Korkein oikeus asettui sionismin puolelle sananvapautta vastaan

Nyt se on virallista. Korkeimman oikeuden päätöksen perusteella voidaan todeta, että Suomessa on yksi ihmisryhmä, jonka nationalismia ei lain mukaan saa kritisoida.

Suomen oikeuslaitos on päättänyt asettaa juutalaiset erityisasemaan kieltämällä sionismin (eli Israelin valtiota kannattavan juutalaisnationalismin) kritisoimisen.

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa Magneettimedian entiselle päätoimittajalle. Sekä hän että J. Kärkkäinen Oy joutuvat maksamaan kymmenientuhansien eurojen tähtitieteelliset sakot ja korvaukset kolmesta artikkelista, joissa kritisoitiin ennen kaikkea sionismia sekä Chabad Lubavichin kaltaisten äärijuutalaisten lahkojen rasistisiksi tulkittavia opetuksia. Asian ratkaisivat korkeimmassa oikeudessa oikeusneuvokset Soile Poutiainen ja Jarmo Littunen. Esittelijänä toimi esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen.

 

Artikkeleidemme sisältöä ei todistettu valheelliseksi

Käräjäoikeus perusteli Magneettimedian tuomiota seuraavin sanoin: ”Kirjoituksessa esitetyt lausumat ja mielipiteet ovat laatunsa, laajuutensa ja vakavuutensa puolesta sellaisia, ettei niiden todenperäisyyden arviointi ole tarkoituksenmukaista.”

Yhdessäkään oikeusasteessa syyttäjät tai tuomarit eivät voineet kumota artikkeleiden sisällön todenperäisyyttä. Oman lisänsä Magneettimedian vastaiseen kampanjaan toivat Israelin suurlähetystö sekä Suomen valtamedia, jotka leimasivat lehden artikkelit perusteettomaksi juutalaisvihaksi vaivautumatta edes lukemaan tekstejämme.

Edes Helsingin juutalainen seurakunta, joka on käynyt vuosia aggressiivista julkisuuskampanjaa Magneettimediaa vastaan, ei halunnut tarttua haasteeseemme ja osoittaa, mitkä Israelia ja juutalaisuutta käsittelevät artikkelimme ovat valheellisia. Kattavan selonteon Magneettimedian oikeudenkäynneistä ja oikeuslaitoksen poliittisesta korruptiosta voi lukea TÄÄLTÄ.

 

Suomi tarvitsee kriittistä mediaa

Magneettimedia on itsenäinen tiedotusväline ja vaihtoehtomedia. Kun palestiinalaisten sotilaiden omaisten raiskaamista julkisesti ehdottanut Mordechai Kedar piti juhlapuheen Suomessa tänä vuonna, olimme ainut lehti, joka uskalsi tuomita tapahtuman. Valtamedia punasteli nolostuneena nurkassa. Korkeimman oikeuden mukaan syyllistyimme kiihottamiseen Suomen juutalaisia vastaan, kun kutsuimme George Bushia sionistiksi, eli Israelin tukijaksi. Meidät tuomittiin perättömästä kirjoittelusta, vaikka artikkeleiden perättömyyttä ei ole voitu osoittaa.

Korkein oikeus pilkkaa sananvapautta ja vie Suomea kohti poliittista poliisivaltiota. Tuomio ei saa vaikuttaa itsenäisten suomalaismedioiden kirjoitteluun, sillä pahinta on, jos suomalaiset murtuvat vihollisen painostuksessa. Toiminnan on jatkuttava.

Korkeimman oikeuden mukaan Magneettimedia syyllistyi rikokseen Suomen juutalaisia vastaan kritisoimalla Israel-lobbya Yhdysvalloissa sekä juutalaisnationalismia yleisesti. Tullaanko samaa periaatetta soveltamaan myös muiden ihmisryhmien osalta vai ovatko juutalaiset erityisasemassa? Jos Helsingin Sanomat julkaisee panettelevan artikkelin suomalaisista nationalisteista, tullaanko lehti tuomitsemaan rikoksesta koko suomalaisväestöä vastaan? Eikö lain pitäisi olla sama kaikille?

