Juutalaiset ja rasismi, osa 2: rasismin opillinen alkuperä

Tässä artikkelisarjassa selvitämme historiallisissa kirjoituksissa määritellyn juutalaisuuden sekä rasismin opillisia, historiallisia ja poliittisia yhtymäkohtia. Lue myös sarjan osa 1!

Huomautus: tämä artikkeli ei tee yleistyksiä eikä väitä, että kaikki juutalaiset olisivat kansanryhmänä tietynlaisia. Referoimme sen sijaan juutalaisten omia pyhiä kirjoituksia ja valtavirtaisia lehtiartikkeleita sekä niiden herättämiä kysymyksiä.

”Kaikki sosiaaliset ongelmat ratkaistaan tuhoamalla valkoinen rotu.”
”Valkoisuus on rasistista vainoa.”
”Ei ole olemassa valkoista rotua ilman valkoisen ylivallan ongelmaa.”
”Petollisuus valkoisuutta kohtaan on lojaaliutta ihmisyyttä kohtaan.”
”Tavoitteenani on yhdistää vähemmistöt, jotta valkoiset eivät enää voi jatkaa perintöään.”
”Tulemme häpäisemään jatkossakin niin eläviä kuin kuolleita valkoisia. Jatkamme, kunnes sosiaalinen konstruktio nimeltä ’valkoinen rotu’ on tuhottu. Ei ’dekonstruoitu’ vaan tuhottu.”
– Juutalainen Harvard-professori Noel Ignatiev

”Vaikka terve järki sanoisi, että Israelin kansan (eli kansainvälisen juutalaisyhteisön) on hullua vastustaa koko muuta ihmiskuntaa… se voi olla absurdia, sekavaa ja hirviömäistä, mutta Israel taistelee kaikkia muita kansakuntia vastaan. Tämä sota on totaalista ja voi johtaa kansanmurhiin, sillä kyse on molempien osapuolten identiteetin elämästä ja kuolemasta.”
– Yitzhak Attia Tel Avivin Yad Vashem –holokaustimuseosta

”Parhaatkin ei-juutalaisista tulee tappaa.”
– Arvostettu rabbi Simon ben Yohai, jonka haudalle juutalaiset edelleen tekevät pyhiinvaellusmatkoja

”Valkoinen rotu on ihmiskunnan syöpä.”
– Arvostettu juutalainen ”taiteilija” Susan Sontag

”Saksassa kantaväestön kuolleisuus on jo suurempaa kuin syntyvyys. Tämä on erittäin tervetullut uutinen […] Ja juuri tästä syystä olemme täysin riippuvaisia maahanmuutosta.”
– Saksanjuutalainen poliitikko Gregor Gysi

”Euroopassa ei ole enää sijaa etnisesti puhtaille valtioille. Se oli todellisuutta ehkä 1800-luvulla, mutta nyt siirrymme 2000-luvulle. Tämä on monirotuisten valtioiden aikakausi.”
– Juutalainen Nato-komentaja Wesley Clark, joka johti hyökkäystä serbejä vastaan 1990-luvun lopulla

Wesley Clarkin lausunto voi kuulostaa hämmästyttävältä. Eikö Israel ole nimenomaan ”juutalaisvaltio”, joka on varattu yhdelle etniselle ryhmälle? Clark on amerikkalainen poliitikko; Yhdysvalloissa olisi poliittinen itsemurha vaatia juutalaisvaltion lakkauttamista ja ”monirotuista Palestiinaa”. Juutalaiset sen sijaan voivat rauhassa vaatia täydellistä väestönvaihtoa Euroopassa joutumatta edesvastuuseen.

Esimerkiksi Geert Wildersiä ja Marine Le Peniä ihailevat eurooppalaiset ”nationalistit” pitävät Israelia usein liittolaisenaan – ”nationalistisena” maana, joka taistelee ”islamisaatiota” vastaan.

Clark kuitenkin johti hajoavassa Jugoslaviassa ääri-islamisteja vastaan taistelleiden serbien joukkomurhaa. Clarkin tulitukena toimi Yhdysvaltojen juutalainen ulkoministeri Madeleine Albright. Vaikka eurooppalaiset ”nationalistit” vaativat jatkuvasti Israelin säilyttämistä juutalaisvaltiona, lukemattomat sionistit vaativat julkilausumissaan monikulttuurista Eurooppaa.

