Rokotteet aiheuttavat pitkäaikaisia häiriöitä immuunijärjestelmään

Rokotteet aiheuttavat pitkäaikaisia häiriöitä immuunijärjestelmään. Vaikka rokotteilla voidaan ehkäistä lapsuuden tartuntatauteja, ne tekevät tietyistä sairauksista, kuten autoimmuunisairauksista, astmasta, allergioista ja syövästä, paljon yleisempiä.

Haluan kiittää tri Thomas Cowania, Weston A. Price –säätiön lautakunnan jäsentä, jota haastattelin radio-ohjelmassani. Hän kertoi rokotteista asioita, jotka innoittivat kirjoittamaan tämän blogipostauksen. Olen monesti kuullut, että rokotteet sekoittavat immuunijärjestelmän toimintaa, mutta en ole koskaan kuullut selitystä kuinka se tarkalleen tapahtuu. Nyt esitän teille karuja tosiasioita rokotteista ja kuinka ne saavat aikaan enemmän sairauksia ja kuolemantapauksia kuin miltä ne suojaavat.

Kiistanalaiset hyödyt

1. Hävisivätkö taudit oikeasti rokotteiden ansiosta? Vuonna 1999 Journal of the American Medical Association –lehdessä (JAMA) julkaistu tutkimus tarkasteli tartuntatautien aiheuttamaa kuolleisuutta 1940-luvulta alkaen.¹ Tuloksista havaitaan selkeästi, että kuolleisuusaste laski 90 % ennen rokotteiden käyttöönottoa. Muut tutkimukset, kuten J.B. ja S.M. McKinlayn tutkimus osoittaa, että rokotteilla torjuttavat sairaudet kuten tuberkuloosi, kurkkumätä, isorokko ja muut olivat harvinaistumassa ennen kuin rokotukset astuivat kuvioihin.¹⁰ Voidaankin kysyä, oliko tautien häviäminen rokotteiden ansiota. Jopa Tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskukset CDC myöntää, että pelkkä parantunut hygieniataso ja paremmat sanitaatiojärjestelmät kuten juokseva vesi ja laadukkaampi ravinto laskivat sairauksien yleisyyttä.¹⁴

2. Toimivatko rokotteet? Kun epidemia puhkeaa, vähintään puolet tartunnan saaneista on rokotettu joko täysin tai osittain. Itse asiassa eräässä tutkimuksessa tartunnan saaneista lapsista tautia vastaan rokotettujen kuolleisuus oli kaksinkertainen verrattuna rokottamattomiin.³ Viimevuosina on puhjennut monia hinkuyskätartuntoja. Tartunnan saaneista lapsista arviolta jopa kahdeksankymmentä prosenttia on rokotettu tautia vastaan.⁶ Osa lapsista on suojassa, osa taas ei. Rokotteissa käytetyt kannat eivät välttämättä suojaa uusilta kannoilta.¹¹

3. Rokotteet sisältävät hermostolle myrkyllisiä aineita. Immuunivasteen synnyttävinä adjuvantteina käytetään elohopeaa, formaldehydiä ja alumiinia, joista kaikki ovat tunnettuja hermomyrkkyjä. Säilöntäaineettomat rokotteet eivät välttämättä sisällä elohopeaa, mutta formaldehydiä, alumiinia eikä monia muita yhdisteitä ole nostettu esille julkisuudessa. Lisäksi Koben yliopiston tutkimus on osoittanut, että myös säilöntäaineita tai adjuvantteja, kuten elohopeaa, alumiinia tai formaldehydiä, sisältämättömät rokotteet saivat elimistön hyökkäämään itseään vastaan.¹³ Tämä osoittaa, etteivät säilöntäaineettomat rokotteet ole yhtään turvallisempia kuin tavalliset.