 

Yhteisösakkoja, vaikka artikkeleilla ei tavoiteltu taloudellista hyötyä

J. Kärkkäinen Oy tuomittiin siis yhteisösakkoihin siksi, että Magneettimediassa kritisoitiin sionisteja. Hovioikeudessa yhtiötä edustanut asianajaja muistutti tuomareita, että lain mukaan yhteisösakko tulisi antaa tietoisesti rikollisesta toiminnasta, jolla on tähdätty taloudelliseen voittoon. Tulenarka poliittinen kirjoittelu ei tietenkään ole tuonut taloudellista voittoa yhtiölle, vaan kohu sen sijaan karkotti mainostajia. J. Kärkkäinen Oy:n perusliiketoiminta on tavaratalotoimintaa – ei journalismia.

Hovioikeus ei kuitenkaan välittänyt puolustuksen perusteluista vaan päätti tulkita lakia vähintäänkin luovalla tavalla. Olihan kyse nyt sentään sionismista eikä mistä tahansa poliittisesta mielipiderikoksesta. Olemmekin nyt uuden oikeuskäytännön äärellä. Päätoimittajan lisäksi myös kustantaja haluttiin vastuuseen, jotta varoittava viesti väärinajattelijoille olisi mahdollisimman selkeä.

 

Uudet oikeuskäytännöt ja valvontatekniikat

Uusia oikeuskäytäntöjä hiotaan tällä hetkellä kiivaasti. Kuten uutisoimme viime viikolla, Suomen valtioneuvostossa on hiljattain perustettu ”analyysikeskus, joka tarkastaa uutis- ja viestivirtaa vuorokauden ympäri ja raportoi ministeriölle”. Suomessa valmistellaan nyt ”tehokkaan valvonnan” ja signaalitiedustelun mahdollistavaa tiedustelulakia. Suojelupoliisi vaatii lisää oikeuksia poliittisen Internet-informaation valvontaan. Maahamme kaavaillaan verkkoliikennettä vakoilevaa signaalitiedusteluviranomaista naapurimaiden mallin mukaisesti.

Kuten esimerkit Saksan kaltaisista maista ovat osoittaneet, ei teknologiaa ja valtuuksia tulla käyttämään ainoastaan kansainvälisessä vastavakoilussa. Poliittiset toisinajattelijat ja etenkin juutalaisjärjestöjä suututtavat kirjoittajat (1, 2) ovat olleet viranomaisten tähtäimissä joka puolella Eurooppaa.

 

Demla ja kulttuurimarxistit oikeuslaitoksessa

Vaikka Magneettimedian sananvapaustuomio on siis osa yleiseurooppalaista käytäntöä, ovat lukuisat suomalaiset tiedotusvälineet, järjestöt ja lakimiehet tehneet kaikkensa varmistaakseen mahdollisimman ankaran tuomion. Jo käräjäoikeudenkäynnin aikana kirjoitimme marxistisesta Demokraattiset lakimiehet (Demla) –asianajajajärjestöstä, johon monet valtakunnansyyttäjänviraston jäsenet kuuluvat. Kun Demla perustettiin 1950-luvulla, se ylläpiti lämpimiä suhteita Neuvostoliittoon. Kun Venäjällä toteutettiin bolsevikkivallankumous, kaikki ”antisemitistinen” kirjoittelu ja puhe kiellettiin lailla. Demlan marxistisen taustan huomioiden ei olekaan lainkaan kummallista, että valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt pitkää päivää Magneettimedian hiljentämiseksi.

Marxistiset lakimiehet uskovat saavansa kaksi kärpästä yhdellä iskulla, jos he kykenevät hiljentää Magneettimedian. ”Antisemitismi” on niistä ensimmäinen. Toinen on Suomen itsetuhoisaa maahanmuuttopolitiikkaa ruoskiva kirjoittelu. Etenkin Vuoden isoveli –palkinnon voittanut, aiemmin valtionsyyttäjänä toiminut Mika Isidor Illman ehti profiloitua aggressiivisena maahanmuuttokriittisten äänten murskaajana. Isidor Illman on jopa todennut suoraan Hufvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa, että hän on halunnut tuomioilla antaa selkeän signaalin ”vallanpitäjiä kritisoiville” ihmisille! Hänen aisaparinsa Jorma Kalske ja Eva Biaudet ovat myös olleet osa Magneettimedian vastaista kampanjaa alusta lähtien.

