Itsenäisyyspäivän marssi: valtamedian valheita ja poliisiväkivaltaa!

Juutalaisen Bonnier-suvun omistama MTV3 valehteli tökerösti äärivasemmiston hyökkäyksestä kansallissosialistiselle marssille, uutisoi Kansallinen Vastarinta.

Kuten aiemmin uutisoimme, aloitti valtamedia itsenäisyyspäivän tapahtumista valehtelun tänä vuonna jo hyvissä ajoin.

Kansallisen Vastarinnan mukaan tunnettu äärivasemmistolainen Jari Laine hyökkäsi tänään järjestetyn mielenosoituksen kimppuun yrittäen pahoinpidellä marssijoita. Tapauksesta nolostuneena valtamedia päitti alkaa valehdella, että Laine olisi ”uusnatsi”.

Laine on puhunut julkisesti huumeongelmastaan. Hänestä tuli julkkis jo vuosi sitten, kun hän häiriköi 612-itsenäisyyspäiväkulkuetta ja väitti saaneensa poliisin kumiluodin silmäänsä.

Tiedot hyökkäyksen yksityiskohdista ovat vielä ristiriitaisia, mutta Kansallisen Vastarinnan mukaan yksi kansallissosialisti otettiin välikohtauksen yhteydessä kiinni. Hänet on kuitenkin jo vapautettu.

Vastarintaliikkeen Kohti vapautta –marssi sujui välikohtausta lukuunottamatta hyvin rauhallisesti ja säntillisesti. Tapahtumaan kuului marssimista, iskulauseita sekä Kaisaniemen puistossa pidettyjä puheita.

Kansallissosialisteja vihaava valtamedia uutisoi Laineen attentaatista otsikolla: ”Poliisi tarvitsi voimakeinoja uusnatsien mielenosoituksessa – uusnatsien kulkueesta hyökättiin oman kulkueen kimppuun”. Tämä on harvinaisen alhainen mustamaalausyritys.

Kun äärivasemmisto hyökkää rauhanomaisen ja laillisen mielenosoituksen kimppuun, uutisoi Bonnierin rahoittama valemedia siis, että kansallissosialistit hakkasivat toisiaan! Samassa artikkelissa Bonnier-media valehteli vielä varmuuden vuoksi, että ”natsien vastainen mielenosoitus [oli] rauhallinen”.

MTV3:n valehtelu on tuttua jo vuodelta 2014, jolloin 612-kulkue järjestettiin ensimmäisen kerran. Kulkue sujui alusta loppuun rauhallisesti, mistä suuttuneena MTV3 teki valeuutisen, jossa annettiin ymmärtää, että kulkue olisi uhkaillut maahanmuuttajayritystä.

MTV3:n ”uutisen” otsikko oli ”Äärioikeiston mielenosoitusmarssi lähestyy kohti Helsingin keskustaa”. Uutiskuvassa joukko raskaasti varustautuneita mellakkapoliiseja seisoi kiinalaisen ravintolan edessä, ikään kuin suojellen sitä ”äärioikeistolaisilta”.

Uutista tarkemmin lukemalla selvisi, että kuvan poliisien tehtävänä olikin vartioida kiinteistöä äärivasemmistolaisten ilkivallalta. Kiinalaisen ravintolan ikkunoita ei siis vartioitu isänmaallisten, vaan riehuvien ”rasisminvastustajien” pelossa.

Poliisi syyllistyi kansallissosialistin kiduttamiseen

Helsingissä järjestettiin tänä vuonna ennätysmäärä kansallismielisiä itsenäisyyspäivätapahtumia. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen marssi oli historiallisen suuri avoimesti kansallissosialistinen mielenosoitus Suomen mittakaavassa.