4. Rokotteet aiheuttavat pitkäaikaisia häiriöitä immuunijärjestelmään. Rokotteiden huolestuttavin piirre on niiden immuunijärjestelmää muuttava vaikutus. Kun immuunijärjestelmämme on muuttunut toistuvien rokotusten myötä, se voi menettää kyvyn reagoida asianmukaisella tavalla taudinaiheuttajiin, minkä vuoksi tietyt sairaudet ovat yleistyneet rokotteiden käyttöönoton jälkeen. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että pitkän aikavälin heikko terveydentila on yleisempää rokotetuilla, joille ei ole aiheutunut vakavaa vahinkoa, kuin lapsilla joita ei ole rokotettu.^3,4,8,9 Keskitymme tähän asiaan tässä blogikirjoituksessa.

Kuinka immuunijärjestelmämme toimii

Kerron kuinka rokotteet romuttavat immuunijärjestelmämme. Ihmisen immuunijärjestemä koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen on soluvälitteinen immuniteetti ja toinen on humoraalinen immuniteetti. Injektoitaessa molemmat immuunijärjestelmät osallistuvat toimintaan.

Käytetään vesirokkoa esimerkkinä. Kun saat tartunnan, elimistössä käynnistyy soluvälitteinen reaktio ja sairastat kahden viikon ajan. Tämän jälkeen humoraalinen immuunijärjestelmä aktivoituu ja tuottaa vasta-aineita. Eli jos altistut myöhemmin verirokolle, elimistösi merkitsee virukset ja immuunijärjestelmäsi tuhoaa ne ennen kuin solut saavat tartunnan, minkä vuoksi et enää sairastu vesirokkoon. Näin immuunijärjestelmä toimii – molemmat osat osallistuvat toimintaan.

Soluvälitteinen immuniteetti

Jos käy niin ikävästi että saat viruksen, soluvälitteinen immuniteetti aktivoi valkosolut. Ja koska et ole koskaan aiemmin kohdannut samaa viruskantaa, virukset aiheuttavat infektion eli tunkeutuvat soluihin. Virus voi esimerkiksi tarttua hengitystiekanavien soluihin. Nyt valkosolusi hyökkäävät tartunnan saaneita soluja vastaan ja tappavat ne. Prosessissa vapautuu sytokiineiksi kutsuttuja yhdisteitä, jotka saavat sinut tuntemaan olosi sairaaksi.

Se mistä käytämme nimitystä olla sairaana – kuume, nuha, räkä, ihottuma ja muut oireet – johtuvat soluvälitteisestä immuunijärjestelmästä. Virus ei aiheuta näitä oireita; ne ovat immuunijärjestelmäsi aikaansaannosta. Tämä on selvästi havaittavissa henkilöillä, jossa elimistön soluvälitteinen immuunijärjestelmä on vaiennettu steroideilla, kuten prednisonilla, ja jotka saavat virustartunnan. He eivät ’sairastu’. He voivat kuolla tartuntaan, mutta he eivät sairastu siinä mielessä kuin me käsitämme asian.

Toisaalta, jos altistat henkilön soluvälitteisen immuunijärjestelmän kemikaaleille (sytokiinit jne.), voit stimuloida soluvälitteisen immuunivasteen ilman minkäänlaista taudinaiheuttajaa – et tarvitse viruksia, et bakteereita, et mitään. Stimuloit vain soluvälitteistä immuunijärjestelmää ja henkilö sairastuu. Hänellä voi olla yskää, kuumetta, ihottumaa tai limaa voi irrota tai esiintyä muita oireita. Kun sanomme olevamme sairaita, puhumme soluvälitteisestä vasteesta.

Ei välttämättä kannata olla ylpeä siitä ettet koskaan sairastu. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että soluvälitteinen immuniteettisi on niin heikossa tilassa ettei se vapauta sytokiineja, etkä näin ollen kärsi nuhasta tai flunssasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö elimistössäsi olisi viruksia aiheuttamassa harmia. Se vain tarkoittaa että immuunijärjestelmä ja keho ovat liian heikossa kunnossa, liian puhkikulutettu ja väsynyt jotta se jaksaisi aiheuttaa reaktion.

Näin käy kun henkilölle annetaan liian monta rokotusta, mikä jossain vaiheessa latistaa heidän soluvälitteisen immuniteetin ja kehon kyvyn haastaa uudet tunkeutujat. Heistä tulee alttiita lukemattomille sairauksille.