Aatteenpalon lisäksi lakimiehet vastustavat maahanmuuttokritiikkiä itsekkäistä taloudellisista syistä. Toisin kuin valtio, marxistiset lakimiehet todellakin hyötyvät pakolaisista ja maahanmuuttoteollisuudesta. Demla oli mukana perustamassa Pakolaisneuvonta-yhdistystä, joka tarjoaa työtä maahanmuuttajiin ja poliittiseen korrektiuteen erikoistuneille lakimiehille.

Pakolaisneuvontaa eivät tietenkään tarvitse työperäiset ja yhteiskuntakelpoiset eurooppalaiset maahanmuuttajat, vaan Euroopan ulkopuolelta tulevat siirtolaiset, joista aiheutuu yleensä vain kuluja kansantaloudelle. Maahanmuuttovastaisuuden yleistyminen merkitsee tappioita ja menetettyjä työpaikkoja demlalaisille, joten on selvää, että tunnettujen lehtien maahanmuuttovastainen kirjoittelu tahdotaan lopettaa.

 

Valtakunnansyyttäjänvirasto pelottaa jopa poliitikkoja

Professori Pertti Eilavaara on todennut, että valtakunnansyyttäjänvirasto on tavattoman itsenäinen ja riippumaton. Toisin sanoen se on poliittisen kontrollin ja demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa. Äänestäjät eivät voi vaikuttaa sen mielivaltaiseen toimintaan. Virasto käyttää valtaa paitsi päättämällä, millaisista asioista suomalaisia syytetään, niin päättämällä myös siitä, millaisista potentiaalisista rikoksista kansalaisia ei käytännössä rangaista.

Kukaan ei käytännössä puutu valtakunnansyyttäjän päätöksiin. Yksittäisen kansalaisen tai rikoksen uhrin on erittäin vaikea viedä asiaansa eteenpäin, mikäli hän ei saa sympatiaa syyttäjiltä. Näin koko oikeusprosessi politisoituu, mikä on näkynyt käytännössä etenkin vaalirahasotkun yhteydessä. Vaikka viraston tulisi olla edustukselliselle demokratialle alisteinen, ovatkin poliitikot alkaneet pelätä syyttäjiä.

Pelottavin merkki Suomen kehityksestä on Eilavaaran mukaan se, että yhä useammat kertovat pelkäävänsä syyttäjävirastoa. Tämä ruokkii julkisessa keskustelussa niin sanottua jäädyttävää vaikutusta (Chilling effect), joka tarkoittaa sitä, että ihmiset alkavat sensuroida omaa puhettaan, vaikka heillä olisi lain ja moraalin suoma oikeus kertoa ajatuksistaan.

On varmaa, että esimerkiksi Isidor Illmanin työ on saanut tuhannet suomalaiset harkitsemaan tarkkaan, riskeeratako oma tulevaisuus ja maine ja kirjoittako esimerkiksi maahanmuuton varjopuolista. Pian ollaan samassa tilanteessa kuin Saksassa, jossa esimerkiksi toisen maailmansodan asioista keskustelevat voivat saada jopa 12 vuoden vankeustuomion, kuten Horst Mahlerille kävi.

 

Valtamedian rooli

Syyttäjien ja kansainvälisten käytäntöjen lisäksi lehdistöllä on merkittävä rooli tuomion synnyssä. Kuten artikkelissa ”Magneettimedian oikeudenkäynnit: mistä valtamedia valehteli?” osoitimme, on valtamedia antanut jatkuvasti erittäin paljon näkyvyyttä lehteämme vastustaville mielipiteille, mutta usein sensuroinut kokonaan oikaisupyyntömme ja vastineemme. Viimeisin esimerkki tästä oli niin sanottu Finlayson-kohu.