Valtamedian ohella myös osa poliisijohdosta vaikutti suuttuneen radikaalin kansallismielisyyden suosiosta, sillä poliisi teki harvinaisen törkeän ansan Lainetta vastaan puolustautuneelle kansallissosialistille. Kansallinen Vastarinta kirjoitti:

”Helsingissä ennennäkemätöntä poliisin mielivaltaa. Kun Jari Laine oli hyökännyt marssin kimppuun, hänet ja marssia puolustanut aktivisti laitettiin samaan maijaan – aktivistimme oli raudoitettu mutta Laine ei. Laine käytti tilannetta pelkurimaisesti hyväksi ja hyökkäsi raudoitetun aktivistin kimppuun.

Poliisin toiminta tuo mieleen Tukholman tapahtuman viime kuulta, kun paikalliset viranomaiset käyttivät kovaa väkivaltaa Vastarintaliikkeen mielenosoitusta vastaan.

Eliitin väkivalta ei kuitenkaan pysäytä meitä vaan kannustaa taistelemaan kaksin verroin!”

Poliisi syyllistyi siis kiinniottamansa puolustuskyvyttömän kansallissosialistin kidutukseen. Toivoa sopii, että tapauksesta vastuussa olleen viranomaisen henkilöllisyys tulee julkisuuteen. Ainakaan toistaiseksi poliisi ei ole tahtonut kertoa raudoituspolitiikastaan julkisesti.

Kuten olemme uutisoineet (1, 2, 3), Suomen poliisista on viime vuosina politisoitu kulttuurimarxilainen urkinta- ja voimankäyttökoneisto, joka pitää isänmaallisia kansalaisia vihollisinaan.

Tapahtumaan osallistuneet aktiivit kertoivat tänään Twitterissä, että pahoinpidelty kansallissosialisti on onneksi kunnossa ja pystyi osallistumaan illan 612-soihtukulkueeseen.

Kaksi marssilla pidettyä puhetta

Kansallinen Vastarinta julkaisi marssilla pidetyt puheet, jotka valottivat hyvin tapahtuman luonnetta:

* * *

Kansallissosialistit!

Suomessa itsenäisyyspäivän merkitys kansallismielisille on kahden viime vuoden aikana muuttunut ratkaisevasti. Aiemmin kuolemanhiljaisesta pyhästä on tullut juhla, jolloin kansanystävät jalkautuvat pääkaupungin kaduille osoittamaan julkisesti kunniaa suomalaiselle perinnölle.

Suomen itsenäisyyspäivä 2016 on myös käänteentekevä, sillä tänä vuonna Vastarintaliike päätti järjestää ensimmäisen julkisen kansallissosialistisen marssin Suomen lähihistoriassa. Meille itsenäisyyspäivä ei ole menetetyn itsemääräämisoikeuden alakuloinen muistotilaisuus. Sen sijaan olemme kokoontuneet kunnioittamaan menneisyyden ja tulevaisuuden itsenäisyystaistelijoita ja vannomaan tuhoa tämän päivän sortovallalle.

Tunnustamme, että Suomi on jo menettänyt itsenäisyyden, jonka eteen isovanhempamme taistelivat viime vuosisadalla. Vannomme kuitenkin, että me tulemme vapauttamaan Suomen jälleen sortovallan ikeestä – keinolla millä hyvänsä.

1904 Eugen Schauman teloitti Suomen sortotoimia johtaneen rikollisen Nikolai Bobrikovin. ”Rakastatko maatasi?”, Schauman kysyi maanmiehiltään ja jatkoi: ”Vaikka antaisit kaiken, mutta et elämääsi, et ole antanut mitään.”

Viime vuosina useat poliittisen ja akateemisen eliitin jäsenet ovat päättäneet tuomita aiemmin järkkymätöntä kansansuosiota nauttineen Schaumanin teot. Tämä ei ole ihme. Modernin miehitysvallan edustajat aavistavat jo, että kansan viha on yltymässä jälleen. Eliitti pyrkii turvaamaan selustansa leimaamalla isänmaallisuuden terrorismiksi ja maanpuolustuksen rikollisuudeksi. Tuttu malli 1900-luvun alulta toistuu siis jälleen.