Humoraalinen immuniteetti

Kun soluvälitteinen immuunijärjestelmä on tuhonnut patogeenin, humoraalinen immuniteetti – vasta-ainejärjestelmä – muistaa tapahtuneen. Noin 4 – 6 viikossa olet saavuttanut immuniteetin kyseistä patogeenia vastaan. Seuraavan kerran kun altistut samalle patogeenille, voit tuottaa antigeeneja puolustautumista varten. Tuhoat taudinaiheuttajan ennen kuin se tartuttaa solusi. Soluvälitteisen immuunijärjestelmän ei tarvitse aktivoitua etkä sairastu.

Ennen 1940-lukua ei ole koskaan ollut tilannetta, jossa tapahtuisi toisen immuunijärjestelmän stimulaatio ilman toista. Mutta rokotteiden kanssa tämä on normaalia – koko rokotteiden tarkoitus on stimuloida humoraalista immuunijärjestelmää. Humoraalisia vasta-aineita syntyy ilman aiempaa soluvälitteistä vastetta.

Tällaista luonnotonta immuunijärjestelmän stimulaatiota ei ole esiintynyt koskaan aiemmin. Kun otat vesirokkorokotuksen, rokotteen tarkoituksena on saada elimistö muodostamaan vasta-aineita. Jos rokote aktivoisi soluvälitteisen vasteen, vanhemmat eivät todennäköisesti olisi yhtä halukkaita rokotuttamaan lapsiaan. Eli määritelmän mukaisesti rokotusohjelman tarkoituksena on tuottaa vasta-aineita ilman soluvälitteistä vastetta.

Rokotteiden aiheuttamat sairaudet

Kun henkilö altistetaan rokotteille toistuvasti, ne emuloivat tilannetta, jossa soluvälitteinen immuniteetti on vaientunut ja vasta-ainevaste on korostunut. Miksi? Koska se on rokotteen tarkoitus. Jos laadit listan sairauksista, joille on tyypillistä vaientunut soluvälitteinen immuniteetti ja korostunut humoraalinen immuniteetti, puhutaan astmasta, allergioista, ihosairauksista ja autoimmuunisairauksista, kuten Crohnin sairaudesta, valkopälvestä, multippeliskleroosista, Sjögrenin oireyhtymästä, Hashimoton sairaudesta jne.

Emme pysty emmekä aio hävittää kaikkia sairauksia rokotteiden avulla. Olemme lähinnä korvanneet akuutteja sairauksia, joista useimmat toipuvat, kroonisilla sairauksilla joihin moderni lääketiede ei tunne parannuskeinoa.

Kysy isovanhemmiltasi tai vanhemmiltasi kuinka monta allergista lasta he tunsivat 1940- tai 1950-luvulla. Vastaus on, etteivät käytännössä yhtään. Nykyään noin 20 – 40 prosentilla lapsista on jokin krooninen sairaus. Viisitoista prosenttia lapsista kärsii astmasta.² Jokin on pielessä.

Kuinka päädyimme nykyiseen tilanteeseen? Monille tämän päivän kroonisille sairauksille on tyypillistä ylenpalttinen vasta-aineiden tuotanto. Mikä sen aiheuttaa? Juuri se oli rokotusohjelman tarkoitus. Sitä sillä tavoiteltiin. Miksi odottaisit mitään muuta tapahtuvan? Osa voi sanoa ”Sitä ei ole todistettu.”

Oikeastaan on todistettu, että rokotteet nostavat sairastavuutta. Pitkittäistutkimuksissa on verrattu rokotettujen ja rokottamattomien lasten terveyttä, mikä on osoittanut tilastollisesti merkittävän kasvun rokotteiden aiheuttamissa sairauksissa. Vuoden 1997 uusiseelantilaistutkimuksessa tarkasteltiin 1265 lapsen terveyttä. Kaksikymmentäkolme prosenttia rokotetuista lapsista sairasti astmaa ja kolmekymmentä prosenttia kärsi allergioista, kun taas rokottamattomilla lapsilla ei esiintynyt yhtäkään tapausta.⁸ Vuonna 2004 brittiläisessä 30 000 lapsen tutkimuksessa havaittiin, että rokotetuilla lapsilla oli 5,04 kertainen riski sairastua astmaan, kun taas rokottamattomilla oli vain 0,36 prosentin todennäköisyys.⁹ Vuonna 2011 8000 lapsen saksalaistutkimuksessa rokotetuilla lapsilla oli vähintään kahdesta viiteen kertaa enemmän sairauksia ja häiriöitä kuin rokottamattomilla lapsilla.