Lehdistön politisoituminen ja isänmaallisten arvojen vastustaminen eivät ole uusia ilmiöitä länsimaissa. Etenkin ”juutalaisvastaisuus” on ollut punainen vaate monille sanomalehdille jo kauan ennen toista maailmansotaa. Myös keinot painostaa lehdistöä ovat samat kuin esimerkiksi sata vuotta sitten. Mainostajia uhkailemalla voidaan järkyttää koko lehden taloudellista pohjaa ja vaatia toimittajia lopettamaan poliittisesti arkaluontoisista aiheista kirjoittaminen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki merkittävät tiedotusvälineet ovat nykyään Israelin ystäviksi itseään luonnehtivien omistuksessa. Kehitys alkoi jo 1900-luvun alussa, kun maahan saapui juutalaisia maahanmuuttajia Euroopasta. He pitivät valtakulttuuria itselleen epäedullisena, joten he päättivät alkaa muokata julkista mielipidettä hankkiutumalla media- ja viihdealalle. Juutalaiset ostivat sanomalehden toisensa jälkeen itselleen. Psykologian professori Kevin MacDonald on kirjoittanut aiheesta:

”Vuonna 1936 julkaistun tiedon mukaan Fortune-lehden päätoimittajat päättelivät juutalaisten mediavallan pääasiallisena lähteenä olevan heidän valtansa kahdessa suuressa radioverkossa ja Hollywoodin elokuvastudioissa. Heidän mukaansa ’korkeintaan puolet Amerikan mielipiteitä muokkaavista ja makuun vaikuttavista medioista on juutalaisten käsissä.’ Arvioitu luku on melko hämmästyttävä ottaen huomioon, että siihen aikaan juutalaisten osuus väestöstä oli vain 2–3 % ja suurin osa heistä ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia.”

Kaikkia lehtiä heidän ei edes tarvinnut ostaa; ei-juutalaisten lehtien poliittiseen linjaan pystyttiin vaikuttamaan voimakkaasti mainostulojen kautta. Sionistit yrittivät kaataa Magneettimediankin järjestämällä sähköisen uhkailu- ja painostuskampanjan kaikkia niitä yrityksiä vastaan, jotka mainostivat lehdessämme.

Magneettimedian poliittinen linja tahdottiin sovittaa pohjoismaista valtamediaa hallitsevan Erkko–Hirschel–Aschberg–Kaplan–Schibsted –verkoston määräämään muottiin.

 

Kristityt sionistit – hyödyllisiä idiootteja

Magneettimedian vastaisessa painostuskampanjassa on syntynyt kummallisia liittolaisuuksia. Kristityt sionistit ovat ryhtyneet yhteistyöhön Finlaysonin Jukka Kurttilan kaltaisten julkista irstailua edistävien homolobbaajien kanssa. Minne kristilliset arvot jäivät?

Verkossa tapahtuvan häirinnän ja mainostajien uhkailun lisäksi Magneettimedian levittämistä on yritetty estää jopa katutasolla. Kun Suomen Vastarintaliike jakoi Magneettimediaa Kirkkopäivät-tapahtuman lähistöllä Kouvolassa, vaativat kristillisen tapahtuman järjestäjät, että toiminta on lopetettava.

Kun Magneettimedian jakajat vetosivat laillisiin oikeuksiinsa ja jatkoivat lehden jakamista, menettivät Kirkkopäivien järjestäjät malttinsa. Kun kaikki lehdet oli jaettu, usutettiin järjestyksenvalvojat paikalta poistuvien aktivistien perään. Myöhemmin järjestäjät yrittivät vielä valehdella Kouvolan Sanomille, että Magneettimediaa oltiin jaettu lainvastaisesti ”puomeilla rajatulla alueella”. Lue tarkempi kuvaus tapahtumista TÄÄLTÄ.

Kristityt sionistit osoittavat olevansa hyödyllisiä idiootteja liittoutumalla homolobbaajien kanssa ja kannattamalla valtiota, jossa kristittyjä halveksutaan ja vainotaan.