 

Juutalaiset, Euroopan kansallisvaltiot ja rasismi

Ristiriita kaipaa selitystä. Institute for Jewish Policy Research uutisoi 2008 keskustelutapahtumasta, jossa pohdittiin juutalaisten roolia monikulttuurisessa Euroopassa. Tunnettu ruotsinjuutalainen kirjailija Göran Rosenberg totesi, että ”historiallisesti juutalaiset ovat menestyneet aina maissa, jotka ovat olleet monikulttuurisia, moniarvoisia ja suvaitsevaisia”. Sen sijaan voimakkaat etniset ja nationalistiset valtiot ovat Rosenbergin mukaan juutalaisten mielestä pelottavia. Poikkeuksena Israel.

Reilu 80 vuotta ennen Rosenbergin harvinaisen rehellistä puheenvuoroa Jewish Telegraphic Agency (JTA) uutisoi juutalaisdelegaatiosta, joka osallistui ”paneurooppalaiseen” konferenssiin Wienissä. JTA:n mukaan Euroopan juutalaiset johtajat kannattivat kansallisvaltiot hävittävää hanketta, jossa rakennettiin ”Euroopan yhdysvaltoja”. JTA:n mukaan ”monet Euroopan juutalaiset” rahoittivat paneurooppalaista liikettä. Lehti jatkoi: ”Euroopan yhdysvaltojen rakentaminen olisi juutalaisille edullinen hanke, sillä se tulisi lopettamaan rasismin…”

Vaikuttaa siis siltä, että juutalaisiin ja ei-juutalaisiin kohdistetaan lännessä täysin erilaisia poliittisia etuoikeuksia ja velvoitteita. Kuten totesimme artikkelissa ”Juutalaiset ja järjestäytynyt rikollisuus”, vallitsee esimerkiksi juutalaisille elintärkeässä Talmudissa voimakas jako kahteen eri eettiseen järjestelmään: sisä- ja ulkomoraaliin. Omia kohdellaan siis eri tavoin kuin ulkopuolisia. Nationalismi sallitaan vain juutalaisille, koska ei-juutalaisten harjoittama nationalismi voi olla, kuten Göran Rosenberg totesi, vaaraksi juutalaisten intresseille.

Video: Toimittaja kysyi satunnaisilta juutalaisilta Israelissa, tuleeko ei-juutalaisten olla heidän orjiaan. Vastaukset olivat shokeeraavia.

 

Miten ei-juutalaisia nimitetään?

Eettistä jakoa ”meihin” ja ”muihin” kutsutaan moraaliseksi partikularismiksi. Sitä vahvistaa juutalaisten käyttämä sanasto, jossa ei-juutalaisia kuvataan sanalla gojim. Baker Book Housen 1997 julkaisema Strongin sanahakemisto kertoo, että hepreankielinen sana ”goy” (monikko: ”gojim”) tarkoittaa paitsi ”vierasta kansakuntaa” ja ”pakanoita” myös ”tuholaisparvea” ja ”eläinlaumaa”. Tämä jos jokin on rasismia, vaikka valtamedia ei ikinä kirjoitakaan juutalaisesta rasismista. Jewish Encyclopedia puolestaan toteaa: “Toora julisti ei-juutalaisten jälkeläiset lainsuojattomiksi, kuten villieläimet.”

Ei-juutalaisia naisia varten on puolestaan oma erityinen sanansa ”shiksa” tai ”sheketz”. Juutalainen kirjailija Joshua Lambert kirjoittaa ”hepreankielisestä sanasta ’sheketz’”:

”Se tarkoittaa ’epäpuhdasta olentoa’, ’liskoa’, ’kauhistusta’, ’iljetystä’, ’saastaa’. Pyhissä ruokailuun liittyvissä ohjeissa samaa sanaa käytetään kuvaamaan likaisia, vastenmielisiä eläimiä, joita ei tule syödä, muun muassa äyriäisiä ja hyönteisiä.”

”Shiksa” ja ”gojim” ovat ikivanhasta alkuperästään huolimatta yhä elinvoimaisia sanoja ja ne esiintyvät niin juutalaisissa lehdissä ja kirjoissa kuin myös poliittisten ja uskonnollisten johtajien retoriikassa.