Autoimmuunipotilaiden immuunijärjestelmä ei kykene tekemään eroa terveen kudoksen ja vieraiden antigeenien välille. Seurauksena syntyy tila, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa tervettä kudosta. Kyse on yliherkkyysreaktiosta, joka on verrattavissa allergiaan. Rokotteiden on osoitettu altistavan autoimmuunisairauksille.

Mielenkiintoista kyllä, Koben yliopistossa, Japanissa, tehtiin tutkimus, jossa hiiri laitettiin rajulle rokotuskuurille. He halusivat nähdä kykenevätkö he käynnistämään ylenpalttisen vasta-ainetuotannon kuten autoimmuunisairauksissa. He havaitsivat, että tietyn raja-arvon ylitettyä he kykenivät toistuvasti ja luotettavasti aiheuttamaan autoimmuunisairauden yksinkertaisesti antamalla tarpeeksi monta rokotetta.¹³

Koben yliopiston tutkimuksen vetäjät päättelivät:

”Systeeminen autoimmuniteetti vaikuttaa olevan väistämätön seuraus kun isäntäorganismin immuunijärjestelmää ylistimuloidaan antigeeneilla niin kauan, että järjestelmän kyvyn reagoida.

Toisin sanoen, he havaitsivat etteivät rokotukset vain voi aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuta autoimmuunisairauksia, vaan että krooniset sairaudet ovat väistämätöntä seurausta rokotuksista!

Tämä tutkimus toteutettiin hiirillä. Mikä herättääkin kysymyksen, ’Onko tätä toistettu ihmisillä?’ Yksiselitteisesti, kyllä on. Tutkimus on ollut käynnissä viimeisen 70 vuoden ajan.

Autoimmuunisairauksien esiintyvyys on noussut ja erilaisten rokotteiden määrä on kasvanut viimeisten 70 vuoden aikana. Nykyään tunnetaan yli 100 autoimmuunisairautta. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että geenien vaikutus on noin 25 – 40 % eli ympäristötekijöillä on suurempi merkitys.⁷ Perinnöllisestä alttiudesta huolimatta ympäristö vaikuttaa menevätkö autoimmuniteettigeenit päälle.

Sille on syynsä miksi autoimmuunisairaudet ovat nopeimmin kasvava sairauksien alaryhmä Yhdysvalloissa ja maailmalla. Ne yleistyvät oman toimintamme vuoksi. Kun rokotusten määrä kasvaa, kasvaa myös autoimmuunisairauksiin sairastuneiden määrä.

Tällä hetkellä rokoteohjelmaan kuuluu 38 suositeltua rokotetta, joissain Yhdysvaltain osavaltioissa jopa enemmän. Useita uusia rokotteita on kehitteillä. Ennustan, että allergioiden, astman, autoimmuunisairauksien ja muiden sairauksien määrä kasvaa soluvälitteisen immuunivasteen heikentyessä kun yhä useampia rokotteita lisätään rokotusohjelmaan. Näemme vasta rokotteiden aiheuttamien sairauksien jäävuoren huipun.

Tulisiko lapset rokottaa vai ei?

Lapsia kuolee rokotteilla ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Kuitenkin kaikesta huolimatta rokotetut lapset sairastuvat samoihin sairauksiin, joita vastaan heidät on rokotettu. Toisaalta miljoonat kärsivät ja kuolevat myöhemmässä elämänvaiheessa rokotteiden aiheuttamien immuunijärjestelmän häiriöiden vuoksi. Mitä siis pitäisi tehdä? Täytyy tehdä henkilö- ja perhekohtainen panos-hyöty-analyysi sekä riskiarvio.