 

Finlayson ja kampanja Magneettimediaa vastaan

Räikeimmin Magneettimedian vastainen kampanja näkyi siinä, kuinka Finlayson-kohusta uutisoitiin julkisuudessa. Kaikki alkoi siitä, kun tekstiiliyhtiön toimitusjohtaja Kurttila ilmoitti suurieleisesti, että kaikki yhteistyö tavarataloyhtiö Kärkkäisen kanssa tullaan lopettamaan Magneettimedian ”rasismin” myötä. Sanomalehtien toimituksissa uutinen johti ekstaasin tilaan. Kun Kärkkäinen julkaisi oman vastineensa, ei aiheesta juuri uutisoitu. Helsingin Sanomat julkaisi esimerkiksi kaksi uutista Kurttilan julkilausumasta, mutta lehti ei uutisoinut lainkaan Kärkkäisen vastineesta!

Valtamedian uutiset Finlaysonin tiedotteesta: Yle (1, 2), Helsingin Sanomat (1, 2), Suomenmaa (1, 2), Etelä-Suomen Sanomat, Markkinointi&Mainonta, Kansan Uutiset, Taloussanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Ilkka, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Elisa.net, Msn.com, Karjalainen, Finland Today, Österbottens Tidning, Aamulehti, Satakunnan Kansa, Finland Times, Vasabladet, Hufvudstadsbladet, Keskipohjanmaa, Kaleva ja Mtv. Yhteensä 28 uutista.

Valtamedian uutiset Kärkkäisen vastineesta: Talouselämä, Hämeen Sanomat, Yle (1, 2), Oulu-lehti, Taloussanomat, Markkinointi&Mainonta, Kaleva, Mtv, Kauppalehti, Savon Sanomat, Turun Sanomat ja Keskipohjanmaa. Yhteensä vain 13 uutista.

Tiedotteiden lisäksi valtamedia uutisoi yleisesti tapauksen synnyttämästä keskustelusta: Taloussanomat, Kansan Tahto, Demokraatti, Suomenmaa (1, 2), Yle (1, 2), Radio Helsinki ja Vihreä Lanka. Kaikissa kirjoituksissa ja haastatteluissa mustamaalattiin Magneettimediaa ja kannustettiin kuluttajia sekä muita yrityksiä liittymään Kurttilan kampanjaan. Tavoitteena oli siis vahingoittaa tavarataloyhtiötä siksi, että se kustansi Magneettimediaa vuoden 2013 syksyyn asti.

Keskustan julkaisu Suomenmaa hyppäsi samaan kelkkaan Vihreän Langan, SDP:n Demokraatin ja vasemmiston Kansan Tahdon kanssa. Toimittaja Annukka Kantolan artikkeleissa Magneettimediaa rusikoitiin kovin ottein. ”Asiantuntijalausunnot” Suomenmaa onki julkikommunisti Vesa Puuroselta, keneltäpä muultakaan. Myöhemmin myös Vasabladet käytti ”asiantuntijalähteenään” äärivasemmistolaisia, joilla on kytköksiä jopa poliittista väkivaltaa kannattaviin järjestöihin.

 

Likainen julkisuustemppu

Jukka Kurttilan julkilausuma oli likainen julkisuustemppu Finlaysonin brändin rakentamiseksi. Kampanjalla pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman suurta taloudellista haittaa tavarataloyhtiölle syyttämällä sen omistajaa perusteettomasti ”rasistiksi”. Finlaysonin ja valtamedian kampanja oli rikollinen. Mitä jos tavarataloyhtiö Kärkkäinen olisi ilmoittanut lopettavansa yhteistyön israelilaisen tavaratoimittajan kanssa ja syyttänyt entisiä yhteistyökumppaneita pedofiileiksi erittelemättä syytöksiään tarkemmin? Se olisi ollut paitsi bisnesetiikan vastaista myös rikollista haitantekoa. Yksikään suuri sanomalehti ei kuitenkaan kyseenalaistanut Kurttilan menettelyä.