Toisinaan liberaalit juutalaiset mediat pyrkivät vähättelemään niiden rasistista luonnetta. Tämä ei kuitenkaan ole ihme; kuten Jewish Virtual Librarykin myöntää, juutalaiset johtajat ovat kautta historian pyrkineet sensuroimaan pyhistä teksteistään kohtia, joista he ovat pelänneet olevan poliittista haittaa itselleen.

Jewish Encyclopedia toteaa, että nykyaikaan säilyneistä (ei-juutalaisille tutkijoille saatavilla olevista) Talmudin versioista on pyyhitty paljon osia, jotka käsittelevät ei-juutalaisia. Ei-juutalaista maailmaa kuvataan kirjallisuudessa Jewish Encyclopedian mukaan esimerkiksi sanalla ”pahuuden valtakunta”.

Ei ihmekään, että Talmud siis kieltää suoraan ei-juutalaisia opiskelemasta juutalaisten pyhää kirjallisuutta. Esimerkiksi Sanhedrin 59a määrää: ”Ei-juutalaista joka tutkii Tooraa rangaistaan kuolemalla, sillä se on vain juutalaisten perintö.”

 

Rakkautta ihmiskuntaa vai muita juutalaisia kohtaan?

Moraalinen partikularismi eli juutalaisten ja ei-juutalaisten erilainen kohtelu kumpuaa siis jo sanoista, joilla ”meitä” ja ”muita” kuvataan. Jos ei-juutalaisia kutsutaan ”iljettäviksi liskoiksi” ja ”eläinlaumaksi”, ei ole ihmekään, että heitä edellytetään kohtelemaan toisin kuin ”Jumalan valittua kansaa”. Ei ole myöskään kummallista, että opetuksia ja niiden vaikutusvaltaa 2000-luvulla on pyritty piilottelemaan ja vähättelemään.

Esimerkiksi juutalaisohjaaja Steven Spielbergin kuuluisassa Schindlerin lista –propagandaelokuvassa annetaan ymmärtää, että Talmud saarnaa kansojen välistä solidaarisuutta ja rakkautta. Jewish Encyclopedia kuitenkin toteaa, että ei-juutalaiset eivät ole ”veljiä tai lähimmäisiä”, joten heitä ei tule kohdella oikeudenmukaisesti.

Spielberg vääristi Talmudin Sanhedrin 37a –kohdan lauseen, jossa juutalaisia todellisuudessa määrätään suojelemaan nimenomaan toisia juutalaisia. Valkoiselle länsimaiselle yleisölle suunnatussa holokaustielokuvassa kuitenkin valehdellaan röyhkeästi, että Sanhedrin 37a velvoittaa suojelemaan kaikkien ihmisten elämää näiden rotuun katsomatta.

Video: Schindlerin lista valehteli röyhkeästi Talmudin sanomasta.

2012 Jewish Journal julkaisi kolumnin, jossa myönnettiin, että juutalainen laki halakha kieltää juutalaisia palauttamasta ei-juutalaisten hukkaamaa omaisuutta takaisin näille. Jewish Journalin mukaan suuri osa juutalaisista myös noudattaa sääntöä.

Lisäksi juutalaisen lain mesira-periaate kieltää juutalaista ”vasikoimasta” toisen juutalaisen tekemistä rikoksista ei-juutalaiselle poliisille ja tuomioistuimelle. Mesira-käytäntö on vaikeuttanut huomattavasti esimerkiksi länsimaissa asuvien juutalaisten pedofiili– ja talousrikollisverkostojen saattamista oikeuden eteen. 2013 The Times of Israel myönsi, että englannissa rabbit ovat kieltäneet juutalaisia kertomasta lasten raiskauksista poliisille.

 

Toora, Talmud ja valittu kansa

Jopa valtavirtaiset juutalaisjulkaisut siis myöntävät, että arvovaltaiset tekstit velvoittavat edelleen juutalaisia kohtelemaan ”ulkopuolisia” epäkunnioittavasti ja jopa rikollisesti. Kun ihmisryhmä päättää alkaa kohdella muita rikollisesti ja alistavasti näiden etnisen taustan vuoksi, on kyseessä rasismin oppikirjamääritelmä.

