Kirjoittaja johdattelee asiaansa Putinista käsin käyttäen siinä englanninkielisen esitelmän mukaista käsitystä Putinin tehtävästä ja agendasta (Alex Newman, The New American): Putin’s Role in The New World Order.
Venäjä - sivu 6/12
Madridin huippukokouksen yhteydessä paljastui sekä Suomen että Ruotsin ilmeinen liittyminen NATOon. Tarkastelemme jäljempänä muiden muassa niitä syitä, mitkä ovat johtaneet NATOn laajentumiseen Venäjän rajoille? NATOn laajentuminen itäblokkiin aiheuttaa katastrofaaliset seuraukset Euroopalle.
Venäjälle asetetuista pakotteista huolimatta järjestetään 15-18 kesäkuuta Pietarissa kansainvälinen talousfoorumi (SPIEF), joka mahdollistaa keskeisen keskusteluyhteyden merkittävimmistä taloudellisista kysymyksistä. Ratkaisevana voidaan myös pitää kysymystä, joka etsii keinoja taloudellisten suhteiden ylläpitämiseksi maahan kohdistuvia talouspakotteita uhmaten ja niistä huolimatta.
[Jorma Jaakkola kirjoittaa presidentti Mauno Koiviston käynnistämän Operaatio PAX:n salaisista asiakirjoista kotisivullaan, mistä julkaisemme Magneettimediassa tiivistelmän. Koivisto käynnisti salaisen Operaatio PAX:n Pariisin rauhansopimuksen yksipuoliseksi purkamiseksi. Pariisin rauhansopimus kieltää liittoutumisen NATO-jäsenyyteen. Suomella on edelleen voimassa oleva Pariisin rauhansopimus.]
Käsittelemme jäljempänä olevassa kirjoituksessa muiden muassa Atlanttisen akselin saamia hyötyjä Baltian maiden NATO-jäsenyyden. Tähän ja mahdollisesti muihin NATOa koskeviin kysymyksiin myös paneudumme kirjoituksessamme.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin esittivät hiljattain ilmestyneessä tiedotteessa kannattavansa Suomen pyrkimystä liittyä sotilasliitto NATOon. Niinistö ja Marin sanoivat, että ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi”.
Referoimme jäljempänä poliittisen konkarin Paavo Väyrysen blogi –kirjoitusta Ukrainaa hallitsevat oligarkit – ei Volodymyr Zelenskyi , ja olemme päätyneet samaan johtopäätökseen, mutta nimeämällä tietyt toimijat mielestämme niihin oikein sijoittuvilla termistöillä.
Tässä Vesa-Ilkka Laurion kirjoittamassa artikkelissa pohditaan muiden muassa sitä kuinka Ukrainaan luotiin (tietoisesti) samantapainen maailmansodan laukaiseva ansa kuin se, joka pakotti aloittamaan toisen maailmansodan. Vertauksen lähtökohtana on ensimmäisen maailmansodan päättäneen rauhansopimuksessa häviölle joutuneen Saksa kohtalo liittyen sen alue menetyksiin ja kahtia jakoon.
Hyökkäysliitto NATO on valmis nopeuttamaan jäsenhakuprosessia, mikäli Suomi ja Ruotsi hakevat jäseniksi. Näin uutisoi asiasta Norjan suurin sanomalehti VG diplomaattilähteisiinsä nojaten.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa todellisesta ja vakavasta ydinsodan uhasta, mikä tarkoittaisi myös kolmatta maailmansotaa. Ukrainassa puolustushyökkäyksessä oleva Venäjä kuitenkin sanoo koittavansa alentaa ydinsodan mahdollisuutta.
Venäjän ulkoministeriön tiedotuksen mukaan Venäjä varoittaa Ruotsia ja Suomea seurauksista, mikäli nämä maat päättävät liittyä NATO-jäsenyyteen. Tämä oli Venäjältä uusi varoitus.
Koska geopoliittisia tosiasioita ei voida tunnustaa, ei mielipuolista ydinsodan edistämistä kyetä pysäyttämään. Mukaillen suomennetun artikkelin – Ydinsota on havaittavissa horisontissa – on kirjoittanut taloustieteilijä ja kirjailija Paul Craig Roberts.
Länsimaiset valtamediat syyttävät Venäjän armeijan sotilaita syyllisyydestä siviiliväestön surmaamiseen Kiovan tuntumassa sijaitsevassa Butšan kaupungissa. Huhtikuun 2. päivänä Ukrainan puolustusministeriön julkaisi videon väitetystä “joukkomurhasta”. Valtamedia vertasi suoraan yllä mainittuja Butšan tapahtumia vuoden 1995 Srebrenican tapahtumiin. Tarkastelemme oheisessa kirjoituksessa myös näitä Srebrenican kauheuksia.
Suomi lisää puolustusmateriaalin lähetyksiä Ukrainaan. Herää kysymys onko jo Suomi sodassa Venäjän kanssa? Tietyllä globaalilla eliitillä näyttäisi olevan hillittömänä tavoitteena suomalaisten tuhoaminen kulloinkin vaihtelevilla menetelmillä. Nyt Suomi ja suomalaiset halutaan eliminoida sodan lietsomisella Venäjän kanssa tai paremminkin johtavien suomalaisten kansanpetturi poliitikoiden välityksellä.
Todennäköisesti transatlanttinen uusliberalistinen maailmanjärjestys on hiipumassa, sillä vallansiirtymä on tapahtumassa maailmanpolitiikan ja vallan osalta atlanttiselta vyöhykkeeltä Tyynenmeren akselille. Koska Yhdysvaltojen johtajuus maailmanjärjestyksen keulakuvana murenee, eikä se pysty säilyttämään globaalia asemaansa yllä rauhanomaisin keinoin, on se turvautunut voimakeinoihin pyrkiäkseen säilyttämään aikaisemman globaalin kypsän hegemoniansa. Juuri nykyinen sotatila Ukrainassa on osoitus suurvaltojen raadollisesta kamppailusta maailmanjärjestyksen hegemoniasta.