Kurttilalta vaadittiin sähköpostitse kertomaan, milloin Juha Kärkkäinen olisi tehnyt rasistisia lausuntoja jostain ihmisryhmästä. Kurttila ei suostunut vastaamaan. Kurttila otti alunperin yhteyttä tavarataloyhtiöön 22.4. kysyäkseen Magneettimedia-ilmaisjakelulehden julkaisijasta. Kurttilalle kerrottiin, että Magneettimedia ei ole ollut J. Kärkkäinen Oy:n lehti enää noin puoleentoista vuoteen. Kurttilan kanssa oltiin valmiita käymään vuoropuhelua arvokysymyksistä, mutta tämä ei hänelle sopinut. Kurttila ei suostunut keskustelemaan aiheesta kauppakumppanin kanssa vaan kääntyi lehdistön puoleen ilmoittamatta asiasta Kärkkäinen-yhtiölle etukäteen. Alla viestinvaihtoa.

Kurttila otti yhteyttä 22.4. tavarataloyhtiöön, mutta ei suoraan toimitusjohtaja Juha Kärkkäiseen, joka oli aiemmin Magneettimedian päätoimittaja:

”Tervehdys,

Aiemmin Magneetti-lehti oli teidän julkaisu avoimesti. Nyt viimeisessä numerossa julkaistu pääkirjoitus rikkoo käsityksiäni hyvästä mausta ja arvoista. Onko lehti nykyään teidän kustantama ja onko omistajanne vastuussa lehden sisällöstä?

Toivoisin pikaista vastausta.

Ystävällisesti

Jukka Kurttila
toimitusjohtaja”

Kurttilalle vastattiin, ettei Magneettimedia ole ollut J. Kärkkäinen Oy:n lehti enää syksyn 2013 jälkeen. Myös päätoimittaja on vaihtunut. ”Lehti ei ole J.Kärkkäinen Oy:n asialla eikä edusta myöskään sen henkilöstön arvoja,” todettiin.

Kurttila ei pidä saamastaan vastauksesta: ”Olemme nyt perehtyneet asiaan ja valitettavasti emme pysty vakuuttumaan sitä, että omistajanne ei olisi mukana edelleenkin Magneettimedian kehityksessä ja mielipiteissä […] Poikkaisemme yhteistyön välittömästi ja emme tule toimittamaan teille uusia tuotteita tästä päivästä lähtien.”

Finlayson lopetti vuoropuhelun ja otti yhteyttä mediaan. Julkisuuskohun jo alettua entinen päätoimittaja Juha Kärkkäinen päätti ottaa Kurttilaan yhteyttä suoraan:

”Hei !

Luin juuri tiedotteenne täältä: http://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/finlayson-lopettaa-yhteistyon-tavaratalo-karkkaisen-kanssa.html Muutama kysymys tiedotteeseen liittyen:

-mitkä ovat eettiset ja yhtiön arvoihin liittyvät syyt ? Ts. miten yhtiöidemme arvot poikkeavat ?

-Magneettimedia julkaisun takana on loppuvuodesta 2013 lähtien pohjoinen Perinne Ry. Vaikka olette saaneet tiedon [xx]:lta, miksi kerrotte tiedotteessanne että tavaratalon omistajat ovat julkaisun takana ?

-mikä on julkaisussa mielestänne vastenmielistä ja ahdasmielistä propagandaa ?

-mikä on yritysvastuunne johon viittaatte tiedotteessanne ?

-mistä tiedätte J.Kärkkäinen arvoista koska ne poikkeavat näin radikaalisti omistanne ?

-mitä tarkoitat tiedotteessa lauseella: ”Haluamme, että suomalaisissa kodeissa sallitaan enemmän kuin tuomitaan ja erilaisuus nähdään rikkautena, ei rikoksena.”

-mikä asia paperilehden pääkirjoituksessa rikkoo käsitystäsi hyvästä mausta ja arvoista ?’

-väität perehtyneesi asiaan mailissasi [xx]:lle ? Mitä asioita tuli ilmi, että jouduit tekemään näin radikaalin päätöksen ?

-miksi et ole ottanut yhteyttä suoraan allekirjoittaneeseen ?

