Vuoden 1866 New York Times –lehdessä kirjoitettiin varastettujen tavaroiden kaupasta ja todettiin, että ”juutalaisilla on monopoli kaupungin panttilainaamotoiminnassa”.
talous - sivu 10/13
Johtuen suomalaisten päättäjien selkärangattomuudesta ja tietämättömyydestä olemme päätyneet noudattamaan Suomea köyhdyttävää kansainvälisten rahoituslaitosten ja korporaatioiden sanelemaa politiikkaa.
Moderneja esimerkkejä pankkiirien sodista ovat Venäjän keisarikunnan tuho ensimmäisessä maailmansodassa, Saksan, Italian ja Japanin tuho toisessa maailmansodassa sekä hyökkäys Libyaan 2011.
Kun Englannin keskuspankki alkoi lainata rahaa kruunulle, alkoi valtionvelkaa luonnollisesti kertyä. Ennen juutalaisten saapumista valtio oli itse painanut tarvitsemansa rahan.
Kaikki tähän mennessä tehdyt ”elvytystoimet” ovat olleet täydellistä teatteria jota valtamediat ovat pääoman toimesta pitäneet yllä. On ”elvytetty” vain pankkeja kun olisi pitänyt elvyttää kulutuskysyntää ja kansalaisten ostovoimaa.
Saksa koki 30-luvulla ennennäkemättömän kansakunnan hyvinvoinnin ja talouden kasvun aikakauden kansallissosialistien noustua valtaan 1933. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen menestyksen peruspilarina toimi kansallissosialistien 25 kohdan ohjelma.
Taloudellinen nykytilanne on kuin nyrkkeilyottelu, jossa toinen osapuoli uskoo herrasmiesetikettiin, mutta toinen käyttää aseita.
Ulkomaisessa omistuksessa ala ei synnytä työn- eikä pääoman tuottavuutta Suomeen. Ulkomainen omistus ei tuo kotimaiseen tuotantoon lisäarvoa.
Nykyinen valtiomalli on pelkästään globaalien suuryritysten, pankkiirien ja pörssikeinottelijoiden edunvalvoja.
Julkiset hankkeet alistettaisiin kokonaan yrityksille, joille tärkeintä ei ole turvallisuus ja kestävyys, vaan voittojen maksimointi. Paikallistalous näivettyisi, ympäristö kärsisi ja sosiaaliset ongelmat kärjistyisivät.
”Koko maailmalle saattaisi olla parasta, jos kansainvälisesti toimivat pankit ja rahoituslaitokset olisivat kansallisomaisuutta, eivätkä yksityistä pääomaa.”
Kansainväliset sionistit hyötyvät suursodista, jos ne vahvistavat läntistä imperialismia ja Israelia.
Distributismin perusidea on kansalaisten omavaraisuuden suosiminen ja kansakunnalle elintärkeiden perusinstituutioiden, kuten avioliiton, perheen ja kodin vahvistaminen.
Kun kreikkalainen kansalainen lukee Ackermannin, Trichetin ja Strauss-Kahnin kaltaisista verenimijöistä, voiko häntä syyttää ”antisemitistisistä” ajatuksista?
”Miksi poliitikot eivät muuta rahajärjestelmää toimivammaksi? Uusipaavalniemi arvelee, että pankkien lobbaus lienee vaikuttanut asiaan.”