Suomi joutuu kiristämään kiihottamisrikoksia koskevaa lainsäädäntöään.
Artikkelit - sivu 5/276
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin oli valtiovierailulla viikolla 28 Suomessa. Maamme poliittinen johto, ja sitä tukeva valtamedia, eivät peitelleet sotapsykoosin partaalle edennyttä innostustaan: sillä tutkijan mukaan “Bidenin vierailu viimeisteli Suomen ja USA:n liittolaissuhteen”. Samaan hengen vetoon NATO-psykoosiin vajonnut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa ennen vierailua, että vierailu on tietynlainen sinetti. NATO-intoilijat tarkoittavat tällä “sinetillä” illuusiota, jonka mukaan Yhdysvallat muka olisi valmis puolustamaan Suomen tai jonkun muun NATO-maan turvallisuutta tarvittaessa. Yhdysvallat luonnollisesti lähettävät Ukrainaan, ja tarvittaessa Suomeenkin rautaromua sekä asentaa ohjustukikohtiaan mahdollisimman pian Suomen maaperälle, mutta näiden toimenpiteiden tarkoituksena on vain lujittaa Yhdysvaltojen näivettyvää maailmanjärjestyksen hegemoniaa.
Referoimme ja suomennamme kirjailija Vernon Colemanin (C) artikkelin, jossa hän esittää analyyttisesti länsimaisten viranomaisten ja läntisen valtamedian 10 suurinta valhetta, jotka sijoittuvat lähihistoriaan alkaen ensimmäisistä koronatartunta tapauksista vuoden 2020 alkupuolelta. Colemanin mukaan petoksen verkosto koostuu globaaleista pankkiireista, ylikansallisen talouden ja politiikan eliitistä, läntisen maiden hallituksista ja eduskunnista, terveyden- ja sairaanhoidon instituutioista sekä yleensä erilaisista julkishallinnon viranhaltijoista. [Kutsukaamme tätä verkostoa globaaliksi mafiaksi].
Pulitzer-voittajan ja tutkivan journalistin Seymour Hershin kirjoittaman raportin mukaan Ukrainan vastahyökkäys on lopetettu. Hän viittaa Yhdysvaltain tiedustelulähteisiin ja paljastaa, että Ukrainan asevoimien pääyksiköt ovat lopettaneet ”vastahyökkäyksen” kesäkuun alusta jatkuneiden kauhistuttavien tappioiden seurauksena.
Yhdysvaltain kongressin päätöslauselmaan viitaten, vaatii Yhdysvaltojen johtama NATO-liittouma (transatlanttinen liittouma) nykyisten hallintojen kaatamista sekä Venäjällä että Kiinassa, jotta näihin molempiin saataisiin “demokratia ja ihmisoikeudet”. Washington ilmoittaa, että mikäli Ukraina ei saavuta tavoitteitaan suhteessa Venäjään, ja ellei Taiwanin sekä Kiinan suhteita voida edistää rauhanomaisesti Taiwanin hyväksi, Yhdysvallat kohdistaisivat tiettyjen liittolaistensa muodostamana koalitiona suoria sotatoimia sekä Venäjää, että Kiinaa vastaan. Muistamisen arvoista on, että Venäjä, kuten ei sen koommin Kiinakaan ole uhannut tai loukannut Yhdysvaltoja, ja eikä EU:n jäsenmaita ensinkään. Onko siis uskottavaa, että Yhdysvallat ydinasevaltiona, ryhtyisi suoriin sotatoimiin suurvaltoja vastaan, jotka ovat myös ydinasevaltioita? Ehkä Yhdysvaltojen mahtipontinen suunsoitto on tarkoitettu vain poliittisten puheiden sytykkeeksi. Toivottavasti.
Joissakin Pohjoismaissa on hiljattain poltettu ja muutenkin häpäisty Koraaneja. Islamin pyhän kirjan polttamisessa ei pääsääntöisesti ole kysymyksessä haittamaahanmuuton ja islaminuskon vastustamisesta, vaan näillä ilkitöillä on tarkoituksena luoda hämminkiä länsimaisen valtamedian keskuudessa, muiden muassa peitelläkseen Israelin terrori-iskuja ja rikollista brutaaliutta länsirannalla.
Jeffrey Epstein oli hyvin kuuluisa juutalaispedofiili, jonka jättämästä jäämistöstä paljastunut kalenteri on aiheuttanut kiusallista pelkoa globaalin juutalaiseliitin piireissä. Kalenterista ilmenee se, kuinka kiinteästi Epstein oli yhteydessä johtaviin kansainvälisiin juutalaisiin pankkiireihin, akateemisiin guruihin ja poliitikkoihin. Yhteyksien pitäminen ei lakannut edes pedofiilin vankeustuomion jälkeenkään.