Yst,

Juha Kärkkäinen”

Kurttila ei vastannut kysymyksiin suoraan vaan alkoi heiluttaa rasistikorttia ja kertoo olevansa vihainen, että valtavirtaisen holokaustitarinan tieteellinen uskottavuus on kyseenalaistettu:

”Yhtiödemme arvot poikkeavat varmasti monilta osin mm. siten, että me olemme suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden sallimisen puolesta. Emme hyväksy myöskään rasismia.

Olet ollut lehden päätoimittaja. Sen arvot ja linja olivat täsmälleen samoja silloin. Magneettimedian verkkosivuilla kerrotaan myös, että olet avustanut uuden paperilehden julkaisussa.

Rasismi itsessään on riittävän vastenmielistä. Myöskin lehden holokausti-näkemykset ovat lähinnä pöyristyttäviä. Jo pelkästään lähettämäsi meili osoittaa sen, että olisi olluttäysin turhaa olla yhteydessä sinuun päätöksen teon yhteydessä. Ymmärtänet, että se ei olisi muuttanut mitään. Uskon myös, että sinulle on päivän selvää, että jos seisotkyseisen julkaisun takana, tiedät sen herättävän myös vastareaktioita. Vai tulivatko ne tälläkin kertaa täytenä yllätyksenä?”

Kärkkäinen pyysi vielä kerran selvitystä rasismisyytöksiin, mutta vastausta ei kuulunut:

”Hei,

Suvaitsevaisuuden suhteen arvomme lienevät erilaisia. Kunnioitamme kaikkien toimittajiemme arvomaailmaa, emmekä koskaan ole arvomaailman erilaisuuden vuoksi jättäneet ostamatta joltain toimittajalta. Juutalaisista toimittajista puhumattakaan.

En myöskään hyväksy rasismia, se näkyy hyvin yhtiöni tominnassa sekä palkkauksessa että vuokralaisten valinnassa.

Misä kumpuaa moiset rasismisyytökset ?

Yst,

Juha”

 

Finlaysonin kampanja osui omaan nilkkaan

Toisin kuin Kurttila siis valtamedialle antamissaan haastatteluissa väitti, sai hän nopean selonteon sekä Magneettimedian taustoista että tavarataloyhtiön arvoista. Rasismisyytöksille ei ollut perää. Kurttilan tarina ei ollut alusta lähtienkään uskottava, sillä hän väitti pöyristyneensä viimeisimmän paperisen Magneettimedian pääkirjoituksesta. Pääkirjoituksessa ei kuitenkaan ole lainkaan edes etäisesti rasistisia lausuntoja, vaan siinä muun muassa kirjoitetaan:

”Tämä numero on monilta osin vastineemme Magneettimediaa koskeviin valheisiin ja väärinkäsityksiin. Tahdomme osoittaa, että oikeustaisteluun johtaneet artikkelimme eivät ole syntyneet tyhjiössä. Tarjoamme lukijoille laajemman kuvan aiheesta lainaamalla arvovaltaisia lähteitä aina Fjodor Dostojevskista Yhdysvaltojen varapresidenttiin ja israelilaisiin johtaviin poliitikkoihin. Emme välttämättä allekirjoita kaikkia julkaisemiamme lainauksia, eikä tätä edellytetäkään tiedotusvälineiltä.

Emme tee tässä lehdessä yleistäviä lausuntoja juutalaisista kansanryhmänä. Sen sijaan kirjoitamme Israelista sekä vaikutusvaltaisista juutalaistaustaisista järjestöistä ja yksityishenkilöistä. Monille heistä juutalaisuus on voimakas identiteetti, jonka he kokevat velvoittavan tietynlaiseen toimintaan; äärimmäinen esimerkki tästä on Israelin valtio, joka perustettiin väkivalloin suojelemaan kulttuuria ja identiteettiä, jota Israelin kannattajat kutsuvat juutalaisuudeksi. Monet aikamme suurimmista yhteiskunnallisista vaikuttajista kertovat, että heidän juutalainen etninen taustansa motivoi heitä tukemaan tietynlaista politiikkaa. Siksi koemme, että poliittisena julkaisuna Magneettimedian on kirjoitettava juutalaisuuden roolista länsimaissa.”