Toora määrittelee juutalaiset ”valituksi kansaksi” ja kertoo israelilaisten verisistä sodista ei-juutalaisia kansoja vastaan. Vanhassa testamentissa Jesaja kertoo ”valitun kansan” sielunmaisemasta:

”Vieraat joutuvat paimentamaan teidän lampaitanne ja vuohianne, muukalaiset hoitamaan teidän peltojanne ja viinitarhojanne, mutta teitä kutsutaan Herran papeiksi ja sanotaan meidän Jumalamme palvelusväeksi. Te saatte käyttää kaikkea, mitä kansat omistavat, saatte nauttia niiden rikkauksista.”

Tarkimmat ja vaikutusvaltaisimmat juutalaista rasismia kuvaavat opinkappaleet löytyvät kuitenkin jo aiemmin mainitusta Talmudista, joka on heprealaisen Raamatun selitysteos. Suomen juutalaisyhteisön HaKehila-lehden numerossa 3/2011 Jackie Jakubowski kirjoittaa: ”Toora on kallio, Talmud siitä ulos pulppuava elämän vesi”. Jakuboski jatkaa: ”Nimenomaan Talmudin avulla voidaan heprealaista Raamattua – käskyineen ja kertomuksineen – soveltaa ja noudattaa käytännössä.”

Samaa mieltä oli Pulitzer-palkittu amerikanjuutalainen Herman Wouk, joka totesi: ”Talmud on veri, joka elävöittää juutalaisen uskonnon. Olipa kyse laeista, perinteistä tai seremonioista (olimmepa ortodokseja, konservatiivisia tai reformijuutalaisia), seuraamme Talmudia. Talmud on yhteinen lakimme.” Rabbi Jacob Neusnerin mukaan Talmud ”määrittää juutalaisuuden”. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puolestaan ilmoitti vuosi sitten haluavansa, että Talmudista tehdään juutalaisvaltion perustuslaki.

Kirjassaan Separation and its Discontents professori Kevin MacDonald kertoo, että juutalaiset ovat joutuneet puolustamaan Talmudin rasistiseksi tulkittua sisältöä jo keskiajalta lähtien Euroopassa. Kiista Talmudin sisällöstä ja sen vaarallisuudesta leimahti uudelleen 1800-luvulla. MacDonald lainaa historioitsija Godwin Smithiä, jonka mukaan Talmud edustaa ”heimomoraalia” ja ”vihaa muita kansoja kohtaan”.

MacDonaldin lainaama sosiologi Max Weber puolestaan totesi: ”Juutalaiset ovat pitäneet kiinni kaksinaismoralistisesta opistaan […] Se, mitä on kiellettyä tehdä toiselle juutalaiselle, on sallittua tehdä ulkopuolisille.”

Millainen Talmudin moraali sitten on? Suomalainen Moranen-blogisti on kääntänyt Babylonian Talmudin ei-juutalaisia koskevia opetuksia suomeksi. Lähde on Babylonian Talmudin Sonico Press –painos (1935–52):