Osa äideistä ei voisi antaa itselleen anteeksi mikäli heidän lapsensa kuolisi ehkäistävissä olevaan sairauteen, mitä on tapahtunut. Suurin osa ei tiedä tai usko että rokotteet voivat aiheuttaa tulevaisuudessa terveysongelmia lapselle. Osa vanhemmista haluaa välttää riskejä kaikin keinoin ja rokotuttaa tämän vuoksi. Osa antaa pelolle vallan, lastenlääkärit saattavat painostaa tai he eivät ymmärrä että rokotuksesta voi kieltäytyä. Jokainen on erilainen, kuten jokaisella on oma syynsä rokottaa tai olla rokottamatta.

Kun teet päätöstä, on syytä puntaroida rokotteen mahdollista toimivuutta ja riskiä joka syntyy kun lapseen injektoidaan hermomyrkyllistä ainetta ja immuunijärjestelmään vaikuttavaa lääkettä. Kysymys ei ole siitä onko rokotteilla tällaista vaikutusta – koska niillä on. Et voi vain rokottaa ja olettaa ettei se vaikuta millään tavalla henkilön immuunijärjestelmään. Kun nämä seikat otetaan huomioon, on aika päättää kumpi on järkevämpi ratkaisu.

Mielestäni onkin johdonmukaista todeta: ”Kyllä, tiedät että antamalla lapselleni vesirokkorokotteen tekee hänestä alttiimman allergioille, autoimmuunisairauksille ja jopa syövälle. Tiedän että sillä on neurotoksinen vaikutus, mutta en halua ottaa riskiä että hän sairastuu vesirokkoon.” Se sopii kyllä minulle. En vain halua kuulla tätä ”Ota rokote, ne toimivat loistavasti eikä niissä ole huonoja puolia.” Tämä on puhdasta palturia.

Henkilökohtaisesti pidän kasvavaa autoimmuunisairauksien, allergioiden, astman ja syövän riskiä suurempana uhkana. Suojaan lastani näiltä olemalla rokottamatta. Olen valmis hyväksymään paljon pienemmän riskin siitä, että lapseni sairastuu lastentautiin. Muut eivät välttämättä halua ottaa riskiä, mutta se on heidän päätöksensä.

Rokotteet aiheuttavat vahinkoa haavoittuvaisille ihmisryhmille

Voit aina ottaa rokotteen, mutta kerran otettuasi et voi koskaan päästä siitä eroon. Ennen kuin olin tutustunut rokotteiden vaikutuksiin, suostuin rokotuttamaan tyttäreni ennen 18 kuukauden ikää. Hänellä oli kaikki hyvin ennen yhden vuoden ikää. Tämän jälkeen hänen puheensa kehitys lähestulkoon pysähtyi. Lopulta hänellä diagnosoitiin lievä autismi kolmen vuoden iässä. Uskon että hänen aivovaurionsa johtuu osittain rokotteista. En usko että rokotteet itsessään aiheuttavat autismia – siihen vaikuttavat monet tekijät – mutta alttiille lapsille rokotus voi olla korsi, joka katkaisee kamelin selän. Rokotteet voivat aiheuttaa haittaa haavoittuville ihmisryhmille.

Rokotteet voivat aiheuttaa haavoittuvaisille lapsille autismia, kohtauksia ja viivästyttää henkistä kehitystä. On myös syytä muistaa, että jokaista vakavaa reaktiota kohden rokotteet aiheuttavat vähemmän akuutteja oireita, kuten sekavuutta, puhevaikeuksia, muistihäiriöitä, ärtyneisyyttä, mielialanvaihteluita, uhmakkutta, keskittymisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä.¹² Tämä kuulostaa läheisesti ADD:lta ja ADHD:lta, joita esiintyy lapsilla epidemiaksi asti.

Paljon suurempi ongelma on ettei suurin osa tiedä kuuluuko heidän lapsensa riskiryhmään. Ehkäpä he tietävät lapsen olevan heikko tai että he ovat jo sairastuneet. Suurin osa oppimisvaikeuksista ja muista oireista ei ilmene ennen 2-3 vuoden ikää. Tähän ikään mennessä lapselle on jo annettu lukuisia rokotuksia.