Radikaali itsenäisyysaktivismi syntyi Suomessa venäläisen miehittäjän aloittamien sortotoimien vuoksi. Ensimmäinen sortokausi loppui reilu vuosi Schaumanin marttyyri-iskun jälkeen vuonna 1905. Toinen sortokausi oli pidempi; se kesti 1908–1917 ja päättyi vasta vallankumoukseen Venäjällä.

Ilman Suomen kansan vastarintaa sortokausien tuhot olisivat olleet monin verroin ankarampia. Mikäli vihamielisen eliitin välikappaleena toiminutta virkavaltaa ei olisi vastustettu verisinkin voimakeinoin ja mikäli jääkärit eivät olisi uskoneet aseelliseen vastarintaan, ei sortovuosien päättyminen olisi välttämättä merkinnytkään Suomen itsenäistymistä.

Itsenäisyyttä ei olisi saavutettu, mikäli kansa olisi säilyttänyt konservatiivisen kunnioituksensa korruptoituneita hallitsijoita kohtaan. Kansa ei olisi vapautunut, ellei veitsin ja kivin aseistautunut Suomen nuoriso olisi saapunut Helsingin kaduille taistelemaan kasakoita vastaan, kun kasakat kylvivät orjuutettuun kansaan kauhua pahoinpitelemällä naisia ja lapsia. Katutaisteluissa kunnostautuneen Verikoirat-järjestön jäsen tiivisti ajan hengen puhutteleviin sanoihin:

”Moni maansa kavaltaa, miehet nuoret vannokaa, tarttukaatte koston kalpaan, syöskää sydämeen se halpaan. Miehet nuoret vannokaa, pettureille kuolemaa! Koirat kansan verta juo, vereen sortukohot nuo. Kun ei laki oikeus auta, kosto auttaa, jumalauta! Miehet nuoret vannokaa, sortajille kuolemaa!”

Mikä ajoi Suomen nuorison verisen raivon partaalle? Vastaus on vuosia jatkunut poliittinen sorto ja kansallisen itsemääräämisoikeuden alennustila. Kuulostaako tutulta?

Sortovuodet alkoivat 1899, jolloin julkaistiin Helmikuun manifesti. Se oli käytännössä valtiokaappaus, jonka tavoite oli tuhota Suomen perustuslaki. Noin sata vuotta myöhemmin sama temppu tehtiin jälleen, kun poliittinen eliitti ja valehteleva valtamedia ajoivat Suomen Euroopan unioniin. Lainsäädäntövalta siirrettiin Suomen kansalta komission virkamiehille, ja nyt itsenäisyyden rippeetkin tahdotaan polttaa TTIP-sopimuksen edellyttämissä ylikansallisissa yksityisissä tuomioistuimissa.

Sortovuosien tavoite oli tehdä Suomesta venäläinen maakunta, jossa kaikki julkinen elämä muistutti alistettua kansaa siitä, ketkä olivat herroja. Jopa tulli- ja rahajärjestelmämme yritettiin venäläistää, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Venäläinen sortaja ei ollut yhtä taitava kuin EU-sortaja. Suomi menetti oman valuuttansa ja tullikontrollin vasta sata vuotta myöhemmin EU-jäsenyytemme vuoksi. Nyt meillä ei enää ole omaa rahaa, ja kaikki tullimaksut tilitetään Brysseliin.

Venäläinen sortaja lakkautti myös Suomen sotaväen ja yritti pakottaa Suomen nuorison Venäjän armeijaan. Tämä johti toisinaan väkivaltaisiinkin kutsuntalakkoihin.

Onko mikään muuttunut? Kansan määrätietoisen rappeuttamisen myötä yhä harvempi nuori mies täyttää nykyään yleisen asevelvollisuuden. Keinotekoisen budjettikurin nimissä Suomen armeijan henkilöstöä karsitaan lähitulevaisuudessa ankarasti. Entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty on myöntänyt, että puolustusvoimien rappeuttaminen johtaa maanpuolustuksen globalisaatioon.

