Markkinat eivät ole enää alusta, jolle rakennetaan järkevää ja pitkäkestoista reaalitaloutta. Markkinoista on tullut rahan valtameri, josta pankkiirit tahtovat pyydystää mahdollisimman lihavia osinkosummia ja bonuksia mahdollisimman nopeasti.
talouskriisi - sivu 6/7
Ehkä tärkein hahmo uuden keskuspankin taustalla oli juutalainen pankkiiri Paul Warburg, joka oli saapunut Amerikkaan veljensä kanssa Saksasta.
Muun muassa pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson on esittänyt, että rahanluontioikeus tulisi varata vain valtiolliselle keskuspankille. Yksinkertaiselta kuulostava uudistus merkitsisi vallankumousta.
Johtuen suomalaisten päättäjien selkärangattomuudesta ja tietämättömyydestä olemme päätyneet noudattamaan Suomea köyhdyttävää kansainvälisten rahoituslaitosten ja korporaatioiden sanelemaa politiikkaa.
”Miksi poliitikot eivät muuta rahajärjestelmää toimivammaksi? Uusipaavalniemi arvelee, että pankkien lobbaus lienee vaikuttanut asiaan.”
Muutaman viime vuoden aikana Yhdysvaltain keskuspankki ja muut kansainväliset keskuspankit ovat luoneet ennennäkemättömän taloudellisen kuplan painamalla uutta valuuttaa estoitta.
Suomessa on bruttokansantuote kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, mutta silti kansakunta on jakautunut yhtäältä rutiköyhiin ja toisaalta ökyrikkaisiin. Tämä laittomuus johtuu varallisuuden epäoikeudenmukaisesta jaottelusta: köyhiltä ohjataan rahaa rikkaiden taskuun esimerkiksi verottamalla.
Jos nyt hypätään EU-junasta, voidaan vielä välttyä suunnitteilla olevilta eurobondeilta eli valtion velkojen yhteistakuilta sekä pankkiunionilta eli pankkien velkojen yhteistakuilta, joille ei ole mitään kattoa.
Tämä ei ole demokratiaa. Tämä on eliitin tyranniaa. Kansanedustajan liikkumatilaa rajoitetaan myös rankalla puoluekurilla sekä erilaisin kirjoittamattomin säännöin. Parlamentissa hallitsee herkkä tasapaino, jota märkäkorvien ei parane rikkoa. Kontrollia ylläpitävät eduskuntaryhmät, jotka varmistavat, että toisinajattelijoiden saama taloudellinen ja poliittinen tuki puolueelta loppuu kuin seinään.
Hitlerin hallinnon talouspolitiikka piti sisällään laajamittaisia lainoja julkisiin menoihin, kuten kunnallisiin kunnostus- ja rakennustöihin: rautatiet, kanavat, satamat ja autobaana (laaja moottoritieverkosto). Se johti paljon tehokkaampaan työttömyyden vähenemiseen kuin missään muussa teollisuusvaltiossa. Vuoteen 1935 mennessä työttömyys oli Saksassa kadonnut ja vuonna 1936 korkeat tulot mahdollistivat hintojen nousun. 1930-luvun lopulla Saksa oli saavuttanut täystyöllisyyden ja tasaisen hintatason, mikä oli teollisen maailman keskuudessa ainutlaatuinen saavutus.
Toistaiseksi suhteellisen yllätyksetön euroalueen talouskriisi koskee vähän – jos ollenkaan eliittiä. Vallitsevasta taloustilanteesta johtuen valtionyritysten hallinnon palkkiot ansaitsisivat vieläkin suuremman huomion. Paheksuntaa herättää erityisesti, kun kritiikittömästi jaetaan etuja toinen toisilleen tappiota tuottavissa yhtiöissä. Siis hallintoon kuuluvien ”lottovoitot” maksetaan lainavaroista. Niitähän valtiokin antaa Kreikkaan ja maksattaa velan kansallamme. Saako poliisitutkintakaan Finnairissa aikaan – edes ”linnarauhaa”? (Suomen […]
Maailmalla myllertää. Päivittäisuutiset pursuavat itkua, voihketta, hammastenkiristystä ja uhkailua: jos ei veronmaksajilta pankkitukea heru, maailma vähintään räjähtää. Olemme kriisiputkessa, jota on jatkunut monta vuotta ja vauhti vain kiihtyy. Vastuunkanto on päivän teksti. Talouden tilaa arvioitaessa viitataan hyvin erilaisiin tunnuslukuihin. Tekniseltä määritelmältään taantuma on puolen vuoden mittainen ajanjakso, jolloin talouskasvu painuu miinusmerkkiseksi eli bruttokansantuote supistuu. Laman […]
Mitä Kreikka edellä, sitä muu Eurooppa perässä.
Kooltaan pieni, mutta sielultaan suuri Islanti on kieltäytynyt antautumasta kansainväliselle pankkikartellille.
Ranskan ja Saksan johtajat ovat kovan paineen alla valaakseen ihmisiin uskoa euron tilanteen muuttumisesta nousujohteiseksi.