Tässä artikkelissa esitämme tiivistelmän yhteiskunta- tai valtiomallista teoreettisena käsitteenä. Käytämme oheisessa mallintamisessa välineenä muiden muassa eri ajattelijoiden ja tutkijoiden tulkintoja kansallissosialistisesta poliittisesta ohjelmasta ja yhteiskunnasta. Kysymyksessä on siis diskursiivinen (johdonmukainen ja keskusteleva) viitekehys, jossa pyrimme punaisena lankana todentamaan kansallissosialismin soveltamisen edullisuuden yhteiskuntajärjestyksessä ja valtiomallissa.
Ennen kuin aloitamme esityksen ukrainalaisten lasten myymisestä ynnä muista siihen liittyvistä tapauksista, sivuamme ihmiskauppaa maailmanlaajuisena ilmiönä.
Valtamediat ovat aloittaneet aggressiivisen ilmapiirin jatkumisen nostamalla toinen, toistaan syvempään sotapsykoosiin vajonneita presidenttiehdokkaita parrasvaloihin. Näillä ehdokkailla on yhteisenä tekijänä vakuuttuneisuus dogmaattisessa uskossaan siihen järjettömyyteen, että Yhdysvallat ja sen tietyt liittolaiset olisivat yhtäpitäviä kaikkien kansainvälisten oikeusperiaatteiden kanssa. Kuvitellaan, että Yhdysvallat olisivat pyyteettömästi Ukrainan asevarustelijana “hirviömäistä” Venäjää vastaan. Diplomatian sijaan suhteessa Venäjään halutaan ehdottomasti luottaa Yhdysvaltojen aseisiin, vaikka Venäjä on yrittänyt säilyttää rakentavat sekä ystävälliset suhteen pieneen Suomeen.
Presidentti Sauli Niinistö väittää, että Venäjä muodostaa Suomesta viholliskuvaa, ja että Venäjä omaksuu ”hyökkääjänä” uhrin roolin. Niinistön väittämät kuulostavat kovin kummallisilta ja järjettömiltä, ottaessamme huomioon, että Suomi on kouluttanut sotilaallisesti ukrainalaisia, tukenut taloudellisesti valtavilla summilla ja asevarustelulla Ukrainaa, jotta se pystyisi jatkamaan terrorihyökkäystään Venäjää ja venäjänkielisiä vastaa. Virallinen Suomi on toteuttanut myös muita instituutionaalisia aggressiivisuuksia Venäjän hallintoa ja venäläisiä vastaa. Käsittelemme näitä ja niiden seurauksia jäljempänä kirjoituksessa.
Venäjä esitti viime vuoden loppupuolella NATO-liittouman maille, ja erikoisesti Yhdysvalloille suunnitelman turvallisuuden saavuttamiseksi Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä sen johtaman NATO-liittouman maiden välille. Venäjä halusi takuut länsivaltioilta siihen, että federaation rajojen tuntumaan ei sijoiteta ase- tai ohjustukikohtia. Tähän liittyen Venäjän turvallisuudelle edellytettiin Itä-Euroopan maiden ja myös Suomen jättäytymistä NATO-liittouman ulkopuolelle. Venäjän toiveena oli myös Ukrainan hallinnon joukkojen murhaavan terrorin lopettaminen Donetskin kansantasavaltoja vastaan, kuten myös Ukrainan lupautuminen pysytellä NATOn ulkopuolella.
Niinistö vahvisti NATO-lait, ja Suomen NATO-jäsenyys on enää Turkin ja Unkarin ratifiointia vailla. Muiden laittomuuksien ohella, Suomen sotilaallinen NATOon liittyminen rikkoo Suomen ja Venäjän välistä naapuruussopimusta, mikä on maaltamme casus belli Venäjää vastaan.
Risto Huovinen kirjoittaa Vapauden liiton sivulla, että tulevissa eduskuntavaaleissa Suomi-neidon pää vierähtää mestauskirveen voimasta, kanervikkoon. Metafora tarkoittaa sitä, että koittavissa eduskuntavaaleissa 2. huhtikuuta 2023 tuhoutuvat viimeisetkin Suomen itsenäisyyden jäänteet, mikä tarkoittaisi itsenäisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luovuttamista Yhdysvaltojen “puolustusstrategian” valvontaan.
Valtamediassa rummutetaan nyt kovasti Ukrainan armeijan tulossa olevasta vastahyökkäyksestä Venäjän asemiin Donbassissa huhti-toukokuussa 2023. Tähän liittyen Zelenskyin hallinto on käynnistänyt massiivisen liikekannallepanon, joka käytännössä on maailmanlaajuinen.