• Ab. Zarah ii. 1; Abodah Zarah 22a-b: Mishna; Ei-juutalaisten talleihin ei tulisi viedä karjaa, koska heitä epäillään eläimiin sekaantumisesta. Israelilaisnaisen ei myöskään tulisi olla yksin heidän kanssaan, koska heitä epäillään irstaudesta. Israelilaismiehen ei myöskään tulisi olla yksin heidän kanssaan, koska heitä epäillään veren vuodattamisesta. (Jewish Encyclopedia, 1901-1906, s. 617; myös jewishvirtuallibrary.org -sivuston Talmudin, kohta Avoda Zara, kappale 2.)
• Abodah Zarah 35b: Mishna; Ei-juutalaisten maito, leipä ja öljy ovat kiellettyjä, mutta kielto ei koske niiden kaikkea käyttöä.
• Abodah Zarah 66b–67b: Ei-juutalaisten keittovälineet antavat ruokaan pahan maun.
• Abodah Zarah 70a: Varkaat, joiden rodullista taustaa ei tiedetty, murtautuivat erään juutalaisen rakennukseen ja koskivat viiniin. Koska hän ei tiennyt, kuka oli koskenut viiniin, hän ei ollut varma siitä oliko viini saastunut ei-juutalaisen kosketuksesta. Rabbit päättivät, että koska suurin osa varkaista kaupungissa oli juutalaisia, viini ei ollut saastunut.
• Abodah Zarah 72b: Jos ei-juutalainen koskee viiniin, se ei kelpaa enää juutalaisten käyttöön. Mishna; Ei-juutalaisten astiat ovat kiellettyjä.
• Kethuboth 111a: Ei-juutalaiset ovat kansaa, joka on kuin aaseja – orjia, jotka katsotaan isännän omaisuudeksi.
• Yebamoth 98a: Kaikki ei-juutalaisten lapset ovat oikeudellisesti äpäriä, koska ei-juutalaiset ovat vain eläimiä.
• Niddah 45a: Rabbien mukaan naiset eivät voi tulla raskaaksi ennen kuin he saavuttavat 12 vuoden ja yhden päivän iän. Kysyttäessä, kuinka oli mahdollista, että ei-juutalainen tyttö oli tullut raskaaksi kuuden vuoden iässä, rabbi vastasi, että ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä.
• Berakoth 58a: Eräs rabbi ruoski juutalaista, koska tämä oli ollut seksuaalisessa kanssakäymisessä ei-juutalaisen kanssa. Juutalainen meni roomalaisten luo, jotka sitten kysyivät rabbilta, miksi hän oli tehnyt niin. Rabbi kertoi roomalaisille, että rangaistu juutalainen oli ollut seksuaalisessa kanssakäymisessä naaraspuolisen aasin kanssa. Roomalaiset vapauttivat rabbin sen jälkeen kun profeetta Elia oli tullut alas taivaasta ja sanonut, että rabbi puhui totta. Tämän jälkeen rangaistu juutalainen kutsui rabbia valehtelijaksi. Rabbi vastasi, ettei hän valehdellut, koska kaikki ei-juutalaiset ovat aaseja. Juutalainen lähti roomalaisten luo, mutta rabbi tappoi hänet, ja syystä.
• Baba Mezia 114b: Juutalaiset haudat saastuttavat (seitsemän päivän ajan) mutta ei-juutalaisten haudat eivät saastuta, koska ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä (taustana 4. Moos. 19:14). Vain juutalaiset ovat ihmisiä; muut ovat eläimiä. Perusteluna: Hesekiel 34:31: “Te olette minun lampaani, – te ihmiset”.
• Yebamoth 60b–61a: Rabbi Simeon ben Yohai opetti: Epäjumalanpalvelijoiden [ei-juutalaisten] haudat eivät saastuta, koska vain juutalaiset ovat ihmisiä, mutta epäjumalanpalvelijat [ei-juutalaiset] eivät ole ihmisiä; “Te, ihmiset, olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat.”
• Keritoth 6b: Ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä: Pakanat, eivätkö he kuulu Aatamin luokkaan? Ei, sillä on kirjoitettu: “Te, ihmiset, olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat, olette Aatami (ihminen); teitä kutsutaan Aatamiksi, mutta pakanoita ei. (Talmudin alaviitteessä lukee, että Aatamilla ei tarkoiteta ihmisiä yleensä, vaan vain israelilaisia.)
• Kiddushin 68a: Ei-juutalaiset ovat eläimiä, aaseja (tämän varmisti mm. rabbi Simcha Cohen [Jewish Press, 19.2.1988, s. 10A]).
• Abodah Zarah 26a: Israelilaisen naisen ei tule auttaa ei-juutalaista vaimoa lapsen synnyttämisessä, koska ei-juutalainen lapsi kasvatetaan epäjumalanpalvelijaksi. Ei-juutalainen nainen ei saa auttaa israelilaista naista synnytyksessä, sillä tämä saattaisi yrittää tappaa lapsen. Samat rajoitukset koskevat rintaruokintaa.
• Sanhedrin 57a: Jos ei-juutalainen tappaa juutalaisen, ei-juutalainen on tapettava. Mutta jos juutalainen tappaa ei-juutalaisen, juutalainen on vapaa. (Talmudin alaviitteessä myönnetään, että tässä kohtaa sensorit olivat korvanneet sanalla ‘Cuthean’ alkuperäisen sanan goy = ei-juutalainen.)
• Sanhedrin 57b: Ei-juutalaisen teloittamiseksi vain yhden henkilön todistus riittää, vaikka sukulaisen.
• Sanhedrin 60b: Se joka osallistuu epäjumalanpalvelukseen, tullaan teloittamaan. (Myös arvovaltainen Moses Maimonides opetti selvästi kaikkien epäjumalapalvelijoiden, myös kristittyjen, tappamista; ks. 4.1.)
• Sanhedrin 78b–79a: Israelilaiset eivät ole syyllisiä murhaan, paitsi jos he tarkoituksenomaisesti tappavat israelilaisia. Jos israelilainen aikoi tappaa ei-israelilaisen, mutta tappoikin israelilaisen erehdyksessä, hän ei tällöin ole syyllinen murhaan. Mishna-laki on tässä yhteydessä yksitulkintainen.