Uutta sortovaltaa edustavat upseerit, poliitikot, toimittajat ja pankkiirit tahtovat liittää Suomen Natoon. Mikäli moderni sortovalta saa tahtonsa läpi, eivät tulevaisuuden suomalaiset sotilaat puolustakaan isänmaataan vaan osallistuvat kansainvälisen finanssieliitin määräämiin murhatehtäviin eri puolilla maailmaa. Menneisyyden itsenäisyystaistelijat kääntyvät haudassaan.

Kuten nykyäänkin, myös sortovuosina Suomessa oli niin sanottuja myöntyväisyyslinjan kannattajia, jotka periaatteessa vastustivat sortoa mutteivät käytännössä halunneet ryhtyä vastarintaan. Erityisen haitallisia he olivat sortovuosina siksi, että he levittivät tappiomielialaa muihin suomalaisiin. Lisäksi he kannustivat kansaa alistumaan ja tuomitsivat julkisesti Eugen Schaumanin kaltaiset taistelijat, jotka siirtyivät sanoista tekoihin. Myöntyväisyysmiehet olivat ja ovat edelleen yksi itsenäisyyden myrkyllisimmistä vihollisista. He pyrkivät tekemään orjuudesta, pelkuruudesta ja laiskuudesta hyveitä!

Toisen sortokauden aikana myöntyväisyyslinja menetti onneksi kannatuksensa kansan radikalisoituessa. Kansa ymmärsi, että alistuminen johtaa vain entistä raaempaan hirmuvaltaan.

Toisella sortokaudella miehittäjä käytti sotatilaa tekosyynä kansalaisten poliittisten vapauksien rajoittamiselle. Jo tätä ennen poliittinen sensuuri lakkautti sanan- ja kokoontumisvapauden. Tämäkin kuulostaa pelottavan tutulta.

2000-luvun EU-Suomessa maahanmuuttovastaisuus on määritelty järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Virkavalta suunnittelee parhaillaan valtavaa lisäbudjettia poliittista ajatuspoliisitoimintaa varten. Myös Vastarintaliikkeen kieltämistä suunnitellaan poliisihallituksessa. Tukholman kaduilla vain kuukausi sitten poliisit pahoinpitelivät aseistautumattomia kansallismielisiä. Toistaako historia itseään? Tuleeko raaistuva sorto johtamaan taas kansan radikalisoitumiseen?

Vuonna 1912 säädettiin orwellilaisittain nimetty ”yhdenvertaisuuslaki”, joka antoi vieraalle kansalle, venäläisille, lähes samat oikeudet kuin suomalaisille. 2000-luvun sortovalta on nostanut kunniakansalaisiksi niin ikään vieraat kansat – Afrikan ja Lähi-idän elintasopakolaiset. 2000-luvun sortovallan maahanmuuttopolitiikka on johtanut painajaiseen, jota kukaan ei olisi sata vuotta sitten osannut ennustaa: yhä useampi suomalainen nainen ja lapsi joutuu pelkäämään kaduilla liikkuvia saalistajia, jotka raiskaavat virallistenkin tilastojen mukaan lähes 20 kertaa valkoista eurooppalaista useammin. Suomalainen veronmaksaja pakotetaan elättämään saalistajien alati lisääntyvä joukko.

Kuka toi uudet saalistajat Eurooppaan? Keitä ovat uuden sortovallan edustajat? Pian itsenäistymisen jälkeen Suomessa huomattiin, että uusi vihollinen oli saapumassa lännestä. Monilla heistä oli kuitenkin verisiteet Venäjällä vallan ottaneisiin bolševikkijohtajiin. He olivat pankkiireita.

