksi artikkeleissa ”Voiko rikollisuutta selittää rodulla”, ”Rodun ja psykopatian yhteydestä”, ”Totuus ’rasismista’ ja roduista” sekä ”Miksi Afrikka ei menesty”.
Lapidus on puhunut usein avoimesti juutalaisesta taustastaan ja identiteetistään. Hänen juutalaiset esivanhempansa saapuivat Ruotsiin 1800-luvulla. Hän on usein verrannut juutalaisia maahanmuuttajiin ja todennut, että alkuperäisväestön on sopeuduttava uusiin tulijoihin – ei toisinpäin.
Lapidusin kommentti ei yllättänyt, sillä Pohjoismaissa kaikki merkittävät juutalaiset seurakunnat, järjestöt, julkaisut ja kansalaisvaikuttajat ovat vaatineet avoimien rajojen politiikkaa sekä taistelua ”rasismia” vastaan (1, 2, 3, 4, 5).
Suomessa esimerkiksi koulujen ”monikulttuurisuuskasvatus” perustuu juutalaisen Karmela Liebkindin ja tätä innoittaneiden amerikan- ja englanninjuutalaisten antropologien marxilaisille teorioille. Aiheesta on kirjoitettu laajasti artikkelissamme ”Juutalaiset ja rasismi, osa 4: Monikulttuurinen aivopesu Suomessa”.
Suomessa Tilastokeskus on itse asiassa jo ilmoittanut lopettavansa ”resurssipulan” vuoksi vuosittaisten tuomioistuintilastojen laatimisen. Tilastoista kävi ilmi muun muassa ulkomaalaisten tuomittujen määrä.
Samalla kun maahanmuuttajarikollisuudesta keskustelemista vaikeutetaan, vaikeutetaan myös tiedonsaantia maahanmuuttorikollisuudesta. Tämä on Lapidusin kaltaisten vaikuttajien tavoite.
Olen (valitettavasti) lukenut Lapiduksen kirjoja. En tiennyt hänen olevan juutalainen. Nyt tiedän. En ole enää vuosiin lukenut juutalaisten kirjoittamia kirjoja (jos olen sen vain tiennyt).
Lapiduksen kirjat ovat, kuten nykyinen Hollywood-tuotanto, pimeydestä.
Jos katsoo uusinta Hollywood-sontaa, niin huomaa, että valaistus elokuvissa on aina hämärän ja pimeän väliltä. Tässä on oivaa symboliikkaa: Sionistit ja heidän lakeijansa haluavatkin maihimme hämärän ja pimeän. Hollywoodin poliittisesti korrektit agendan ajajat ovat niin surkeita itse asiassa eli elokuvan tekemisessä, että heidän pitää tehdä kaikki hämärässä, koska näyttelijät, käsikirjoitus ja dialogi ovat, kyllä, suoraan sieltä ja syvältä.
Lapiduksen kirjat ovat samanlaisia. Lapidus esittää omassa elämässään tätä suurta ymmärtäjää. Näiden ymmärtäjien mukaanhan Ruotsin ajautuminen rikollisten ja mielipuolien maaksi, jossa tavallisen ihmisen rooli on pelätä, on aivan normaalia. Heidän mielestään on normaalia, että yhteiskunta ensin tuhoaa itsensä ja sitten loputtomasti taistelee päästäkseen pois tuhosta.
Kun tuho tulee maahanmuuttajien mukana niin lääke on lisää maahanmuuttajia. Kun maahanmuuttajat ovat äärimmäisen rikollista ainesta niin lääke on ymmärtää tätä ja suvaita ja hyväksyä se: Se on sitä diversiteettiä.
Lapiduksen kirjojen ainoa anti on rehellisyys siinä, että Ruotsi on tuhottu. Hänen kirjoissaankin Ruotsi on täysin tuhottu. Hän yrittää nähdä jotakin positiivista siinä, että joku kirjojen hahmoista saattaa ihmisiä tappaessaan ehkäpä tuntea hetken ajan huonoa omatuntoa. Siinä kaikki.
Tämä on juutalaisen ymmärtäjän anti.