• Sanhedrin 58b: Ei-juutalainen, joka viettää lepopäivää, ansaitsee kuoleman. Ei-juutalainen, joka lyö juutalaista, ansaitsee kuoleman. Juutalaisen lyöminen on Jumalan silmissä loukkaus Jumalan Henkeä vastaan.
• Sanhedrin 59a: Ei-juutalaista joka tutkii Tooraa rangaistaan kuolemalla, sillä se on vain juutalaisten perintö. Vastalause esitetään, jossa viitataan Rabbi Meirin sanoihin, joissa kannustettiin Tooran opiskelua. Talmudissa kuitenkin tullaan siihen johtopäätökseen, että ei-juutalaiset saavat opiskella vain seitsemää nooalaista käskyä. Jos ei-juutalainen oppii enemmän, tullaan häntä rankaisemaan kuolemalla. (Bar Chaim et al. [1989/1990] ovat varmistaneet tämän tulkinnan oikeaksi.)
• Avodah Zara 3a: Tosaphot: “Ei-juutalaista, joka osallistuu Tooran opiskeluun, on rangaistava kuolemalla. Hänen ei pitäisi opiskella mitään muuta kuin seitsemää käskyä pelkästään.” (Bar Chaim et al. [1989/1990]; myös arvovaltainen Maimonides, The Laws of Kings, kappale 10, halacha 9.)
• Avodah Zarah, kappale 2, 26a: Ei-juutalaisia ja pienen karjan paimenia ei tule nostaa kuopasta, eikä laskea sinne.
• Abodah Zarah 26d Tos; Kiddushin 66c; Soferim XV, sääntö 10: Eräs juutalaisuuden merkittävimmistä viisaista Simeon ben Yohai totesi; “Parhaimmatkin ei-juutalaisista tulee tappaa”.
• Baba Bathra 54b: Ei-juutalaisten omaisuus on kuin erämaa; joka tulee sinne ensin, saa sen.
• Baba Kamma 113b; Baba Mezia 24a: Jos ei-juutalainen kadottaa jotakin, juutalainen saa pitää sen, vaikka tietäisikin omistajan.
• Baba Kamma 37b–38a: Jos ei-juutalaisen [‘kanaanilaisen’] härkä puskee israelilaista härkää, ei-juutalaisen täytyy maksaa vahingot täysimääräisinä. Mutta jos israelilaisen härkä puskee ei-juutalaista härkää, israelilainen ei ole velvollinen maksamaan mitään.
• Baba Kamma 38a: Ei-juutalaiset ovat Israelin lain suojan ulkopuolella. Jumala on jättänyt heidän rahansa Israelin vapaasti käytettäväksi.
• Sanhedrin 57a: Jos ei-juutalainen ryöstää juutalaisen, hänen täytyy maksaa tälle takaisin. Mutta jos juutalainen ryöstää ei-juutalaisen, juutalainen saa pitää saaliin. Samoin jos ei-juutalainen tappaa juutalaisen, ei-juutalainen on tapettava. Mutta jos juutalainen tappaa ei-juutalaisen, juutalainen on vapaa.
• Sanhedrin 76b: Herra ei säästä sitä joka palauttaa ei-juutalaiselle (‘Cuthean’) tämän kadottaman esineen.
• Baba Kamma 113a: On luvallista pettää ja huijata, jos oikeutta käydään ei-juutalaista vastaan. Juutalainen saa valehdella ja vannoa väärän valan oikeudessa saadakseen ei-juutalaisen tuomituksi.
• Berakoth 7a: Mooses pyysi, että Jumalan Henki lepäisi vain israelilaisten päällä, nimenomaan sulkien pois ei-juutalaiset, ja Jumala suostui hänen pyyntöönsä.
• Baba Bathra 10b: Israelin teot ovat vanhurskaita, ei-juutalaiset sen sijaan kykenevät vain syntiin.
• Sanhedrin XI: Mishna; Kaikilla israelilaisilla on osuus tulevaan maailmaan, sillä israelilaiset ovat vanhurskaita, joten he tulevat perimään maailman ikuisiksi ajoiksi.
• Sanhedrin 58b: Ei-juutalainen, joka lyö juutalaista, ansaitsee kuoleman. Juutalaisen lyöminen on Jumalan silmissä loukkaus Jumalan Henkeä vastaan.
• Sanhedrin 37a: Mishna; Yhden ainoan israelilaisen sielun tuhoaminen on sama kuin koko maailman tuhoaminen. Yhden ainoan israelilaisen sielun pelastaminen on sama kuin koko maailman pelastaminen.
• Kethuboth 111a: Messias on ilman metaforaa juutalainen kansa, eli ts. juutalaiset itsessään ovat Messias.
• Gittin 57a: Jeesus [‘Balaam’] lähetettiin rabbien moittimisen vuoksi helvettiin, jossa häntä rangaistaan keittämällä häntä kiehuvassa ulosteessa. Jeesus luettiin yhdeksi niistä kolmesta suurimmasta “Israelin synnintekijästä” (Jeesus, Bileam, Tiitus), jotka Israel on koskaan tuntenut.
• Sanhedrin 45a, 52a-b, 106a: Kuvaa kolmea niistä neljästä menetelmästä, joilla Jeesus [‘Balaam’] tapettiin (kivittäminen, polttaminen, kaulan katkaiseminen, kuristaminen). Kivitettäessä raskas kivi pudotettiin Jeesuksen rinnan päälle niin että se murskaantui. Poltettaessa Jeesus laskettiin lantaan kainaloita myöten, sitten hänen kaulansa ympärille kiedottiin kangas, jonka päitä vedettiin sen jälkeen vastakkaisiin suuntiin, niin että suu aukesi. Sulaa lyijyä kaadettiin suusta sisään, niin että sisälmykset paloivat (näin tahdottiin polttaa sielu). Kuristaminen samalla systeemillä, kiristämällä lujasti kankaan päitä. Kaula katkaistiin miekalla.
• Shabbath 116a: Kristillisiä kirjoja [mm. Uusi testamentti] ei tule pelastaa tulelta, kuten ei myöskään rakennuksen romahdukselta, vedeltä tai miltään muulta joka ne tuhoaisi; kristittyjen kirjoja tulee polttaa; Uusi testamentti on kuin tyhjä paperi. … Missään olosuhteissa ei saa mennä kristityn taloon.