Suomalainen kansallissosialistilehti nimeltä Hakaristi kirjoittikin kesäkuussa 1935, että Suomea alistettiin nyt uudenlaisella aseella: ulkomaisilla valtiolainoilla. Pankkiirit sitoivat Suomen valtion ja poliittisen eliitin velkaorjuuteen ja käyttivät sitten ylivalta-asemaansa kansamme kiristämiseen. Hakaristi kirjoitti:

”Ulkomaiset lainat ovat iilimatoja, joita ei voi irrottaa millään tavalla valtioruumiista ennen kuin ne putoavat itsestään tai valtio viskaa ne pois. Mutta goojim-valtiot eivät irrota niitä, vaan panevat yhä uusia lisää, että ne ehdottomasti joutuvat perikatoon.”

Hakaristi-lehti muistutti, että ulkomaalaiset koronkiskojat kahlitsivat Suomen kansaa myös ylläpitämällä laajaa työttömyyttä ja leikkaamalla palkkoja. Valtiota ja kansaa ei alistettukaan enää kasakkojen miekoilla ja ruoskilla, vaan keinotekoisella köyhyydellä, jolla kansa pakotettiin poliittiseen lamaannukseen.

Suomi selvisi ensimmäisestä ja toisesta sortokaudesta, mutta pankkiirien uusi sortovalta on edelleen voimissaan. Se pakottaa Suomen luopumaan omasta teollisuudestaan ja valuutastaan, omasta armeijastaan sekä omien kansalaisten kulttuurista, verenperinnöstä ja hyvinvoinnista. George Sorosin, Goldman Sachsin ja JPMorganin johdolla uusi sortovalta johdattaa nyt röyhkeästi ja täysin avoimesti miljoonien laittomien siirtolaisten invaasion Eurooppaan. Varmistaakseen valkoisten kansanmurhan sortajat lahjovat poliittisen eliittimme, jotta nämä säätäisivät jatkuvasti uusia lakeja kansallismielisyyttä vastaan.

Juuri verenperimämme tuho tekee kolmannesta sortokaudesta monin verroin hirveämmän kuin kahdesta edellisestä. Vihollinen ei tahdo vain alistaa meitä – hän tahtoo murhata meidät ja lapsemme.

Ensimmäinen sortokausi olisi tuskin päättynyt ilman Schaumanin kaltaisten taistelijoiden uhrauksia. Yksi ihminen kykeni palauttamaan kansakunnan itseluottamuksen ja uskon tulevaisuuteen. Jos meistä jokaisella on Schaumanin asenne, mikään ei voi pysäyttää meitä tai tappaa kansaamme.

* * *

Radikaali kansallismielinen aktivisti Elias Simojoki lausui vuonna 1923 seuraavasti:

”Edessä olevassa taistelussa emme vaadi itsellemme mitään. Tahdomme tulla pieniksi, kunhan vain isänmaa ja kansamme tulisivat suuriksi. Tyydymme olemaan köyhiä, jos isänmaa sen kautta voi tulla rikkaaksi. Iloitsemme tullessamme häväistyksi, jos vain meidän häpeämme kautta käy isänmaan ja kansakunnan kulku kunniaan. Lankeamme tomuun kansakuntamme astinlaudaksi, jos se sitä tietä kykenee pääsemään ylöspäin.

Meille on kylliksi siinä aarteessa, joka palkitsee uhrimme raskauden ja rikastuttaa sydämemme köyhyyden muille näkymättömällä tavalla. Sen aarteen on isänmaa meille antanut, ja siksi tarjoamme sille vastalahjaksi omaa itseämme. Olkoon vaikka niinkin, että meitä tullaan pitämään mielettöminä ja että meitä vastaan soi tuomion käyrä torvi.

Me emme hyväksy nykyhetken tuomioita, vaan jatkamme työtämme ja taisteluamme tunnustaen vain tulevien sukupolvien tuomion. Me haastamme nykypolvet ainoastaan todistajiksi, tulevat sukupolvet saakoot oikeuden asettaa meidät syytetyn tai syyttäjän paikalle.”

