Uusliberaalisen talousajattelun mukaan vapaakaupalla on vain positiivisia vaikutuksia. Jopa muutamat yliopistolliset kirjoitukset näyttävät osaltaan kannattavan vapaakauppasopimuksia, säännöstelyn purkamista ja vapaita markkinoita. Näitä käsityksiä perustellaan muiden muassa Adam Smithin teoksella Kansojen varallisuus, joka ei ole agitaatiota nykyisten vapaakauppasopimuksien puolesta.
ttip - sivu 1/2
Kansainväliset ”vapaakauppasopimukset” alistavat toteutuessaan jäsenvaltionsa ylikansallisten suuryhtiöiden, kuten kansainvälisten sijoittajien ja globaalien pankkien taloudelliseen orjuuteen. Vapaakauppasopimuksien juridinen oikeus voi mennä ja on myös kohonnyt kansallisten oikeusjärjestelmien ylitse. Aikaisemmin Donald Trump suhtautui kielteisesti ”vapaakauppasopimuksiin”, mutta nyt ääni kellossa on muuttumassa täysin päinvastaiseksi.
Yhdysvaltojen tuore presidentti käänsi maailman katseet puoleensa positiivisilla poliittisilla ratkaisuillaan, jotka suuntautuvat enimmäkseen kansan parhaaksi. Parhaimmasta päästä näistä tavoitteista ovat Trumpin taistelun aloitus Fed-keskuspankkia vastaan ja Israelin laittomien siirtokuntalaajennuksien vastustaminen.
Lakisääteisesti suojattu osakeyhtiöiden ja säätiöiden omistussuhteiden salaaminen kätkee taakseen kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen valtakeskittymän. Mitä kätkeytyy Goldman Sachsin syövereihin ja kuinka sionistinen eliitti vaikuttaa maailman politiikkaan sen kautta?
Länsimaiden rakentamalle kansainväliselle talousjärjestelmälle on löytynyt haastaja, erikoisesti tiettyjen BRIC-maiden joukosta, kuten esimerkiksi Venäjä, Kiina ja kasvuvauhdissa oleva Intia. Maailma näyttää ainakin näennäisesti olevan luisumassa kahteen eri leiriin USA vetoiseen länteen ja toisaalta BRIC-maiden ja Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) muodostamaan blokkiin. Tässä globaalissa asetelmassa maailmantalouden omistussuhteet näyttelevät tärkeää roolia, joten näiden omistussuhteiden paljastaminen tutkivan journalismi tärkeimpiä tehtäviä.
Britannia on aloittanut eroprosessin Euroopan unionista. Tällä viikolla käydyn kansanäänestyksen mukaan Iso-Britannia päätti erota EU:sta. Synnyttääkö tämä domino-reaktion EU:sta eroamiseen? Mitkä ovat eron taloudelliset vaikutukset?
”EU-eliitti on tekemässä Suomesta ja koko Euroopasta rikollisoligarkkien turvasatamaa, mutta Yleisradio keskittyy juustoihin ja viineihin.”
Tämä kirjoitus on jatkoa artikkelille, Uusi poliittinen ohjelma osa 2. Aluksi käsittelemme nykyistä yhteiskunnan rappiota. Tässä käytämme esimerkkinä Suomen valtiollista perikatoa. Pyrimme esittämään valtiomuodon suuntauksia, jotka voisivat soveltua myös Suomelle tulevaisuudessa.
”Olisi pitänyt kysyä, että haluatko luovuttaa Suomen vesioikeudet Coca-Colalle ja Nestlelle.”
Monikulttuurisuuden ja siihen kytkeytyvän pakolaisvyörytyksen ongelmakenttä synnyttää katkeruutta ja jopa vihaa. Kuitenkin vastustuksen kohdistaminen itse maahanmuuttajiin on vain oireiden hoitoa, eikö mieluummin pitäisi parantaa taudin perimmäiset syyt eli poliittinen vastarintama tulisi suunnata poliittisia päättäjiä ja virkakoneistoa kohtaan.
Metsähallituksen lainsäädäntö uudistunee vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeyttämään sen johtamisjärjestelmää. Mahdollinen metsähallituslaki tulisi voimaan maaliskuussa 2016. Kysymyksessä on kuitenkin Metsähallituksen yhtiöittäminen, joka on suuri uhka kokonaisuudessaan Suomen luonnolle.
Länsimaiset valtiot ja niiden yhteiskunnat ovat romahtamisen partaalla. Mitkä tekijät ovat tähän vaikuttaneet? Tässä kirjoituksessa keskitymme Ruotsin ja Suomen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Vain murto-osa vapaakauppasopimusten sisällöstä edes käsittelee teollisuutta ja materiaalista tuotantoa. Julkisuuteen vuotaneissa asiakirjoissa on annettu paljon suurempi painoarvo pankki- ja rahoitussektorille.
Liberaalit ovat löytäneet täydellisen pakettiratkaisun, jolla kaikki opposition kritiikki voidaan tyrmätä yhdellä sanalla: Venäjä!
Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta (TTIP) neuvotellaan parhaillaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille. Sopimus esitellään välineeksi esimerkiksi kaupan vapauttamiseen, turhan byrokratian poistamiseen ja sääntelyn joustavuuden lisäämiseen.