 

Kunnioittavatko juutalaiset enää Talmudia?

Olisi helppoa leimata Talmud homeiseksi kokoelmaksi menneiden vuosisatojen ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä. Netanjahun kaltaiset huippupoliitikot ja Jewish Journalin kaltaiset julkaisut kuitenkin ikävä kyllä osoittavat, että jopa Talmudin rikoksiin velvoittavilla opeilla on edelleen vankkaa kannatusta.

Talmudismi on saanut tietysti länsimaiden valkoiset liberaalit hämmennyksiin. Eivätkö juutalaiset olekaan rasistien vainoama viaton uhrikansa, joka kamppailee silkkaa hyväntahtoisuuttaan nationalismia ja muita yhteiskunnallisia vitsauksia vastaan?

Suomalaismediankin usein lainaama pohjoismaalainen ”rasisminvastustaja” ja ”fasismiekspertti” Henrik Arnstad meni täydellisesti lukkoon tänä keväänä, kun tutkiva journalistiryhmä Granskning Sverige kysyi häneltä juutalaisesta fasismista. Arnstadin mukaan ihmisten luokittelu etnisen alkuperän perusteella on ”fasismia”. Kun häneltä kysyttiin, onko Ruotsin juutalaisyhteisön virallinen syntyperään perustuva juutalaismääritelmä ”fasistinen”, meni rasisminvastustaja sanattomaksi.

Eihän juutalainen voi olla fasisti! Opettaahan Schindlerin listakin, että juutalaisuudessa on kyse universaalista rakkaudesta ja kaiken syrjinnän sekä väkivallan lopettamisesta.

 

Arvi Pihkala