Elias Simojoki laittoi omien toimiensa tuomitsijaksi tulevat sukupolvet, meidät. Hän halusi, että me tuomitsemme hänen tekonsa meidän kansamme jatkuvuudella ja vapauden hyväksi. Hän ei murehtinut, mitä rahan- ja vallanhimoiset poliitikot sanoivat hänestä, hän ei välittänyt, miten valtamedia tuomitsi hänen epäitsekkäitä uhrauksiaan. Hän halusi, että me tuomitsemme hänet.

Tänään vuonna 2016 Suomessa ja Euroopassa monet maltilliset konservatiivit syyttävät radikaaleja kansallismielisiä ja kansallissosialisteja liian radikaaleista toimista ja viestistä, koska valtio, poliittinen korrektius ja he, jotka kuuluvat lammaslaumaan, tuomitsevat ne helposti.

Totta, nykyinen järjestelmä ja sen sokeat seuraajat tuomitsevat viestimme ja toimemme. Mutta mitä te luulette: katsoisivatko menneet sukupolvet hymyillen ja uskovasti niitä nuoria miehiä, jotka haluavat säilyttää isoisiemme uhrausten perinnön omista eduistaan välittämättä; niitä aktivisteja, jotka Tukholmassa ottivat veret ja kaasut silmillään iskuja vastaan tältä globaalin eliitin hallitsemalta järjestelmältä? Vai katsovatko menneet sukupolvet tätä väkivaltakoneistoa ihaillen, kun se antoi iskuja meitä vastaan. Mitä te luulette, tulevatko tulevat sukupolvet katsomaan ihaillen ja kiitollisina niitä nuoria miehiä, jotka ottivat verissä päin iskuja vastaan vihollisemme väkivaltakoneistolta? Vai katsovatko tulevat sukupolvetkin kiitollisina tätä järjestelmää, kun se antoi iskuja meitä vastaan?

Nykyinen globaalin eliitin hallitsema järjestelmä on vetämässä viemäristä alas menneiden sukupolvien veren, jonka he ovat vuotaneet meidän puolestamme. Tämä joukko on myymässä tulevia sukupolvia globaalin järjestyksen orjuuteen. Jos joku haluaa ja pystyy ottamaan tuomionsa vastaan hyvällä omallatunnolla ja vapaaehtoisesti tältä järjestelmältä, kuten konservatiivit ja maltilliset ottavat, he sen saavat tehdä. Mutta me, vilpittömät ja radikaalit kansallismieliset ja kansallissosialistit otamme tuomion vastaan vain yhdeltä auktoriteetilta: kansaltamme.

Menneet ja tulevat sukupolvet saavat tuomita meidät. Ainoastaan he saavat ja tulevat toimimaan meidän viestimme, tekojemme ja uhrauksiemme tuomareina. He tulevat sanomaan meille, teimmekö me oikein ja annoimmeko tarpeeksi heidän puolestaan. Nykyinen kansainvälisen eliitin ja rahan korruptoima järjestelmä ja sen lonkerot voivat kyllä torua ja tuomita meitä niin paljon kuin haluavat, mutta ei heidän tuomionsa meitä koske. Menneet ja tulevat sukupolvet saakoot päättää, teimmekö me oikein, kun vastustimme tätä suomalaisten ja valkoisten vastaista järjestelmää. Tulevat sukupolvet saakoot päättää meidän tekojemme moraalisen hyvän ja pahan. Tulevat sukupolvet saakoot tuomita meidät, jotka päätimme ryhtyä vastarintaan tätä hulluutta vastaan.

Kiitos.

* * *

Lue myös:

Poliisi ja valtamedia esittävät: väkivaltaa suvaitsevaisuuden nimissä
Kommunistilehti Kansan Uutiset valehtelee äärivasemmiston itsenäisyyspäiväsuunnitelmista