Vaikka valtamedia pyrki esittämään Finlaysonin kampanjan suvaitsevaisuuden riemuvoittona ja taloudellisesti kestävänä ratkaisuna, osoittivat Kurttilan myöhemmät haastattelut, ettei kampanja ollutkaan mennyt aivan nappiin. Toimitusjohtajan äänensävy kiristyi, kun kaikki Finlaysonin saama palaute ei ollutkaan suopeaa. MTV Uutisten haastattelussa 27.4. ärtynyt Kurttila väitti, ettei ilmoitus yhteistyön lopettamisesta voinut olla julkisuustemppu, sillä Finlayson ei tarvitse lisää julkisuutta. Väite on naurettava. Vai aikooko Finlayson lopettaa kaiken markkinointitoiminnankin, kun näkyvyys on kerran niin suurta joka tapauksessa? Outoa puhetta Bob-mainostoimistosta tutulta liikemieheltä.

Kurttila syytti Kärkkäistä haastattelussa myös ”kaksinaismoralistiksi”, koska tämä ei suostunut ottamaan Finlaysonin tarjoamaa rasistileimaa nahkaansa. ”Kurttilan mukaan Finlaysonilla ei ole syytä vatvoa jupakkaa enempää,” MTV Uutiset toteaa lopussa, vaikka koko ”jupakka” oli alusta lähtien Finlaysonin luomusta.

 

Taistelu itsenäisyyden ja ilmaisunvapauden puolesta jatkuu

Hovioikeuden antaman tuomion jälkeen julkaisimme artikkelin ”Tuomio tuli – toiminta jatkuu!” muistuttaaksemme suomalaisia siitä, että paremman Suomen eteen on otettava riskejä. Magneettimedia ei ole yksittäistapaus. Sananvapaus on uhattuna kaikissa länsimaissa.
Eilen uutisoitiin, että Australiassa juutalaisjärjestöt tahtovat poistaa holokaustikriittiset kirjat Amazonin kaltaisista verkkokaupoista. Australianjuutalainen järjestö ADC uhkaa Amazonia jopa oikeustoimilla, mikäli ”harhaoppiset” historiankirjat pysyvät valikoimissa.

Aiemmin tässä kuussa Israelin hallitus vaati lisää Internet-sensuuria ”antisemitismin” kitkemiseksi. Israelin mukaan Internet täytyy ”puhdistaa holokaustia epäilevistä verkkosivuista”. Juutalaisvaltio vaatii, että ”Internetin sananvapautta” on suojeltava sionismin ehdoilla. Juutalaisvaltio kannusti muita valtioita kehittämään tekniikkaa ja lakeja, joilla sionisteja ärsyttävät verkkosivut saadaan tuhottua ja niiden ylläpitäjät tuomittua mahdollisimman tehokkaasti.

Israelista käsin on myös järjestetty viime aikoina kyberhyökkäyksiä esimerkiksi The Occidental Observer –julkaisua vastaan, sillä lehti kirjoittaa kriittisesti juutalaistaustaisten painostusjärjestöjen vallasta länsimaissa. The Guardian –lehti julkaisi tammikuussa uutisen ”Juutalaiset johtajat vaativat euroopanlaajuista lakia, joka kieltäisi antisemitismin”.

Helmikuussa uutisoitiin, että Saksassa tuomioistuin on Israel Today –lehden mukaan päättänyt, että ”antisionismi on antisemitismiä”. Tuolloin 24-vuotias turkkilaistaustainen Saksassa asuva Taylan Can sai tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ajatusrikoksensa vuoksi. Can oli ollut osoittamassa viime kesänä Essenin kaupungissa mieltään Gazan kansanmurhaa vastaan. Tuomarin mukaan hän syyllistyi ”rikokseen” puhumalla tuomitsevaan sävyyn sionisteista. Israel Today kertoi, että Euroopan juutalaisjärjestöt ovat ”ylistäneet” oikeuden päätöstä kieltää Israelin kritisointi.

Meillä on oikeus mielipiteisiimme ja aiomme pitää oikeuksistamme kiinni!

 

Arvi Pihkala