Jos päätät rokottaa, on järkevintä lykätä rokottamista kunnes aika on oikea. Eräs tutkimus osoitti, että myöhemmässä vaiheessa rokotettujen lasten immuunijärjestelmän muutos oli pienempi.⁵ Ainakin vahinkoja voidaan minimoida. Tietenkin, jos lapsesi kärsii sairauksista, allergioista, tai hänen immuunijärjestelmänsä on heikentynyt, tai hän on sairas, rokottamista on syytä harkita.

Onneksi tyttäreni on toipumassa nopeasti. Hän on nyt puhdistuskuurilla. Osa oireista johtuu varmasti rokotteista, mutta ei kaikki. Lienee tarpeetonta sanoa, etten aio antaa hänelle enempää rokotuksia. En pidä häntä sopivana lievän autismin vuoksi. Toivon että hänelle ei kehity kroonisia immuunijärjestelmän ongelmia, mikä voi aiheuttaa autoimmuunisairauksia, syöpää tai allergiaa tulevaisuudessa. Mutta koskaan ei voi tietää…

Jos rokottamista ei voi välttää

• Älä rokota alle kaksivuotiaana.
• Älä anna enempää kuin yksi rokotus kuudessa kuukaudessa.
• Älä koskaan anna enempää kuin yksi rokotus kerrallaan. Vältä kolme yhdessä –rokotteita ja valitse yksittäinen rokote.
• Vältä elävää virusta sisältäviä rokotteita.
• Älä koskaan rokota sairasta lasta. Rokotteet ovat huomattavasti vaarallisempia jos lapsen immuunijärjestelmä on heikossa tilassa.
• Vältä rokotteita jotka sisältävät tiomersaalia, josta 50 % on elohopeaa. Yksittäisrokotteet sisältävät tiomersaalia pienemmällä todennäköisyydellä. Vältä sairaaloissa ja apteekeissa jaettuja flunssapiikkejä, jotka sisältävät yleensä tiomersaalia.
• Nauti normaalia suurempi annos kalanmaksaöljyä, C-vitamiinia, B12-vitamiinia ja rikkipitoisia ruokia, kuten maksaa ja munan keltuaista ennen jokaista piikkiä. Tämä suojaa lastasi, sillä näillä ravinteilla on avainasema immuunivasteen säätelyssä.

 

Lähde: Live To 110

Lue myös:

Video: Rokotteet voivat aiheuttaa autismia
9 tapaa, joilla rokotteet heikentävät lasten immuniteettia
Lääkärit nimeävät tauteja uusiksi, kun rokotteet eivät tehoa
Vauvat tarvitsevat luonnollista vastustuskykyä, rokotteet edistävät syöpää
Ovatko rokotteet turvallisia?
Rokotteet aiheuttavat sairauksia
Rokotteiden haittavaikutukset voivat johtaa kuolemaan tai pilata elämäsi
Rokotetut lapset sairastavat jopa viisi kertaa enemmän kuin rokottamattomat
Puolalaistutkimus: rokotteiden riskit suurempia kuin hyödyt
Näistä lääkäri ei kerro – 50 faktaa rokotteista
Piileekö rokotteiden ja syövän välillä yhteys?
Rokote vai virus: kumpi on suurempi uhka?
21 kriittistä kysymystä rokotteista
Rokotusten haittavaikutuksia voi yrittää minimoida
Tietoa rokotteiden turvallisuusriskeistä
Miten tarpeellisia rokotukset oikeasti ovat?
Autismin valheellinen tiede
Lapset kautta maailman sairastuvat rokotuksista, joiden pitäisi suojella
Miksi rokotuksia tulisi välttää
Tutkimuksen mukaan influenssarokote tekee oikeasti sairaammaksi
Rokotukset – ratkaisu vai ongelma?
Tutkimus: Rokotteiden alumiini autoimmuunisairauksien syynä?
Rokotteista enemmän haittaa kuin hyötyä
Kuluttajat kritisoivat jokavuotista flunssarokotetta
Rokotekritiikin taustaa